Tampereen vihreä valtuustoryhmä lähetti tänään vastauksensa Anna-Kaisa Ikosen valtuustoryhmille esittämiin kysymyksiin koalitioneuvotteluiden aloittamiseksi. 

kesä 18, 2021

Tampereen vihreä valtuustoryhmä lähetti tänään vastauksensa Anna-Kaisa Ikosen valtuustoryhmille esittämiin kysymyksiin koalitioneuvotteluiden aloittamiseksi. 

Kynnyskysymyksiksi vihreä valtuustoryhmä asetti pormestariohjelman sitoutumisen  ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisen sekä Tampereen hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä ja sen saavuttamiseksi vaadittaviin toimiin, ja koulutuksen laatuun panostamisen sekä ryhmäkokojen kasvun torjumiseen. 

Tampereen vihreä valtuustoryhmä haluaa seuraavallakin valtuustokaudella olla mukana varmistamassa että koulujen ryhmäkoot pysyvät pieninä, metsiä ja lähiluontoa suojellaan ja raitiotien  jatkolinjaukset etenevät. Lisäksi valtuustoryhmää haluaa toteuttaa Tampereella terapiatakuun ja pitää huolta siitä, että hoitoonpääsy eri sosiaali- ja terveyspalveluissa on nopeaa ja palvelut ovat kaikkien kuntalaisten saatavilla helposti. 

“On erittäin tärkeää, että Tampere panostaa koulutukseen ja kiinnittää huomiota opetusryhmien kokoon”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Olga Haapa-aho. “Samalla on pidettävä huolta, että kouluissa ja oppilaitoksissa on riittävästi oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaisia, koulupsykologeja, kouluterveydenhoitajia, kuraattoreita ja ohjaushenkilöstöä”, Haapa-aho huomauttaa. 

“Luonto ja ilmasto tulee huomioida myös tulevan kauden päätöksenteossa”, toteaa valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Brigita Krasniqi. “Tampereen tulee suojella metsiä ja lähiluontoa sekä tehostaa ilmastotoimia. Esimerkiksi raitiotien jatkolinjojen rakentaminen on konkreettinen ilmastoteko liikenteen päästöjen vähentämiseksi”, Krasniqi  sanoo. 

“Myös hoitoonpääsyn täytyy olla nopeaa ja vaivatonta”, valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Jaakko Vuorio vaatii. “Lisäksi mielenterveyspalvelut tarvitsevat lisäpanostuksia, jotta kaupunkilaisten hyvinvointi ja työkyky turvataan myös jatkossa. Tampereen tulisikin ottaa terapiatakuu käyttöön seuraavalla valtuustokaudella”, Vuorio lisää. 

Lue vataukset kokonaisuudessaan tästä:

1. KASVUTAVOITE: Tampereen kaupungin väkiluvun kasvu on viime vuosina ollut noin 3000 henkilöä/vuosi. Strategiassa ja PALM – valmistelussa on käytetty kasvulukuna 1,4% kaupungin palvelujen ja kaupunkikehittämisen suunnittelun pohjana. Onko nykyinen kasvuvauhti mielestänne oikealla tasolla? Ja jos se ei ole, niin mikä olisi oikea tavoitetaso? Miten varmistamme kaupungin kasvun jatkumisen sillä tasolla, jota esitätte? Miten vahvistaisitte kaupungin pitovoimaa (erityisesti opintonsa päättävistä nuorista aikuisista)? Miten näette kasvun mukanaan tuomat haasteet ja niiden ratkaisemisen?

VASTAUS: Tampereen kestävä kasvu on tulevaisuudessakin kaupungin elinvoiman tae, joka mahdollistaa esimerkiksi monipuolisemmat työmahdollisuudet sekä laajemman, vetovoimaisen palvelutalouden kaupunkiin. Täytyy muistaa, ettei kasvu ole ensisijaisesti kiinni kaupungin toimista, mutta kaupungin tulee varautua kasvuun, jotta asumisen hinta ei lähde kovaan nousuun ja palvelujen tarjonta on riittävää. Kasvuvauhti on tällä hetkellä sopivalla tasolla, mutta samalla kasvu tulee toteuttaa niin ympäristön, ihmisten, yhdyskuntarakenteen kuin julkisten investointienkin osalta kestävästi. Nykyisten asukkaiden lähiluonnon ei tule heikentyä uuden asuinrakentamisen tieltä. Investoinneissa edellyttämme tarkkaa hyöty-kustannustarkastelua myös jatkossa niin yhdyskunta- kuin liikennejärjestelmämme toimivuuden osalta.

Tampereen pitovoimaa tulee vahvistaa erityisesti alueen työpaikkatarjontaa monipuolistamalla – tarvitsemme lisää pääkonttoritoimintoja ja erikokoisia sekä erityyppisiä yrityksiä Tampereelle. Lisäksi kaipaamme lisää työmahdollisuuksia yksityiselle sektorille, kulttuurialoille ja hallinnon tehtäviin. Samalla kaupungin tulee harjoittaa aktiivista edunvalvontaa esimerkiksi valtion ja järjestöjen työpaikkojen sijoittumiseksi kaupunkiin. Myös yrittäjien, erityisesti aloittelevien yrittäjien tukeminen on tärkeää. Tähän sopivia keinoja ovat muun muassa startup-talon vakiinnuttaminen, pienten yritysten tukipalvelut ja freelance-yrittäjien sekä itsensä työllistäjien huomioiminen palveluissa. 

Samalla tulee muistaa, että useilla aloilla on työvoimapula. Eri alojen osaajia houkutellaan niin kotimaasta kuin ulkomailta rakentamalla kestävää ja vetovoimaista kaupunkia, jonne ihmiset eri taustoista ovat tervetulleita rakentamaan elämäänsä.

2. PALVELUIDEN PAINOTUKSET: Palvelujen tarve kasvaa muun muassa kaupungin kasvun ja ikääntymisen seurauksena. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät palvelut ja miten priorisoisitte niiden kehittämistä? Panostaisitteko johonkin nykyistä enemmän? Mistä palveluista ja palveluverkosta olisitte valmiita supistamaan? Voidaanko jostain luopua? Miten kehittäisitte palvelurakenteita ja uudistaisitte toimintatapoja? Mihin asioihin mahdollisen sotesiirron jälkeen kaupungin on erityisesti panostettava?

