Tästä johtuen Pormestari Lauri Lyly kutsui koolle työryhmän pohtimaan päihdepalveluiden kehittämistarpeita. Yhtenä osana työtä oli valtuustoryhmille vastattavaksi annetut kysymykset päihdepalveluiden tilasta, joiden pohjalta luodaan ryhmien näkemykset kokoava raportti.”Vihreiden lähtökohtana on, että yksilölliset tarpeet huomioidaan, läheiset saavat tarvitsemansa tuen, asiakkaiden pompottelua palveluissa ei tapahtuisi ja tutkittu tieto edellä mennään”, työryhmän sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Perttu Jussila tiivistää. ”Erityisesti psykososiaalisen tuen riittävyydestä tulee huolehtia. Amfetamiinin osuus jätevesissä jatkaa kasvuaan, joten myös lääkkeettömien hoitomuotojen saatavuus on taattava. Arviomme päihdehuoltoon vaadittavasta lisäpanostuksesta on 1-1,5 miljoonaa euroa”, hän jatkaa.
Mikä ryhmänne mielestä Tampereen päihde- ja huumehoidossa toimii?
Kuluvalla valtuustokaudella perustettu nuorten päihdepalvelun yksikkö Nuppo on hyvä uudistus. Myös Huoltsu kerää paljon kiitosta. Toiminnan laajentaminen uuden päivätoimintakeskuksen myötä Nekalaan on tervetullutta. Erinomaista työtä tehdään myös Päiväperhossa.
Miten ryhmänne kehittäisi päihde- ja huumehoitoja?
Päihdehoidot ovat tällä hetkellä pahasti aliresurssoituja. Hoidon piirissä on satoja, mutta apua tarvitsevia olisi tuhansia. Meidän tulisi kehittää keinoja päihteidenkäyttäjien tavoittamiseen ja saamiseksi hoidon piiriin. Haluamme tarjota yksilökohtaista apua, jossa painopisteenä on hyvinvoinnin lisääminen Sekä haittojen vähentäminen. Politiikan ei tule ottaa kantaa siihen, mikä hoitomuoto on kullekin asiakkaalle paras – se on ammattilaisten tehtävä. Politiikan tehtävä on järjestää resurssit siten, että yksilökohtaisiin tarpeisiin voidaan vastata. Oli kyse sitten korvaushoidosta tai lääkkeettömästä hoidosta.
Hoitoon hakeutumisen kynnystä tulisi madaltaa myös lisäämällä anonyymien palveluiden tarjontaa – esimerkiksi lyhytterapiaa walk-in tyyliin. Huomiota pitäisi myös kiinnittää kannabisriippuvuuden hoitoon.
Tampereen tulee huolehtia myös siitä, että meillä on ammattitaitoista ja koulutettua henkilökuntaa sekä heidän työhyvinvoinnistaan. Palkkauksen on oltava kilpailukykyinen.
Erityisenä huolena on psykososiaalisen tuen riittämättömyys sekä etenkin lääkkeettömään hoitoon pääsyn vaikeus. Perusongelmana on se, että hoidon piirissä on tällä hetkellä satoja, mutta apua tarvitsevia tuhansia. Ryhmämme katsoo, että päihdepalveluiden akuutin lisäpanostuksen tarve on 1 – 1,5 miljoonaa euroa
Miten ryhmänne parantaisi päihdeasiakkaiden asemaa?
Keskeistä on käsitellä päihderiippuvutta vakavana, henkeä uhkaavana sairautena, josta todellisuudessa on kyse. Tämä on keskeistä stigmojen purkamiseksi
Asiakkaan näkökulmasta olisi välttämätöntä siirtyä enemmän yhden luukun taktiikkaan, jotta palveluissa pompottelu vähenisi. Apua pitää saada silloin kun sitä haetaan ja sieltä, mistä sitä haetaan.
Päihdeongelmaiset suhtautuvat usein epäluuloisesti terveydenhuollon palveluihin, koska ovat saaneet osakseen huonoa kohtelua. Henkilöstön kouluttamiseen pähdeongelmaisten kohtaamisesta tulisi panostaa, jotta huonot asiakaskohtaamiset saataisiin minimoitua ja esimerkiksi terveyskeskuspalveluihin hakeuduttaisiin tarpeen vaatiessa.
Läheisten tukemiseen on panostettava merkittävästi nykyistä enemmän. Monissa tapauksissa läheiset jäävät aivan yksin oman tilanteensa kanssa eivätkä heille kuuluvaa tukea tai ole edes tietoisia oikeudestaan siihen. Koko perheen huomioiminen päihdehoidossa auttaisi myös ehkäisemään ongelmien ylisukupolvisuutta
Asunto-ensin-periaatetta on syytä alleviivata. Jos päiheongelmaisella ei ole kotia, jonne palata hoitojakson jälkeen ovat edellytykset toipumiselle todella ohuet.
Missä ennaltaehkäisevää työtä olisi ryhmänne mielestä tärkeintä tehdä?
Nuorten osalta ennaltaehkäisyä on tärkeää tehdä paitsi oppilaitoksissa, mutta myös niillä sosiaalisen median kanavilla, joita nuoret käyttävät.
Ennaltaehkäisevää työtä ja neuvontaa tulee tehdä myös päihteidenkäyttäjien parissa, jotta he ovat tietoisia palveluista ja oikeuksistaan.
Ennaltaehkäisevän työn tulisi saavuttaa myös neuvolapalvelut ja kattaa niin odottavat kuin synnyttäneet äidit sekä perheet.
Yleisesti ennaltaehkäisyä tulisi tehdä mahdollisimman laajalla rintamalla.