Yhdistyksen säännöt

Hyväksytty kevätkokouksessa 25.4.2026, rekisteröity PRH:ssa 4.6.2026.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Tampereen vihreät ry ja sen kotipaikka on Tampere.

Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.

Yhdistys on myös jäsenenä puoluetta Pirkanmaan vaalipiirissä edustavassa Pirkanmaan Vihreät ry:ssä, jota kutsutaan näissä säännöissä piirijärjestöksi.

Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä kunnallisjärjestö.

2. Tarkoitus ja toimintamuodot

Kunnallisjärjestön tarkoituksena on

1. edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta;
2. tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Tampereen alueella;
3. yhdistää Tampereen asukkaita, joilla on vihreä arvomaailma;
4. edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi kunnallisjärjestö

1. toimii puolueen ja piirijärjestön paikallisyhdistyksenä puoluehallituksen vahvistamalla toimialueella;
2. asettaa kuntavaaleissa ehdokkaat puolueen listoille toimialueellaan;
3. vastaa puolueen kuntavaalikampanjasta toimialueellaan ja osallistuu vaalityön tekemiseen muissa toimialueellaan käytävissä vaaleissa;
4. tekee aloitteita ja kannanottoja;
5. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
6. järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia;
7. järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa;
8. seuraa ja tukee puolueen valtuustoryhmän toimintaa;
9. tukee jäsenyhdistystensä toimintaa sekä koordinoi kunnallisjärjestön ja jäsenyhdistysten välistä yhteistyötä;
10. harjoittaa nuorisotoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi kunnallisjärjestö voi:

1. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
2. omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta;
3. järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä
4. harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy kunnallisjärjestön tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

3. Jäsenet

Kunnallisjärjestön varsinaisia jäseniä ovat yhdistysjäsenet ja henkilöjäsenet.

Yhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä Tampereen alueella toimiva rekisteröity yhdistys,

1. jonka jäsenet ovat 15 vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa;
2. joka haluaa osallistua puolueen ja kunnallisjärjestön toimintaan;
3. joka hyväksyy puolueen ja kunnallisjärjestön tarkoituksen ja säännöt ja
4. joka on hyväksytty puolueen jäseneksi.

Kunnallisjärjestön yhdistysjäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi. Jäsenyhdistykset hyväksyy hakemuksesta kunnallisjärjestön kokous.

Kunnallisjärjestön henkilöjäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy kunnallisjärjestön tarkoituksen ja säännöt ja on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa. Kunnallisjärjestön jäsen ei voi olla jäsenenä johonkin muuhun puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä.

Henkilöjäsenet hyväksyy hakemuksesta kunnallisjärjestön hallitus.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai puolueelle taikka ilmoittamalla erosta kunnallisjärjestön kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. 

Kunnallisjärjestön kokous voi erottaa jäsenyhdistyksen kahden kolmasosan äänten enemmistöllä kahdessa perättäisessä kokouksessa, jos jäsenyhdistys

1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on kunnallisjärjestöön liittymällä sitoutunut tai
2. on menettelyllään kunnallisjärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut kunnallisjärjestöä tai puoluetta tai
3. ei täytä laissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenyhdistys, joka on erotettu puolueesta, on erotettava myös kunnallisjärjestöstä.

Hallitus voi erottaa henkilöjäsenen. Hallitus voi sen tarkoituksenmukaiseksi nähdessään siirtää erottamispäätöksen myös yhdistyksen kokoukselle. Hallitus tai kunnallisjärjestön kokous voi erottaa henkilöjäsenen kunnallisjärjestöstä, jos jäsen

1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on kunnallisjärjestöön liittymällä sitoutunut tai
2. on menettelyllään kunnallisjärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut kunnallisjärjestöä tai puoluetta tai
3. ei täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai
4. asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi kunnallisjärjestöstä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna.

5. Jäsenmaksut

Kunnallisjärjestö voi periä jäsenyhdistyksiltään vuotuista jäsenmaksua. Jäsenmaksun suuruudesta päättää kunnallisjärjestön syyskokous.

Kunnallisjärjestön henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta jäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.

Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu kunnallisjärjestölle että kunnallisjärjestön jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä.

Puoluekokous päättää vuosittain:
– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden;
– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta kunnallisjärjestölle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.

Puolue hoitaa jäsenmaksujen perinnän yhdistyksen jäseniltä ja tilittää yhdistykselle tulevat jäsenmaksuosuudet yhdistykselle.

Puolue ja piirijärjestö voivat käyttää yhdistyksen jäsenluettelon tietoja jäsenmaksuperinnän sekä muiden jäsenyyteen liittyvien asioiden käytännön hoitamiseen kuten viestintään jäsenistölle.

