Tiedote 22.9.2012
Vapaa julkaistavaksi
Tampereen vihreät julkisti vaaliohjelmansa
Tampereen vihreiden kunnallisvaaliohjelmassa korostuvat vihreiden valtakunnallista linjaa mukaillen ympäristö, avoimuus ja palvelut.
Vihreiden ohjelmatyötä Tampereella vetäneen Heikki Sairasen mukaan vaaliohjelman voi tiivistää ajatukseen siitä, että Tampere näyttää muille kaupungeille esimerkkiä palvelujen tuotannossa,
ympäristönsuojelussa ja päätöksenteon avoimuudessa. ”Vaikka kaupungin talous onkin aiempaa tiukemmalla, meidän täytyy pitää huolta kaikista ja investoida myös tulevaisuuteen esimerkiksi raitiotien kaltaisten hankkeiden avulla”, Sairanen toteaa.
Poimintoja ohjelmasta:
- Kannetaan vastuu eri ikäisistä ihmisistä ja ympäristöstä
- Järjestetään palvelut tarkoituksenmukaisesti mahdollisimman lähelle
- Viedään Tamperetta kohti tavoitetta jossa Tampere on ensimmäinen päästöneutraali suuri kaupunki
- Lisätään ja avataan eri puolille kaupunkia erilaisia avoimia ja maksuttomia tiloja eri tarpeisiin. Lisätään myös sopivia tiloja eri harrastuksille ja lajeille.
- Investoidaan moderniin raitiotiehen, busseihin ja lähijunaliikenteeseen. Lisätään pyöräteitä.
- Lisätään luonnonsuojelu- ja virkistysalueita ja puistoja
- Tehdään Tampereesta demokratian mallikaupunki, jossa kokeillaan rohkeasti uutta. Otetaan samalla käyttöön lähidemokratiaa tukevia vaikuttamiskanavia
- Huolehditaan heikoimmista aina, viime kädessä vaikka veronkorotuksin
- Tehdään Tampereesta kulttuurin ja liikunnan pääkaupunki Suomessa. Satsataan myös omaehtoisen tekemisen tukemiseen
- Tuetaan uuden yritystoiminnan syntymistä ja järjestetään erityisesti nuorille aiempaa parempia työllisyydenhoidon palveluja
Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli-Poika Parviaisen mukaan vihreiden viime kunnallisvaalien ohjelma on toteutunut hyvin ja uusi ohjelma jatkaa siitä mihin edellinen jäi. ”Esimerkiksi raitiotie on kuluneella valtuustokaudella edennyt vihdoinkin reippaasti eteenpäin, pyöräilyn edellytykset ovat parantuneet, lähipalveluissa on onnistuttu säilyttämään lapsinäkökulma ja ympäristönsuojelun asema kaupungissa on vahvistunut reippaasti”, Parviainen sanoo.
Toisaalta moni asia edellyttää Parviaisen mukaan yli valtuustokausien ulottuvaa päätöksentekoa ja yhteistyötä muiden ryhmien kanssa. ”Haluamme kantaa vastuuta ensi kaudellakin ja uusi vaaliohjelmamme kertoo niistä tavoitteista, joita täysi ehdokaslistamme haluaa edistää”, Parviainen toteaa.
Lisätietoja:
Tampereen vihreiden vaaliohjelma:
https://tampereenvihreat.fi/wp/wp-content/Vaaliohjelma2012.pdf
Heikki Sairanen
045 3579 212
heikki.sairanen@gmail.com
Olli-Poika Parviainen
040 806 2576
opp@vihreat.fi
Tampereen Vihreät saivat toisen kerran peräkkäin kuntavaaleihin täyden 100 ehdokkaan listan.
Tutustu ehdokkaisiin täältä: https://tampereenvihreat.fi/wp/politiikka/vaalit/kuntavaalit-2012/
Alla muutama kuvaaja ehdokkaiden iästä, sukupuolesta ja asuinalueista (samat kuvaajat löytyvät täältä pdf-muodossa). Klikkaa kuvaa niin näet sen isompana.
Julkaistu Aamulehdessä 12.9.2012
Tampereen kaupungin päätös periä neljän euron maksu ikäihmisille ja liikuntarajoitteisille tarjotusta kauppapalveluista tuntuu omituiselta yhteiskunnassa, jossa poliitikot yhteen ääneen hehkuttavat haluaan vähentää laitoshoitopaikkojen määrää.
