Vihreä valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 17.2.2014 aloitteen julkisen taiteen edistämiseksi. Aloitteen esitteli valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio.
Asumis- ja toimintaympäristön viihtyvyyteen kohdistuu nykyisin merkittäviä odotuksia. Kaupungin asukkaat edellyttävät toiminnallisuuden ohella ympäristöltään muun muassa esteettisyyttä ja elämyksellisyyttä. Näihin haasteisiin vastaamisessa taiteella on merkittävä rooli. Jotta kaupunkiympäristön viihtyisyyttä voidaan lisätä, tulisi taiteen osalta olla käytössä johdonmukainen linja. Tähän tavoitteeseen päästäisiin julkisen taiteen strategian laatimisella.
Tampereen kaupungissa sovellettiin aiemmin niin sanottua prosenttiperiaatetta taiteen suhteen. Prosenttiperiaate tarkoittaa sitä, että rakennusta suunniteltaessa varataan budjetista tietty prosenttiosuus taiteen hankkimiseen tai taiteelliseen suunnitteluun. Prosenttiperiaate otettiin Tampereella käyttöön ensimmäistä kertaa vuonna 1964. Vuonna 1991 prosenttiperiaatteesta luovuttiin ja talousarviossa uudisrakentamiseen osoitetusta määrärahasta tietty osuus siirrettiin erilliseen taidehankintarahastoon. Rahasto lakkautettiin vuonna 1996. Tuolloin siirryttiin nykyiseen käytäntöön, jonka mukaan vuotuisen talousarvion investointiosassa varataan määräraha taidehankintoihin.
Prosenttiperiaatetta sovellettaessa taidehankinnoille varataan budjetista yleensä 0,5 % – 2 %. Osuus on niin pieni, että sen vaikutus rakentamiskustannuksiin on vähäinen. Kustannus mahtuu useimmiten rakennuskustannusten arvion virhemarginaaliin. Esimerkiksi Helsingissä rakennushankkeiden perustamissuunnitelmien yhteydessä varataan 1 % julkisten rakennushankkeiden rakennuskustannuksista taiteen hankintaa varten. Tampereella kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta on tätä nykyä hankkinut vuosittain 1-3 tilaustyötä eri uudis- ja saneerauskohteisiin. Teosten hinta on ollut 0,5 – 0,7 % kohteen rakennuskustannuksista.
Julkisen taiteen strategian laadinnassa voitaisiin tarkastella monipuolisesti erilaisia keinoja taidehankintojen sisällyttämiseksi rakennusprosesseihin ja kaupunkisuunnitteluun. Prosenttiperiaate voisi olla niistä yksi. Erilaiset kumppanuudet ovat myös mahdollisia. Julkisen taiteen strategiassa olisi mahdollista linjata selkeät pitkän tähtäimen tavoitteet julkisten taidehankintojen suhteen, ja strategiassa voitaisiin määritellä vastuunjaot taidehankintojen koordinoinnin osalta. Tämä toisi selkeyttä, ennakoitavuutta ja mitattavuutta kaupungin taidepolitiikkaan ja hankintoihin.
Yllä olevan perusteella esitämme,
että Tampereen kaupunki laatii strategian julkisen taiteen edistämisestä
Tampereella 17.2.2014, Tampereen vihreä valtuustoryhmä
Tampereen vihreä valtuustoryhmä jätti tänään valtuustolle seuraavan aloitteen.
Arviolta kolmannes maailman ruuasta – yli miljardi tonnia vuodessa – menetetään hävikkinä. Hävikki nostaa ruuan hintaa ja pahentaa maailman nälkäongelmaa. Ruuan hukkatuotanto myös lisää ympäristökuormitusta: veden kulutusta, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, metsien raivaamista ja ilmastopäästöjä.
Suomessa haaskataan noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta. Jokainen suomalainen heittää ruokaa pois runsaat 20 kiloa vuodessa. Samaan aikaa monilla huono-osaisilla on vaikeuksia koostaa ravitsevaa ruokavaliota.
Valtaosa hävikistä tapahtuu ketjun kulutuspäässä: kodeissa, kaupoissa, ravintoloissa ja julkisessa ruokailussa. Ruokaa menetetään esimerkiksi, koska parasta ennen -päiväys on mennyt umpeen, annosta ei jakseta syödä loppuun tai päivän buffettarjoilu on päättynyt.
Valtioneuvosto linjasi tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta, että Suomessa ”pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki”. Valtioneuvoston ruokapolitiikkaa koskevan selonteon mukaan ”vähennetään ruoan hävikkiä kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla jätevirrat koko ruokaketjussa”. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia puolestaan toteaa, että ”vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi”.