6. Hallitus

Kunnallisjärjestön asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu ensimmäinen ja toinen puheenjohtaja, neljästä kahdeksaan varsinaista jäsentä, sekä ensisijaisuusjärjestyksessä kahdesta neljään varajäsentä. Puheenjohtajia kutsutaan kunnallisjärjestön ensimmäiseksi ja toiseksi puheenjohtajaksi. Vaalikelpoisia hallitukseen ovat kunnallisjärjestön ja jäsenyhdistysten henkilöjäsenet. Hallituksen jäsenten määrästä päättää kunnallisjärjestön syyskokous.

Kunnallisjärjestön syyskokous valitsee hallituksen ensimmäisen ja toisen puheenjohtajan sekä varsinaiset jäsenet kahdeksi sekä varajäsenet yhdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Erovuorossa on vuosittain yksi puheenjohtaja ja puolet hallituksen jäsenistä. Ensimmäisellä kerralla erovuoro ratkaistaan arpomalla. Sama henkilö voidaan valita hallituksen puheenjohtajaksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin.

Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan.

Hallitus kokoontuu ensimmäisen puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt toisen puheenjohtajan kutsusta, kun puheenjohtaja katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, jompikumpi puheenjohtajista mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaminen

Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaa jompikumpi kunnallisjärjestön puheenjohtajista tai toiminnanjohtaja.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Kunnallisjärjestön tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee luovuttaa tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Kunnallisjärjestön kokoukset

Kunnallisjärjestö pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Kunnallisjärjestön kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun kunnallisjärjestön kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yksikin kunnallisjärjestön jäsenyhdistys tai vähintään kymmenesosa kunnallisjärjestön äänioikeutetuista henkilöjäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kahdenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

10. Kunnallisjärjestön kokousten koollekutsuminen

Kunnallisjärjestön kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille ja henkilöjäsenille vähintään kymmenen vuorokautta ennen kokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa.

Hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään hallituksen jäsenen valitsemista tai erottamista, tilinpäätöksen vahvistamista, vastuuvapauden myöntämistä, toiminnantarkastajan valitsemista tai erottamista, yhdistyksen sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai muuta näiden sääntöjen kohdassa 12 § tai yhdistyslain 23 §:ssä mainittua asiaa.

11. Päätöksenteko kunnallisjärjestön kokouksessa

Äänivaltaa kunnallisjärjestön kokouksessa käyttävät kunnallisjärjestön varsinaiset jäsenet.

Yhdistysjäsenten äänivalta

Yhdistysjäsenen äänivalta määräytyy sen henkilöjäsenmäärän mukaan. Yhdistysjäsen saa yhden äänen jokaista alkavaa kymmentä henkilöjäsentään kohden.

Jokaisella yhdistysjäsenellä on oikeus lähettää kunnallisjärjestön kokoukseen niin monta äänivaltaista edustajaa kuin sillä on henkilöjäsenmääränsä perusteella ääniä. Yksi äänivaltainen edustaja voi käyttää kokouksessa vain yhtä ääntä.

Äänivaltaisiin edustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monesta jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä on edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä maksettu puolueelle menevä jäsenmaksuosuus.

Henkilöjäsenten äänivalta

Jokaisella henkilöjäsenellä on kunnallisjärjestön kokouksessa kullakin yksi ääni.

Kunnallisjärjestön kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Vaalit

Kun täytettävänä on vain yksi paikka valinta suoritetaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

Kun täytettävänä on useita paikkoja, suoritetaan valinta suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti:

1. Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja
2. Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.
3. Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi.

12. Kunnallisjärjestön kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat

Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös kunnallisjärjestön kokouksessa:

1. ehdokkaiden asettaminen kuntavaaleihin;
2. kunnallisjärjestön ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien tai hyvinvointialuevaalien ehdokasasetteluun;
3. kunnallisjärjestön äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen;
4. ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa tai puolueen liittoäänestyksessä päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri).

Kunnallisjärjestön kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle.

13. Varsinaiset kokoukset

Kunnallisjärjestön kevätkokouksen tehtävänä on:

1. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastuskertomus;
2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
3. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Kunnallisjärjestön syyskokouksen tehtävänä on:

1. hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle;
2. päättää hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavalle kalenterivuodelle;
3. valita hallituksen puheenjohtajat 6. pykälän mukaisesti;
4. valita hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 6. pykälän mukaisesti;
5. valita yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat;
6. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli kunnallisjärjestön jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta. 

Kunnallisjärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat piirijärjestön käytettäväksi kunnallisjärjestön tarkoituksen edistämiseen.

15. Saavutetut jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.