Kaupassakäynnin ja muiden kotipalvelujen kunnollinen saatavuus on elinehto sille, että ihmiset voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään eivätkä joudu laitoksiin. Mikäli Tampere kuitenkin ottaa tällaisen maksun käyttöön, tuoreiden ja sitä kautta terveellisten elintarvikkeiden saanti esimerkiksi kaksi kertaa viikossa tulee jatkossa maksamaan yli 400 euroa vuodessa. Monella vanhuksella, mukaan lukien oma 87-vuotias äitini, ruokahalu on heikentynyt, ja kauppalasku jää usein alle 15 euroon. Neljän euron lisämaksu tällaiseen olisi kohtuuton. Sopiikin kysyä, kuinka monella eläkeläisellä on varaa tällaiseen?
Kaupunki perustelee päätöstään sillä, että kauppapalvelua on käytetty väärin. Kun kaupungin oma instanssi valvoo sitä, kenen kauppa-asioita hoidetaan, ei luulisi olevan ylitsepääsemätöntä erottaa väärinkäyttäjät oikeiden asiakkaiden joukosta esimerkiksi pyytämällä näyttämään lääkärintodistus liikuntakyvyn heikentymisestä tai dementiasta. Ei ole oikein rangaista palvelua oikeasti tarvitsevia ihmisiä joidenkin väärinkäytösten vuoksi. Tällaiset päätökset saattavat tuoda kaupungille lyhyen tähtäimen säästöjä, mutta kostautuvat kyllä ennen pitkää.
Marja Tähtinen, FT, MBA
Julkaistu Aamulehdessä 11.9.2012
Viihtyisän kaupunkikeskustan ytimessä on kävelykatu tai kävelykeskusta, jonka ympärille keskittyvät liiketoiminta, kahvilat, ravintolat, ostoskeskukset ja ennen kaikkea ihmiset. Tämän huomasin jälleen kerran, kun kävin kesällä Wienissä, Bratislavassa ja Porissa ja vastaavasti viime vuonna Münchenissä, Augsburgissa ja Kokkolassa. Monessa kaupungissa on usean korttelin laajuinen kävelykeskusta aivan kaupungin ytimessä; näin on esimerkiksi Tampereen kokoisessa Augsburgissa. Tampereen keskusta ei ole yhtä viihtyisä, koska, jostain syystä, Tampereen keskustan pääkatu on autorata. Tampereella on ainoastaan pari erillistä kävelykatua kaukana toisistaan. On häpeä, että Kokkolassakin on komeampi kävelykeskusta kuin Tampereella.
Peliä ei ole vielä menetetty. Tampere nousisi kertaheitolla viihtyvyydessä aivan toiseen luokkaan muuttamalla Hämeenkatu kävelypainotteiseksi joukkoliikennekaduksi. Tähän liittyvät suunnitelmat ovat oikean suuntaisia, mutta toteutus tapahtuu liian hitaasti. Toteutus pitäisi aloittaa heti Hämpin parkin valmistuttua Hämeenkadun itäpäästä väliltä Koskipuisto – Rautatienkatu. Selvitysten mukaan tämä ei aiheuttaisi liikenteellisiä ongelmia muualle nykyisellä katuverkolla. Tästä hyötyisivät keskustan asukkaat, liike-elämä ja kaikki kaupunkilaiset. Haittaa ei olisi kenellekään ja ensimmäisen kokeilun voisi tehdä ensi kesänä parin liikennemerkin asettamisen hinnalla. Olen varma, että kokeilun jälkeen kukaan ei enää kaipaisi nykytilannetta takaisin.
On ihmeellistä, että jälleen Hämeenkadulle kaivataan asfalttia. Autojen paikka on aivan jossain muualla kuin keskustan ytimessä. Mikä olisi Münchenin keskusta, jos Kaufingerstrasse olisi täynnä autoja? Tai Pori ilman kävelykatua? Ajatelkaa, millainen olisi Hämeenkatu ilman autoja!
Sami Kallio
DI, Yhdyskuntalautakunnan varajäsen (vihr)
Yhteiskunta olemme me kaikki ja meidän kaikkien tulee tehdä töitä yhteisen hyvän eteen. Meidän tapamme pyörittää yhteiskuntaa kun on onneksi demokratia. Ikävä kyllä se on monen mielestä tällä hetkellä kriisissä. Politiikkaa pidetään likaisena ja yhteisten asioiden puolesta ei haluta tehdä asioita. Tuntuu että päätöksenteko menee aina vain kauemmaksi ja kauemmaksi meistä tavallisista pulliaisista.