VASTAUS: Haluamme vahvistaa peruspalveluja ja ennaltaehkäisyä. Hoitoon pitää päästä oikea-aikaisesti ilman turhia viiveitä. Palvelut tulee saada yhdeltä luukulta niin, ettei asiakas jää tyhjän päälle, vaan saa aina yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelman. Koulutus ja varhaiskasvatus ovat tärkeitä palveluja tulevaisuuden hyvinvoinnin ja elinvoiman kannalta. Meille on tärkeää, etteivät ryhmäkoot kasva ja että investointeja koulu- ja päiväkotirakennuksiin jatketaan. Koronan aiheuttama poikkeusaika ja etäopetus on aiheuttanut vaikeuksia osalle oppilaista. Oppimisvajetta pitää kuroa lisäämällä erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea, kuten tukiopetusta. 

Ryhmämme on huolissaan lastensuojelun tarpeen kasvusta ja haluaa kehittää perheiden palveluja tukemaan perheitä arjen haasteissa jo varhaisessa vaiheessa. Tässä olennaisia ovat sekä neuvolat, varhaiskasvatus että perhetyön ja lastensuojelun palvelut. 

Erityisesti koronan jälkeen mielenterveyspalvelut tarvitsevat lisäpanostuksia kaikille tasoille ennaltaehkäisystä sairaalahoitoon, jotta kaupunkilaisten hyvinvointi ja työkyky turvataan myös jatkossa. Nuoret ovat kärsineet kriisistä erityisen paljon. Nuorten palveluihin saatiin juuri hieman lisäpanostusta, mutta lisää panostuksia tarvitaan sekä nuorten että muiden ikäryhmien mielenterveyspalvelujen jonojen purkamiseksi ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistamiseksi. 

Tampereen päihdeongelmat ovat pahentuneet ja pitkäaikaisasunnottomuus lähtenyt kasvuun. Tarvitsemme monipuolisia, yksilöllisiä päihdepalveluja ja tukea ihmisten arkeen. Tarvitaan etsivää työtä, erityyppisiä asumisratkaisuja ja päivätoimintaa. Vähentämällä asunnottomuus puoleen nykyisestä ja  tarjoamalla mahdollisuuksia levätä, syödä ja huolehtia hygieniasta tuemme ihmisten hyvinvointia ja vähennämme kalliimpien palvelujen tarvetta.

Ikäihmisten palveluissa tulee vahvistaa palvelujen yksilöllisyyttä ja kotiin vietävien palvelujen riittävää tarjontaa. Samalla tarvitaan myös lisää eritasoisia tuetun asumisen paikkoja vastaamaan kasvavaan kysyntään. Kotona asumiseen pitää antaa tukea, mutta myös muita vaihtoehtoja tulee olla tarjolla. 

Vihreät haluavat vahvistaa kulttuuripalveluita ja tuoda kulttuurin entistä vahvemmin osaksi kaikkia hyvinvointipalveluja. Kulttuuri- ja kirjastopalveluiden merkitys kaupunkilaisten arjen, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kannalta on olennainen. 

Olemme valmiita karsimaan niistä palveluista, joiden vaikuttavuus ja kysyntä on vähäistä. Tutkitun ja riittävän pitkäjänteisen tiedon hyödyntäminen on tässä erityisen tärkeää. Rakenteellisia uudistuksia ja tuottavuuden kehittämistä on hyvä viedä eteenpäin useissa palveluissa. Esimerkiksi työllisyydenhoidon kuntakokeilu ja toiseen asteen koulutuksen seudullinen kehittäminen ovat järkevää rakenteellista kehittämistä. Tervehdimme ilolla myös muiden kaupunkien hyvien käytäntöjen hyödyntämistä ja erilaisia kokeiluja, joilla voimme saada käyttöön uusia toimintamalleja palveluissa. 

Soten siirtymisen jälkeen koulutus- ja kulttuuripalvelut ovat entistä suuremmassa roolissa kaupungin toiminnoissa. Siinä vaiheessa on olennaista tukea kuntalaisia laadukkaan opetuksen ja monipuolisten, hyvinvointia tukevien kulttuuripalvelujen muodossa. Jatkossakin tarvitaan sekä lähipalveluita, kuten kirjastot ja varhaiskasvatus, että keskitetympiä palveluja, kuten teatterit ja toisen asteen koulutus. 

3. IDEAT JA KEINOT PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI: Miten vahvistaisitte Tamperetta lasten ja nuorten hyvänä kasvuympäristönä ja ehkäisisitte nuorten syrjäytymistä? Miten kehittäisitte päiväkoteja, kouluja ja niiden oppimisympäristöjä? Sitoutuisitteko harrastustakuuseen? Miten muuten panostaisitte kulttuuriin, liikuntaan ja lähiluontoon? Millä keinoilla kehittäisitte vanhuspalveluita? Miten vahvistaisitte mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja hoitoonpääsyä laajemminkin? Miten lisäisitte palveluiden yksilöllisyyttä? Miten suhtaudutte yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotantoon ja palvelusetelien hyödyntämiseen palvelutuotannossa?

VASTAUS: Tampere on asettanut tavoitteekseen olla vuonna 2030 suurten kaupunkien ykkönen oppimistuloksissa, ja että Tampereella on joustavimmat mahdollisuudet oppia ja työllistyä. Koulutuksen ja osaamisen kärjessä ollakseen tulee Tampereen investoida kasvavassa kaupungissa koulutuksen ja osaamisen palveluihin ja tukea erityisesti lasten ja nuorten oppimista, kasvatusta ja koulutusta sekä mahdollisuuksia jatko-opinnoille ja työllistymiselle. 

Haluamme tukea monipuolisia ja toimivia vanhuspalveluita, jotka vastaavat kasvavan kysynnän moninaisiin tarpeisiin. Sekä kotihoidon palvelut että tuetun asumisen ratkaisut kaipaavat lisäresursseja. Lisäksi tarvitaan geriatrisen päivystyksen ja Arvo-osaston kehittämistä, jotta ongelmatilanteissa löytyy aina sopivaa tukea. Ikäihmisten kotona asumista tulee tukea, mutta myös muita ratkaisuja pitää olla tarjolla silloin, kun kotona pärjääminen ei enää suju. 

Keskeinen hyvinvointia, oppimista ja hyvää kasvuympäristöä ylläpitävä tekijä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa ovat oppimisen kannalta sopivan kokoiset luokka- ja ryhmäkoot, jotka mahdollistavat opetuksen eriyttämisen, tuen tarpeiden kohdentamisen ja jokaisen lapsen ja nuoren kohtaamisen. Ryhmäkokojen kasvu on torjuttava riittävillä resursseille lasten määrän kasvaessa. Samalla on pidettävä huolta, että kouluissa ja oppilaitoksissa on riittävästi oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaisia, koulupsykologeja, kouluterveydenhoitajia, kuraattoreita ja

ohjaushenkilöstöä. Alkuopetuksen oppilaille tarjotaan Tampereella laadukasta iltapäivätoimintaa. Asuinalueiden väliseen mahdolliseen eriytymiseen tulee tarjota kohdennettua tukea varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia tarjoamalla monipuolisesti erilaista päivä- ja iltapäivätoimintaa myös loma-aikoina. 