Mutta ei politiikan, päätöksenteon ja demokratian pidä olla tuollaista. Meidän pitää tehdä jotain. Saada ihmiset jälleen tekemään yhteistyötä ja osallistumaan yhteisten asioiden hoitoon. Myös politiikalla on tässä rooli. Meillä tulee olla aktiivisia kansalaisia, jotka lähtevät tekemään päätöksiä meidän yhteisen hyvän puolesta.
Onneksi netin ihmeellisestä maailmasta voi havaita valonpilkahduksen siitä, että emme ole totaalisen passivoituneet. On tullut ilmi uudenlaista aktiivista toimintaa. Tästä uudesta aktiivisesta kansalaisuudesta olisi otettava kiinni ja kehitettävä julkista päätöksentekoa siten, että esimerkiksi poliittinen toiminta ja demokratia saisi uutta virtaa.
Miten kansanvaltaa sitten tulisi siis kehittää? Yksi vastaus siihen on lähidemokratian kehittäminen ja sen roolin vahvistaminen.
Vihreät ovat tänään 4.9 yhdessä ajatuspaja Vision kanssa julkaisseet lähidemokratiahankkeen loppuraportin, jossa esitellään 7 teesiä lähidemokratiasta ja nykyisen demokratian tilasta.
Tampere on Suomen mittakaavalla iso kaupunki ja on oman maakuntansa keskus. Etenkin Tampereella tulee siis kehittää lähidemokratiaa ja näin tuoda päätöksentekoa, vastuuta ja valtaa lähemmäksi asukkaitaan. Mutta miten? Alta löytyy Vision loppuraportin 7 teesiä ja muutamia sen antamia ratkaisuja siihen, miten saisimme päätöksentekoamme lähemmäs kaupungin asukkaita.
”Suomi tarvitsee jokaisen kansalaisen panosta. Meidän on laajennettava työmarkkinoiden ulkopuolista mielekkään osallistumisen kirjoa. Uudistuksille on valtaisa tilaus ja niitä tulee kiiruhtaa, jotta kansalaisten luottamus yhteiskunnan toimintakykyyn palautuu ja vahvistuu.”
(Alamaisista aktiivisiksi tekijöiksi – 7 teesiä lähidemokratiasta 2010-luvun Suomessa – Antti Möller, Visio)
Lähidemokratiahankkeen loppuraportin 7 Teesiä lyhyesti:
- Ihmisillä on halua osallistua, ja olla osa suurempaa kokonaisuutta. Ihmiset haluavat ideoida, tehdä ja osallistua. Tämä pitää mahdollistaa tarjoamalla asukkaille vaikutuskanavia ja kaikille avoimia kohtaamispaikkoja.
- Edustuksellinen demokratia kuntoon kehittämällä seudullista ja kaupunginosien päätöksentekoa. Kaupunginosavaltuustot lisäisivät ihmisten osallistumista oman alueensa kehittämiseen ja nostaisi äänestysprosenttia kunnallisvaaleissa. Isot linja (mm. joukkoliikenne ja kaavoitusasiat) pitäisi sitten nostaa tarvittaessa seutukunnalliselle tasolle. Kaikessa päätöksenteossa tulee olla tärkeänä osana sen avoimuus.
- Ihmiset mukaan jo ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Alue-Alvarien kaltaisista vain ”neuvoa-antavista” elimistä pitäisi päästä joissain asioissa suoraan kansanäänestykseen ja kehitettävä tapoja (tietotekniikan avulla?) kerätä mielipiteitä ja kannanottoja kaikilta halukkailta kaupunkilaisilta heitä koskevissa päätöksissä.
- Arkista tekemisen demokratiaa tulee tukea. Viranomaisten tulee antaa tilaa kuntalaisten oma-aloitteiselle toiminnalle ja tuettava sekä aktivoitava kuntalaisten omaa toimintaa.
- Löyhät verkostot pöydän ääreen ottamalla järjestöjen ulkopuolisetkin tahot mukaan päätöksien valmisteluun ja itse päätöksentekoon. Kaupungin tulisi tarjota niin monipuoliset patteristot vaikutuskanavia, että kaikenlaiset ryhmät ja yksittäiset ihmiset löytäisivät sieltä itselleen ominaisen ja helpon tavan olla mukana päätöksenteossa.