Tampereella tulee tarjota laadukasta varhaiskasvatusta lähellä kotia ja tarjoamalla sisaruksille paikat samasta päiväkodista. Varhaiskasvatuksessa tulee varmistaa riittävät kasvatushenkilökunta- ja erityisopetuksen resurssit, jotta turvallinen, laadukas ja yhdenvertainen varhaiskasvatus toteutuu jokaiselle lapselle. Riittävä määrä kasvattajia lasta kohden parantaa myös kasvatushenkilökunnan työssä jaksamista ja hoidon laatua. Kaksivuotiseen esiopetukseen siirtyminen on tärkeä keino ehkäistä oppimisen erojen syntymistä ja kouluvalmiuksien tasaamisessa. Varhaiskasvatuksen monimuotoisuutta tuetaan muun muassa palvelusetelipäiväkotien, perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatuksen avulla.

Tampereen tulee jatkaa uusien päiväkotien ja koulurakennuksien rakentamista oppilasmäärien kasvaessa, mutta myös ylläpidettävä nykyisiä koulu- ja päiväkotirakennuksia ja taattava nykyaikaiset ja turvalliset oppimis– ja työympäristöt. Rakentamisessa voidaan saavuttaa synergiaa yhdistämällä samaan koulurakennukseen päiväkoti ja yhtenäiskoulu sekä muita Tampereen kulttuuri-, sivistys- ja peruspalveluita. Erityisesti alle kouluikäisten lasten tiloissa on kuitenkin huomioitava lapsille sopiva mittakaava. Kouluverkkoa tulee tarkastella kokonaisuutena ja varmistaa, että Tampereella toteutuu lähikouluperiaate. Lasten ja nuorten koulumatkat tulee olla turvallisia ja lähtökohtana tulee olla, että koulumatkat voidaan kulkea turvallisesti julkisilla, kävellen ja/tai pyörällä. Etäopetuksen myötä digitaalisia oppimisympäristöjä tulee kehittää havaittujen kokemusten pohjalta. Etäopetuksen aikana havaittuja hyviä käytänteitä tulee ottaa käyttöön, mutta lähtökohtana tulee aina ensisijaisesti olla lähiopetus. Opetus- ja ohjaushenkilöstölle sekä oppijoille tulee taata nykyaikaiset ja riittävät digitaaliset työvälineet sekä varmistettava riittävät digitaaliset taidot nykyaikaisten oppimisympäristöjen käyttöön. Opettajien ja kasvatushenkilöstön täydennyskoulutukseen tulee kohdistaa riittävät resurssit.

Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle tulee valmistella ja resursoida hyvin, ja sillä on arvioitu olevan myös merkittäviä nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä vaikutuksia. Perusopetuksen ja toisen asteen opinto-ohjausta tulee tehostaa erityisesti nivel- ja siirtymävaiheissa ja pidettävä huoli riittävästä ohjauksen tuesta. 

Harrastustakuu luo lapsille ja nuorille yhdenvertaisuutta, hyvinvointia, vähentää syrjäytymistä, ja sen käyttöönotto Tampereella on kannatettava esitys. Harrastustakuu kannattaa pyrkiä limittämään osaksi ja/tai koulupäivän jatkoksi ja siinä tulee pyrkiä koulujen kanssa laajaan yhteistyöhön. Harrastustakuun toteuttamiseen tulee kuitenkin saada erillinen toteuttava taho tai koordinaattoreita, jotta harrastustakuulla on edellytyksiä onnistua. Harrastustakuu on sopiva toimenpide erityisesti kouluikäisille lapsille, mutta nuorille täytyy tarjota omaehtoisempia menetelmiä harrastamiselle. Nuorille tulee taata omaehtoista harrastus- ja kulttuuritoimintaa sekä tiloja ja mahdollisuuksia omaehtoisen toiminnan toteuttamiseen. Tuetaan erityisesti uusien skeittipuistojen perustamista, nuorisotilojen kehittämistä ja bänditoimintaa ja muita lapsista ja nuorista itsestään lähteviä aloitteita nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalveluille.

Lähiliikuntapaikkoja tulee edelleen luoda lisää ja nostaa niiden laatua tasapuolisesti ympäri Tamperetta. Lähiluontokohteiden, retkeilypaikkojen sekä suojelualueiden määrää ja laajuutta tulee entisestään nostaa ja jatkaa retkeily-, liikunta- ja lähiluontokohteiden kehittämistä Tampereen toimesta. Näin vastataan valtavaan kysyntään retkeily- ja luontokohteille ja niiden ympärillä oleville palveluille ja yritystoiminnalle. Kaupin urheilupuiston kehittämistä tulee edelleen tehdä nykyisillä rakennetuilla alueilla, mutta rakentamiselle ei pidä ottaa enää uutta tilaa luonto- ja metsä-alueilta. Kauppi-Niihaman metsäalue tulee suojella rakentamiselta ja pitää myös muut lähiliikuntapuistot ja metsä- ja luontokohteet rauhoitettuina rakentamiselta. Iidesjärven aluetta tulee kehittää luonnonsuojelunäkökulmat edellä. Kulkeminen liikunta- ja lähiluontokohteisiin tulee olla mahdollista

julkisella liikenteellä, pyöräilyllä ja kävelyllä sekä näiden yhdistelmillä.

Molemmat Tampereen uudet taidemuseohankkeet, niin Tampereen taidemuseon laajennus kuin Sara Hildénin taidemuseon uudisrakennus, tulee toteuttaa vahvistaen samalla läntisen keskustan asemaa kansainvälisenä kulttuurikohteena. Hiedanrannan alueelle tulee toteuttaa monenlaisia festivaaleja ja keikkoja tukevat tapahtumatilat.

Tampereella tulee ottaa käyttöön terapiatakuu ja seurata Helsingin esimerkkiä mielenterveyden palvelujärjestelmän saavutettavuuden kehittämisessä ja nopean hoitoon pääsyn takaamisessa. Terapiatakuu takaa perustason mielenterveyspalveluihin pääsyn kiireettömissä tapauksissa korkeintaan kahdessa viikossa. Myös muita matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita tulee edistää ja saada aikaiseksi Tampereella.

Palveluiden yksilöllisyyttä tulee vahvistaa erityisesti päihde- ja mielenterveyspalveluissa sekä sosiaalipalveluissa. Samat ratkaisut eivät sovi kaikille ja sopiva palvelukokonaisuus tulee miettiä sote-puolen ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa yhteistyössäyhteistyönä

Kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on todella tärkeä osa toimivia palvelukokonaisuuksia. Järjestöjen toiminnalla ei tule paikata omien palvelujen puutteita, vaan tehdä yhteistyötä kaupunkilaisten entistä laaja-alaisemman tuen mahdollistamiseksi. Yritysten osuutta hyvinvointipalveluissa ei ole tarpeen itsetarkoituksellisesti nostaa. Haluamme huomioida kaikki mahdollisuudet toimivien hyvinvointipalveluiden varmistamiseksi kaupunkilaisille. Palvelusetelit ovat hyvä tapa järjestää palveluita ja purkaa jonoja osassa palveluita, mutta niiden käyttöä tulee harkita tilannekohtaisesti. 

4. YRITYSYSTÄVÄLLISYYS JA TYÖLLISYYS: Työ- ja opiskelumahdollisuudet ovat Tampereelle merkittävä vetovoimatekijä. Millä keinoilla ryhmänne vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä? (Esim. kaavoitus- ja lupa-asioiden nopeus ja yritysmyönteisyys, startupien synnyn ja kehityksen tukeminen, koronasta toipumisen varmistaminen ravintola-, tapahtuma- ja majoitusalalla, seudun teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen koronan jälkeisessä uudessa normaalissa) Miten kehittäisitte yhteistyötä kaupungissa toimivien korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa? Mitä toimenpiteitä tai panostuksia ryhmänne esittää osaavan työvoiman varmistamiseen alueella? Mitä ratkaisuja ryhmänne esittää työttömyyden vähentämiseen Tampereella?

VASTAUS: Tampereen tulee olla Suomen paras kaupunki tehdä kaikenlaisia töitä, niin paikan päällä työpaikoilla kuin etänäkin. Koronan myötä osa ihmisistä on tarkastellut työnteon tapoja uudelleen. Myös yritykset ja muut työnantajat haluavat toimia aiempaa joustavammin. Joustavuus ja etätyö koskettaa vain osaa aloista ja suuressa osassa työpaikkoja olennaista on edelleen hyvät joukkoliikenneyhteydet ja työpaikkakeskittymien hyvä sijainti. Valtion, yritysten ja järjestöjen kanssa tulee neuvotella työntekijöiden mahdollisuudesta sijoittua entistä enemmän Tampereelle sekä uusien toimipisteiden että etätyöskentelyn muodossa. 

Yritysten palveluissa vahvistetaan kaupungin asiakaslähtöisyyttä, ja kaupungin vastuulle tulleissa työllisyyspalveluissa hyödynnetään niin järjestöjen kuin yritysten palveluita, jotta työttömyyden vähentämiseen pystytään panostamaan tehokkaasti.

Tampereen tulee edistää kiertotaloutta, sillä se vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja houkuttelee uusia yrityksiä. Tampereen tulee tukea erityisesti kiertotaloutta palvelevan yritystoiminnan kehittämistä. Lisäksi kiertotalouden edistäminen kaupungin tasolla avaa uusia mahdollisuuksia yrityksille

Tampereen tulee tukea tapahtumien ja matkailun elpymistä mahdollistamalla elävän kaupunkikulttuurin ja ravintoloiden ympärivuotiset toimintaedellytykset, esimerkiksi terassitoimintaa helpottamalla. Suurtapahtumien hakuun ja niiden saamiseen Tampereelle panostetaan edelleen.

Tapahtumiin osallistumisesta ja kaupungin saavutettavuudesta tehdään helppoa, esimerkiksi integroimalla tapahtumalippu joukkoliikenteeseen.

Korona-ajasta kärsinyt kulttuuriala tarvitsee tukea k päästäkseen nopeasti jaloilleen. Kaupunki voi mahdollistaa toimintaa tilojen kohtuullisilla kustannuksilla, tapahtumiin liittyvän byrokratian keventämisellä ja panostamalla julkiseen taiteeseen sekä muihin suoriin ostoihin kulttuurialan toimijoilta. Nyt on aika panostaa kulttuuriin ja hyödyntää sitä ihmisten koronan jälkeisen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden tukemisessa. 

Luovien alojen koulutuksesta ja kehityksestä on pidettävä kiinni, esimerkiksi musiikkioppilaitosten toimintaedellytyksiä on vahvistettava. Samalla kulttuurialojen tekijöille ja yrittäjille on mahdollistettava työtiloja ja muita yhteistyön tapoja, kuten laaja kulttuuritoiminnan mahdollistava kampus ja muita kulttuuritiloja.

Tampere lisää määrätietoisesti lukiokoulutuksen aloituspaikkoja, jotta yhä useammalle nuorelle varmistetaan mahdollisuus opiskella oman kaupungin lukiossa. Lukioiden erityislaadusta ja vetovoimaisuudesta on pidettävä huolta. Yhteistyötä lukioiden ja Tampereen yliopiston kanssa tulee lisätä eri aloilla. Lisäksi on panostettava lukioiden kansainvälistymiseen ja erityistehtäviin.

Tampere edistää ammattiopisto Tredun hyvää kehitystä opintojen houkuttelevuuden osalta. Edunvalvonnassa on varmistettava, että saadut lisäresurssit ammatilliseen koulutukseen ovat pysyviä ja että niissä tunnistetaan opiskelijoiden sekä kasvavan kaupungin tarpeet. Yhteistyötä elinkeinoelämän ja Tampereella aloittavan työllisyyskokeilun kanssa tulee tiivistää, jotta tulevaisuuden osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan. Koulutusvientitoimintaa, ja yhteistyötä erityisesti sote-alan yritysten kanssa, vahvistetaan entisestään.

Koronan jälkeistä oppimisvajeen paikkausta pitää tehostaa ja keskeyttäneiden opiskelijoiden tavoittamiseen on panostettava.

Kaupunki ja Tampereen korkeakouluyhteisö tekee laajaa yhteistyötä, jossa moniäänistä korkeakouluyhteisöä kuullaan laajasti kaupungin omassa päätöksenteossa. Tampereen pitää omalta osaltaan mahdollistaa tasokas korkeakoulutus, kansainvälisyys sekä opiskelijoiden, henkilökunnan ja työelämän yhteistyö. Kaupunki toimii myös alustana eri alojen tutkimusyhteistyölle, ja tukee monipuolisesti Tampereen korkeakouluyhteisön tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Kaupungin omissa kehityshankkeissa ja päätöksenteossa hyödynnetään korkeakouluyhteisön monipuolista osaamista. Kampusalueita kehitetään yhteistyössä luoviksi ja viihtyisiksi osaamisen keskuksiksi. Riittävä opiskelija-asuntojen tarjonta ja sosiaalisen tuen palvelut varmistetaan yhteistyössä opiskelijajärjestöjen kanssa. 