- Tieto avoimesti käyttöön ja Tampereen kaupungin tietokantoja on avattava julkisiksi mahdollisuuksien mukaan. Lähtökohdan tulee olla se, että tieto on julkista ja se salataan vain todella pätevän syyn takia. On rakennettava menetelmiä ja sovelluksia joilla asukkaiden tieto ja taito saadaan hyötykäyttöön ja kaupungin on julkaistava tietovarantojaan muodossa jossa sitä on helppo muokata ja havainnollistaa.
- Uudella kuntalailla puitteet kuntoon, eli tulevaan kuntalakiin pitää kirjata sitovasti lähidemokratian toteuttamisen velvollisuus. Kuntalain tulee myös luoda puitteet sähköiselle demokratialle, sillä tietoverkoissa on (lähi)demokratian tulevaisuus.
Lähteet: Alamaisista aktiivisiksi tekijöiksi – 7 teesiä lähidemokratiasta 2010-luvun Suomessa – Antti Möller, Visio
Tampereen Vihreiden kuntavaaliehdokkaiden tekstejä lähidemokratiasta:
Mietitkö mitä Tampereen Vihreät ovat olleet tekemässä ja mihin vaikuttamassa olemassaolonsa aikana? Entä mitä voidaan pitää ”Vihreinä voittoina” Tampereella?
Vihreitä aikaansaannoksia!
- Nuorisojärjestöjen avustukset jaetaan tasapuolisemmin
- Seta, Telakka ja Oma polku saavat kaupungin tukea
- Omaishoidon tukea kaikille
- Vammais- ja esteettömyysasiamies
- Vammaisten henkilökohtaisten avustajien määrää on lisätty
- Tampere-lisä
- Elintarvikevalvontaa on lisätty
- Sivareiden määrään on kasvatettu
- Kaupungin sijoitustoiminnalle on luotu eettiset ohjeet
- Pormestarimallia on toteutettu suhteellisuusperiaatteen mukaisesti
- Kansalaisten osallistumiseen uusia tapoja (Alvarit yms.)
- Rakennussuojelu:
- Kauppahallin virastotalo
- jugend-keskusta
- Tampella
- Finlayson
- ei Koskenniskan siltaa
- Teknillinen museo
- Puu-Tammela
- Annikinkatu
- Pispala
- suojelukaavat…
Luonnonsuojelu:
- Pyynikki
- Kauppi
- Iidesranta
- Hervantajärvi
- liito-oravat…
Joukkoliikenne on käännetty kasvuun
Busseissa on opiskelija-alennus ja lastenvaunullisilla ilmaiset matkat
Pyöräilyoloja on parannettu
Kierrätys on tullut osaksi arkipäivää
Ympäristötietokeskus Moreenia
Luonnontieteellinen museo
Kestävän kehityksen koordinaattori kaupungin konsernihallintoon
Seudullinen ilmastostrategia ja ECO2
Ekotehokkuus asuntomessujen teemana
Passiivienergiatasoinen Luhtaan päiväkoti
Vuoreksen kouluun ekologinen oppimisympäristö
Rakennuskulttuurikeskus ja RANE – Rakentajan energianeuvontakeskus
Sähkölaitos ei ole mukana ydinvoimahankkeissa, vaan lisää uusiutuvaa energiaa ja rakentaa Suomen suurimman pellettivoimalan
Tampere rakentaa vain parasta A-energialuokkaa
Tampere-talo ja Särkänniemi suunnittelevat hiilineutraalia toimintamallia
Ratikan yleissuunnittelu käynnissä
TKL tilaa ensimmäiset hybridibussit
Minä poljen –kampanja ja Kaupunkipyörät
Mutta paljon on vielä edessä haasteita joten alla esitellään asioita jotka vaativat vielä paljon töitä Vihreiltä vaikuttajilta.
Vihreitä haasteita 2013-
- Päätös ratikasta tehdään 2013
- Päätös Hämeenkadun autottomuudesta ja pyörätiestä tehdään 2013
- Päätöksiä keskustan täydennysrakentamiskohteista tehdään 2013-15:
- Eteläpuisto
- Ranta-Tampella
- Keskustori
- Tammela
- Amuri
- Kunkun parkki
- Kansi
Päätökset Pispalan asemakaavoista 2013
Päätös Naistenlahden biovoimalasta noin 2015
Päätökset palveluverkosta (?)
Päätökset Kansallisesta kaupunkipuistosta ja Iidesjärven perhepuistosta (?)
Päätös suorasta pormestarivaalista (?)
Päätös seutuhallinnosta tai kuntaliitoksista (?)