5. KANSAINVÄLISYYS: Kaupungin kansainvälistymiskehityksen vahvistaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Miten ryhmänne edistäisi tätä kehitystä? Miten ryhmänne edistäisi kaupungin matkailua, tapahtuma- ja elämystaloutta, elokuvatuotantoa sekä kokous- ja kongressitoimintaa? Millä tavoin edesauttaisimme ulkomaalaisten investointien, yritysten ja osaajien sijoittumista Tampereelle? Pitäisikö ryhmänne mielestä vahvistaa työperäistä maahanmuuttoa? Millä keinoilla kaupunki voi tukea paikallisten yritysten vientiponnistuksia ja kansainvälistä kasvua?

VASTAUS: Vihreät haluavat kehittää Tamperetta avoimeksi ja kansainväliseksi kaupungiksi, jonne jokainen on tervetullut. 

Tampereen tulee houkutella uusia kansainvälisiä osaajia tekemään Tampereen tarinaa. Haluamme myös tukea ihmisoikeuksia ja varmistaa riittävän kiintiöpakolaisten määrän vastaanottamisen Tampereelle. Kaikille on annettava mahdollisuus juurtua, eikä kynnystä kotiutua saa tehdä liian korkeaksi. Tampereen on panostettava järjestelmälliseen rasisminvastaisen ja muun syrjinnän vastaiseen työhön kaupungin kaikessa toiminnassa.

Viestinnän merkitys kansainvälisyyden edistämisessä on olennaista. Esimerkiksi yrittäjyyteen ja koulutukseen liittyen Tampereen on oltava kaikessa toiminnassaan valmis viestimään ja toimimaan myös englanniksi, ja tarpeen tullen ihmisten muulla äidinkielellä. Tampereen kaupungilla tulisi olla maahan muuttaneita työntekijöitä samassa suhteessa kuin kaupungissa on maahan muuttaneita asukkaita. Samalla meidän on tuettava kansainvälisten yritysten sijoittumista Tampereelle – niin elinkeinopolitiikalla kuin avoimella ja yhdenvertaisella asenteella. Kaupungin tulee tukea eritaustaisia ihmisiä työllistymään Tampereen seudulle näyttämällä esimerkkiä muun muassa anonyymin rekrytoinnin laajentamisessa ja siinä, ettei kaikkiin paikkoihin vaadita täydellistä suomen kielen taitoa. 

Tampereen tulee turvata maahanmuuttajille riittävät, oikea-aikaiset ja tasoltaan sopivat kieliopinnot. Lisäksi harjoittelupaikkoja on oltava riittävästi tutkintojen suorittamiseksi. Huolehditaan, että maahanmuuttajat saavat riittävät kotoutumispalvelut. Tampere myös edistää eri alojen työperäisen maahanmuuton helpottamista. Kansainvälisten opiskelijoiden juurtumista alueelle ja kansainvälisten osaajien houkuttelua edistetään jatkuvalla yhteistyöllä osana korkeakouluyhteisön kanssa tehtävää kumppanuutta. Koulutuksessa Tampereen tulee panostaa siihen, että kansallinen yo-tutkinto tulee voida suorittaa englanniksi, samoin kuin siihen että kansainvälisten opiskelijoiden maahan jäämistä edistetään.

Luovien alojen kehittäminen kokonaisuutena nostetaan uudelle tasolle. Tavoitteena tulee olla rakentaa Tampereesta luovien alojen ja AV-tuotantojen kansainvälinen osaamis– ja tuotantokeskittymä. Tampere investoi audiovisuaalisen ja tapahtuma-alan kehittämiseen tavoitteena vauhdittaa luovasta osaamisesta syntyvän liiketoiminnan kehittämistä. AV-alan tuotantokannustimen jatkaminen ja asteittainen nosto antaa mahdollisuuden kansainvälisten liiketoiminnan kehittämiseksi sekä lisää kaupungin tunnettuutta jakelukanavissa. Kulttuuripääkaupunkihaun aikana syntynyttä materiaalia, kehitysideoita ja yhteistyötä tulee edistää yhteistyössä Pirkanmaan muun kuntien kanssa kulttuuripalveluiden edistämiseksi, matkailun edistämiseksi ja luovien alojen työllisyyden edistämiseksi valtuuston tekemän linjauksen mukaisesti.

Samalla Tampere profiloituu vastuullisten kongressien pitopaikkana ja kiinnostavana kokouskaupunkina. Järvi- ja luontomatkailun kokonaisuuden edistämiseksi tulee tehdä laaja-alainen toimenpidesuunnitelma. 

6. TALOUS: Kaupungin talouden pitäminen tasapainossa on palvelujen turvaamiseksi erityisen tärkeää. Mitkä ovat tärkeimmät keinot tämän varmistamiseksi niin menojen kuin tulojenkin osalta? Oletteko valmiita sitoutumaan kaupungin talouden tasapainoittamiseen ja pidättäytymään veronkorotuksista? Minkälaista omistajapolitiikkaa Tampereen tulisi harjoittaa? Miten hyödyntäisitte kaupungin omaisuutta investointien rahoittamisessa? Miten suhtaudutte liikelaitosten yhtiöittämiseen? Miten ryhmänne suhtautuu velanottoon?

VASTAUS: Tampereen talous pidetään tasapainossa pitämällä menojen kasvu kohtuullisena ja turvaamalla monipuolinen tulokehitys. Tiivistämällä kaupunkia nykyisten palvelujen ja infran ympärille luodaan taloudellisesti kestävää kaupunkirakennetta, josta saadaan myös lisää maanvuokra- ja myyntituloja. Säästöjä haetaan joustavilla palveluilla yli palvelualueiden tekemällä yhteistyötä yksityisen sektorin ja yhteisöjen kanssa sekä kehittämällä sähköisiä palveluja ja kaupungin tietojärjestelmiä. Sähköisten palvelujen lisääminen ei yksinään tuo säästöjä, mutta voi auttaa tehostamaan osaa palveluista ja parantaa tilojen tehokkaampaa hyödyntämistä. 

Tulokehitys turvataan ensisijaisesti huolehtimalla työllisyydestä ja hyvästä yritysympäristöstä sekä sen myötä veropohjasta. Asiakasmaksut ovat yksi osa kaupungin tulopohjaa, mutta niillä on myös suuri merkitys palvelujen käyttöön ja yhdenvertaisuuteen. Asiakas- ja käyntimaksuja kerätään

turvaamaan palvelujen, kuten terveydenhuollon, joukkoliikenteen ja liikuntapalvelujen toiminta, mutta ne pidetään kohtuullisina ja erityisryhmien alennuksia kehitetään entisestään. 

Talouden tasapainotuksessa on katsottava kokonaisuutta. Vihreiden mielestä tasapainottaminen vaatii aina sekä tulojen että menojen tarkastelua emmekä ole valmiita lukitsemaan kantaamme minkään näiden yksityiskohdan osalta. Lisäksi pitää huomioida kaupungin taloustilanne erityisesti tulevan sote-ratkaisun jälkeen. 

Liikelaitosten yhtiöittäminen pitää aina arvioida tapauskohtaisesti. Molemmissa malleissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Tähän mennessä yhtiöittämiset ovat olleet pääosin onnistuneita. 

Tampereen tulee ohjata kaupungin yhtiöitä toteuttamaan taloudellisen edun ohella kaupungin strategisia tavoitteita, erityisesti kestävää ja hiilineutraalia kaupunkia. Tarvittaessa markkinoilla toimivien yritysten omistuksesta luopumista voidaan harkita, mikäli yhtiöitä ei tarvita kaupungin strategisten tavoitteiden toteuttamiseen. Mikäli kaupungin omistamilla kiinteistöillä ei ole käyttöä kaupungin palveluverkossa tai strategisten tavoitteiden toteutuksessa, on myös niitä mahdollista myydä.

Samalla kaupunki tarvitsee investointeja – Tampere mahdollistaa kaupungin kestävän kasvun ja investoi niin päiväkoteihin kuin kouluihin, kestävään kaupunkirakenteeseen ja kaupungin vetovoimaan. Kaupungin kaikista investoinneista on selvitettävä hyödyt ja elinkaarikustannukset sekä ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Investoinnit kaupungin kestävään infraan ja palveluihin mahdollistavat myös riittävän ja monipuolisen asuntotuotannon, joka pitää asumisen hinnan kurissa.

7. MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN: Tampereella on valmistunut viime vuosina noin 3 500 – 4 000 asuntoa vuodessa ja niistä iso osa on ollut pieniä asuntoja. Asuminen, sen laatu, viihtyisyys ja kustannukset ovat tärkeitä tekijöitä ihmisten arjessa. Näettekö ongelmaa nykyisessä kehityksessä ja mitä asioita ryhmänne mielestä on syytä huomioida tulevaisuudessa? Mille alueille tai mihin suuntaan kasvu olisi ohjattava? Miten ryhmänne näkee pohjoisen alueen kehittämisen? Onko kaavoitushankkeita, joita ryhmänne haluaisi edistää? Miten asunto- ja maapolitiikan linjauksia pitäisi tarkistaa? Mitä keinoja esitätte kohtuuhintaisen asumisen varmistamiseksi ja miten ratkoisitte vuokratonttien kysymyksen? Oletteko valmiita lisäämään isompien perheasuntojen, pientalojen ja omakotitonttien tarjontaa? Miten lisäisitte keskustan ja asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta?

VASTAUS: Vihreät pitävät hyvänä, että Tampereelle on rakennettu runsaasti uutta asuntokantaa viime vuosina. On tärkeää, että monipuolista, laadukasta ja laajaa asuntotuotantoa toteutetaan myös jatkossa – vain sillä varmistetaan asumiskustannusten pysyminen kohtuullisina. Tarvitsemme tulevaisuudessakin niin isoja kuin pieniä asuntoja, sekä myös tuettua kohtuuhintaista asumista. Myös esteettömien asuntojen määrää tulee lisätä sekä pitämällä kiinni uudisrakentamisen vaatimuksista että tukemalla vanhojen asuntojen muutostöitä. Esteettömän asumisen kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä. Tämän ohella ryhmärakennuttamiseen tulee tarjota mahdollisuuksia. 

Kohtuuhintaista asumista tulee toteuttaa yhteistyössä kaupungin omien asuntoyhteisöjen kanssa, mutta samalla antamalla mahdollisuuksia myös muille yleishyödyllisille toimijoille. Asuntojen hintojen nousua voidaan torjua myös höllentämällä parkkipaikkanormia. Tämä on erityisen tärkeää erityisryhmien asunnoissa sekä keskustassa.

Kaupungin tulee puolittaa asunnottomuus valtuustokauden aikana. Erityistä huomiota pitää kiinnittää pitkäaikaisasunnottomuuteen. Tämä vaatii monipuolisia tuetun asumisen ratkaisuja. 

Asunto- ja tonttipolitiikalla on jatkossakin tärkeä rooli siinä, että kaupunkiin luodaan monipuolista ja sekoittunutta asuntokantaa – samalla kun edistetään esimerkiksi kaupungin hiilineutraaliustavoitetta mm. puurakentamista edistämällä. Myös kaavoituksen tulee tukea ennen kaikkea kestävää yhdyskuntarakennetta, joka on paitsi ympäristön ja talouden kannalta kestävää, myös olennaista siinä että luomme vetovoimaista ja viihtyisää kaupunkia. Samalla myös kaupungissa olevasta rakennusperinnöstä on pidettävä huolta.

Asunto- ja maapolitiikan linjauksissa tulee huomioida niiden merkitys kaupungin kestävän täydennysrakentamisen mahdollistajana, pitkäjänteisyys ja tasapuolisuus osana kaupungin taloutta – asuntotontit tulee jatkossakin pääsääntöisesti vuokrata, josta kaupunki saa pitkäjänteistä tuottoa. Rakennusperinnön säilyttämiseen liittyviä kysymyksiä osana asunto- ja maapolitiikkaa tulee selvittää.

Perheasuntojen, pientalojen ja omakotitalojen tarjontaa voidaan lisätä hyödyntämällä ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen ja kaupungin talouden kannalta kestävimpiä ratkaisuja: monipuolisen asuntotuotannon tuotannon toteutusta kaupunkirakennetta täydentämällä, panostamalla tontinjakoihin ja yksityisten tonttien hyödyntämiseen. 

Keskustan ja asuinalueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta tulee parantaa ennen kaikkea panostamalla puistoihin ja kaupunkivihreään, viihtyisiin julkisiin alueisiin ja monipuoliseen sekä laadukkaaseen kaupunkitilaan. Mahdollisuuksia hyvään ja viihtyisään elinympäristöön sekä palvelurakenteeseen kaikkialla kaupungissa tulee panostaa niin kaavoituksen keinoin kuin kaupungin investoinneilla. Esimerkiksi kattava ja laadukas kirjastoverkosto tarjoaa mahdollisuuden etätöihin ja viihtymiseen kodin ulkopuolella.

Haluamme kehittää pohjoista aluetta viihtyvyyden, luontoarvojen ja toimivan palvelurakenteen näkökulmasta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa uudesta rakentamisesta pitää keskittää olemassa olevien kylien yhteyteen, luonnonsuojelua sekä luontomatkailua tulee edistää ja alueen joukkoliikennettä kehittää.

8. LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS: Tulevalla valtuustokaudella on tehtävä isoja liikenne- ja kaupunkikehittämisen ratkaisuja. On päätettävä muun muassa ratikan jatkosta Härmälään ja Koilliskeskukseen, Asemakeskuksesta ja henkilöratapihasta, pyöräily- ja kävelyolosuhteiden parantamisesta, Vaitinaron liittymästä, 9-tien kehittämisestä, Näsisaaresta, Kunkun parkista, lähijuniin panostamisesta, Särkäniemen alueen kehittämisestä ja Suomi-radasta. Miten ryhmänne suhtautuu edellä oleviin liikenne- ja kaupunkikehityshankkeisiin ja miten olisitte valmis resursoimaan ko. hankkeita? Onko ryhmänne valmis pidättäytymään ruuhkamaksuista? Oletteko valmiita sitoutumaan tavoitteeseen, että keskusta on jatkossakin saavutettavissa kaikilla kulkuneuvoilla? Miten turvaisitte joukkoliikenteen joukkoliikennekäytävien ulkopuolella? Oletteko valmiita sitoutumaan oman lentokenttämme yhteyksien edistämiseen?

VASTAUS: Vihreät kannattavat ratikan jatkoa Härmälään ja Koilliskeskukseen valtuustokauden aikana. Jo aiemmista osista tehdyt hyöty-kustannuslaskelmat osoittavat, että kaupungin rakentaminen tehokkaan joukkoliikenneratkaisun varaan on sekä liikenteen, kaupunkirakenteen kuin taloudenkin kannalta kestävä ratkaisu. Myös asemakeskus on kansallisesti erittäin tärkeä hanke niin saavutettavuuden kuin keskustan kehittämisen kannalta.

Autoliikenteeseen liittyviä investointeja tulee arvioida ennen kaikkea liikennejärjestelmän toimivuuden ja toisaalta ilmastotavoitteidemme osalta. Ennen hankkeisiin ryhtymistä on selvitettävä niiden vaikutukset ilmastopäästöihin ja toisaalta niiden viemän tilan vaikutuksia kaupunkirakenteeseen sekä toisaalta keskustan liikenneverkon toimivuuteen. Haluamme välttää uusien valtatiekaistojen rakentamista järvien ranta-alueille.

Vihreät pitävät tärkeänä kaupungin investointien selkeää suuntaamista kestäviin liikennemuotoihin (joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn), joiden kulkumuoto-osuutta tulee jatkossakin kasvattaa. 

Keskustassa pääpainon ja kehitystoimenpiteiden tulee keskittyä kestäväään liikenteeseen ja katutilan vapauttamisessa ihmisten sekä yritysten käyttöön, mutta esimerkiksi keskitetyt pysäköintilaitokset eri muodoissaan turvaavat keskustan saavuttamisen henkilöautoilla myös jatkossa. Samalla tulee varmistaa kaupunkitilassa tilaa yksityisautoiluun ja taksiliikenteeseen heille, jotka sitä tarvitsevat.

Tämän lisäksi esimerkiksi keskustan viihtyvyyteen, elävyyteen ja kaupunkivihreään liittyviä toimenpiteitä tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin läpi koko valtuustokauden. Myös Särkänniemen ja esimerkiksi Viinikanlahden kehityshankkeita tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin osana kantakaupungin kehitystä. Myös esimerkiksi Kalevan alueen kehitystä tulee viedä eteenpäin osana kantakaupunkia, jossa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet ovat keskiössä.

Vihreille liikenteen riittävät päästövähennykset ovat keskeinen prioriteetti. Ruuhkamaksuihin liittyen MAL-sopimuksissa sovitut velvoitteet selvityksistä valtion kanssa tulee toteuttaa, ja tulevia koko seudun liikennejärjestelmän ratkaisuja tulee tehdä näihin perustuen. On epätodennäköistä, että ruuhkamaksuista tulee tehdä päätöksiä tulevalla valtuustokaudella. Samalla on tärkeää että Tampere edunvalvonnassaan seuraa valtakunnallista kehitystä liikenteen verotuksen ja maksujen kehityksestä. 

Investointien ohella kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita on parannettava myös suunnittelun ja ylläpidon keinoin. Parhaista käytännöistä ja suunnitteluohjeista on pidettävä kiinni ja talvikunnossapito on saatava maan parhaiden referenssikaupunkien (kuten Oulu) tasolle.

Joukkoliikenteeseen tulemme tarvitsemaan panostuksia eri muodoissaan myös jatkossa, niin lähijunaliikenteen voimakkaan kehittämisen kuin sähköbussien muodossa. Palvelutason parantaminen kustannustehokkaasti runkoreiteillä avaa mahdollisuuksia joukkoliikenteen kehittämiseen myös muualla. Tampere-Pirkkalan lentokentälle on löydettävä luonteva rooli ja pitkän aikavälin näkymä Suomen lentokenttäverkostoon ja raideyhteyksiin liittyvässä kokonaisuudessa.

Tampereen tulee vaatia valtiolta lähijunaliikenteen tilaamisoikeutta Nyssen joukkoliikenneviranomaiselle sekä selvittää yhteistyömahdollisuudet pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n kanssa omien lähijunien hankkimiseksi. Samalla seisakkeiden toteutusta edistetään yleiskaavaan merkityillä paikoilla.

9. KESTÄVYYS: Tampereen kaupunki on asettanut hiilineutraalisuustavoitteen vuoteen 2030. Onko ryhmänne tukemassa tätä tavoitetta ja millä keinoilla olette valmiita työskentelemään tavoitteen toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella? Myös luonnon monimuotoisuuden edistäminen on noussut yhä tärkeämmäksi ympäristötavoitteeksi. Miten ryhmänne suhtautuu luonnon monimuotoisuuden edistämiseen kaupungin toimin ja mitkä keinot koette tärkeimmiksi tavoiksi tavoitella tätä asiaa?

Vastaus: Vihreät ovat sitoutuneet hiilineutraalisuustavoitteeseen 2030 ja haluamme täydentää hiilineutraalisuustiekarttaa keinoilla, joilla tavoite tullaan saavuttamaan. Nämä tavoitteet koskevat koko kaupunkia ja konserniyhtiöitä. Konsernitasoista ohjausta päästövähennyksissä tulee vahvistaa osana konsernijaoston omistajaohjausta. Lisäksi haluamme jatkaa hyvää kehitystä etenemällä vuoden 2030 jälkeen hiilinegatiivisuuden suuntaan.

Yksi tärkeä keino on kaupungin energiaratkaisut kiinteistöissä ja kaukolämmön tuotannossa. Näitä ovat esimerkiksi polttoon perustumattomien ja hiilinegatiivisten ratkaisujen hyödyntäminen sekä Lielahden nykyisen maakaasuvoimalan korvaaminen uusiutuvaan energiaan perustuvalla vaihtoehdolla. Liikenteen päästöt ovat Tampereella erityinen haaste, joka vaatii konkreettisempia toimenpiteitä. Kaupungin metsäpolitiikassa tulee huomioida hiilinielujen merkitys ja päästöjä sitovia ratkaisuja pitää edistää. Myös kaupungin hankinnoissa ja kaupunkilaisten arjessa pitää edetä entistä vähäpäästöisempään suuntaan.

Luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen on otettava strategiseksi tavoitteeksi tulevalla valtuustokaudella – tämä tahtotila tulee heijastua niin kaupungin metsäpolitiikassa kuin luonnon monimuotoisuus (LUMO) -ohjelman valmistelussa. Monimuotoisuuden tilaa voidaan parantaa ja turvata niin kaupungin keskustassa kuin kaupungin metsäalueillakin. Tampereen tulee suojella luontoa ja olla vahvasti mukana pysäyttämässä luontokatoa. Kaupungilla on suurena maanomistajana merkittävä rooli luonnonsuojelussa, sillä usein ratkaisut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat paikallisia. 

Vihreät haluavat, että osa kaupunkiluonnosta jätetään luonnontilaan, tukemaan kaupungin keskellä elävää lajistoa ja elintärkeitä pölyttäjiä. Lisäksi luonnontilaisia niittyjä perustetaan ympäri kaupunkia korvaamaan osa puistonurmikoista, ja lahopuuta jätetään metsiin ja niityille vaalimaan uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Tampereelle laaditaan kaikki toimialat läpäisevä toimenpideohjelma luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi ja luonnonympäristöjen ennallistamiseksi. Luonnonsuojeluohjelma tulee päivittää tavoitteena kaksinkertaistaa luonnonsuojelualueiden määrä.

Lisäksi haluamme edistää Kintulammi-Pukalan alueelle kansallispuistohanketta. 

10. DIGITALISAATIO JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN: Teknologinen kehitys mahdollistaa palveluiden tuottamisen uusin tavoin. Palveluita on mahdollista kehittää kuntalaisia paremmin palveleviksi. Ihmisten osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet korostuvat. Tiedolla johtamisen mahdollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Myös hallinnon kehittäminen on tärkeää kaupungin roolin mahdollisesti mullistuessa valtakunnallisissa hallinnonuudistuksissa. Mitkä asiat tässä muutoksessa ryhmänne mielestä pitää huomioida ja mitä kehittämisesityksiä teillä on joko palveluiden, palvelualueiden tai koko kaupungin tasolla?

VASTAUS

Jokaisen tamperelaisen on saatava palvelua itselleen sopivalla tavalla. Kaupungin palvelukulttuuria tulee kehittää niin, että palveluita on saatavilla mahdollisimman laajasti ihmisten omalla äidinkielellä, viittomakielellä ja tarvittaessa myös selkokielellä, hyödyntäen myös uutta teknologiaa. Haluamme, että palvelut tarjotaan kootusti ja ihmislähtöisesti niin, että asioiden selvittäminen ja hoitaminen on kaupunkilaisille helppoa. Digitaalisuuden kehittämisen lähtökohtana pitää olla ihmislähtöisyys ja kaupunkilaisten erilaisten digivalmiuksien huomioiminen.

Kaupunkilaisille tulee tarjota sujuvat käyttöliittymät kaupungin digitaalisten palveluiden käyttöön, ja tässä tavoitetasona tulee olla kansainvälinen kärkipaikka. Tampereen digitaalisten palveluiden pitää olla helppokäyttöisiä ja laadukkaita. Palveluihin hakeutumista voidaan helpottaa tarjoamalla uusia digitaalisia matalan kynnyksen yhteydenottokanavia. Digipalveluita pitää tarjota monissa kanavissa, jotta tamperelaiset voivat käyttää niitä itselleen sopivalla tavalla. Kehitetään digitaalisia palveluja voimakkaasti, mutta huolehditaan myös ei-digitaalisesta vaihtoehdosta palveluiden saavuttamiseksi heille, jotka eivät voi digitaalisia palveluita käyttää. Digikuilua kurotaan umpeen esimerkiksi kirjastossa ja kansalaisopistoissa järjestettävillä kursseilla ja opastuksilla.

Kaupungin digipalvelujen suunnittelussa pitää huomioida laajasti saavutettavuus sekä riittävä osaaminen ja resurssit sen toteuttamiseen. Tampereella tulee entisestään vahvistaa osaamista tietojärjestelmien hankintaan, jotta integraatioprojektit onnistuvat ja hankintakustannukset pysyvät kurissa. Tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin kehittämisellä ja tiedonhallinnan avulla voidaan kehittää sekä tehostaa palveluita ja organisaation toimintaa. Tietojärjestelmähankinnoissa varmistetaan, että järjestelmät toimivat yhteen ja tukevat kaupungin toimintaa.

Tiedolla johtaminen pitää olla osa valmistelua, poliittista päätöksentekoa ja yhteistoimintaa kaupunkilaisten kanssa. Koronan aikana otettua digiloikkaa kaupungin toiminnassa pitää hyödyntää myös jatkossa: näin mahdollistetaan entistä laajempi etäosallistuminen ja kaupunkilaisten etäosallistaminen. Tekoälyä ja data-analytiikkaa tulee käyttää monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. 

Päätöksenteon avoimuutta ja eri ryhmien osallistamista tulee parantaa esimerkiksi parantamalla nuorisovaltuuston osallistumismahdollisuuksia ja kysymällä entistä aktiivisemmin lausuntoja eri tahoilta ennen päätöksiä.

11. KYNNYSKYSYMYKSET: Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukuudellanne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?

VASTAUS: Vihreille on tärkeää, että pormestariohjelmassa sitoudutaan ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Emme voi hyväksyä mitään ihmisryhmiä syrjiviä kirjauksia tai tavoitteita osaksi ohjelmaa. 

Pormestariohjelmassa pitää sitoutua Tampereen hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä ja sen saavuttamiseen vaadittaviin toimiin. . 

Haluamme panostaa koulutuksen laatuun emmekä kannata ryhmäkokojen kasvattamista.

12. SITOUTUMINEN YHTEISTYÖHÖN: Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella sekä tukemaan pormestariehdokasta pormestarivaalissa?

VASTAUS: Kyllä, Vihreä ryhmä on valmis sitoutumaan pormestariohjelmaan, jos se on meille tärkeiden arvojen ja periaatteiden mukainen.