Julkisen sektorin ruokailussa syödään lähes 750 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Nykyään merkittävä osa syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi. Omavalvontamääräysten mukaan aterioiden kuumia osia ja salaattia ei voi jäähdyttää, myydä ja tarjoilla uudelleen tehokkaasti esimerkiksi seuraavan päivän aterian yhteydessä.
Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeessa Vaajakummun koulussa on
myyty kouluruokailusta ylijäänyttä ruokaa 1–1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset ovat olleet hyviä.
Ruokahävikki on vähentynyt, ja osa kuntalaisista on saanut uuden mahdollisuuden ruokailla
terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on käynyt mm. lapsiperheitä ja vanhuksia, jotka eivät oman kertomansa mukaan välttämättä edes poistuisi kotoaan ilman lounasruokailua. Koulun ruokailusta vastaava yritys on arvioinut, että kokeilun laajentaminen kaikkiin Jyväskylän kaupungin palvelutaloihin ja kouluihin pienentäisi hävikkiä vuodessa vähintään 50 000 aterialla. Kaupunki onkin suunnitellut kokeilun laajentamista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Tampereella kokeillaan ylijäämäannosten myyntiä kouluilta, sairaaloilta tai palvelutaloilta. Jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, sen perusteella toiminta laajennetaan kaikkiin kaupungin julkisiin ruokapaikkoihin.
Tampereella 11.11.2013
Vihreä valtuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet
Yhdeksän vihreän valtuustoryhmän jäsentä esitti valtuuston kokouksessa 21.10.2013 seuraavan aloitteen.
Tampereen kaupungilla oli vuoden 2012 viimeisenä päivänä 14 576 työntekijää. Tähän joukkoon mahtuu monenlaista ammattia ja monenlaisia työmatkatarpeita ja – käytäntöjä. Tampereen kaupunkistrategiassa 2025 painotetaan joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuuksien kasvattamista selvästi. Strategian tavoitteet eivät toteudu itsestään, vaan vaaditaan tekoja.
Käytännössä työntekijä voi saapua töihin jalan, pyörällä, bussilla tai omalla autolla, ja työnantaja voi halutessaan tukea työmatkaa tarjoamalla työntekijäetuna työsuhdebussilipun, työsuhdepolkupyörän tai ilmaisen pysäköintipaikan. Pysäköinti aiheuttaa kuluja. Esimerkiksi P-Frenckellissä parkkeeraaminen maksaa hinnaston mukaan 186 € /kuukausi. Samalla Tampereen joukkoliikenteen työmatkabussilippu maksaa 40,50 €/ kuukausi ja liisattu työsuhdepolkupyörä mallista ja varusteista riippuen noin 60 €/kuukausi.
Valtuustoaloitteenamme esitämme, että Tampereen kaupunki tasa-arvoistaisi työmatkakäytännöt siten, että kaikkia kulkumuodot olisivat taloudellisesti samassa asemassa, eikä yhtä kulkumuotoa kompensoitaisi yli muiden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kukin omaa autoaan työmatkoihin käyttävä maksaisi pysäköintipaikan hinnan erotuksen bussilipun hintaan. Siellä, missä pysäköintikustannusta ei ole tai se on alle bussilipun hinnan, maksua ei perittäisi. Työmatkapyöräilijä saisi oikeuden hieman suurempaan kompensaatioon, sillä työmatkapyöräilyn tutkitusti positiiviset terveysvaikutukset aiheuttavat työnantajalle selvästi saatua etua suuremmat säästöt. Kustannusvaikutukset tässä uudistuksessa olisivat positiiviset. Toivomme Tampereen kaupungin tarttuvan tähän erinomaiseen mahdollisuuteen näyttää esimerkkiä kaupunkilaisille viisaan liikkumisen saralla.
Juhana Suoniemi (aloitteen kirjoittaja)
Irene Roivainen
Maija Kajan
Olli-Poika Parviainen
Oras Tynkkynen
Jaakko Mustakallio
Kirsikka Siik
Hanna Hakko
Anna-Kaisa Heinämäki
(Edit 22.10.2013 klo 01:25: Uutisessa kerrottiin aikaisemmin, että aloite olisi Vihreän valtuustoryhmän ryhmäaloite. Kaikki läsnäolijat eivät kuitenkaan allekirjoittaneet aloitetta.)
Vihreä valtuustoryhmä jätti viime maanantain valtuuston kokouksessa aloitteen ystävyyskaupunkisuhteen jäädyttämisestä venäläisen Nizni Novgorodin kanssa. (LUE LISÄÄ)
Tämän lisäksi valtuustoryhmä jätti kaksi muutakin aloitetta: aloitteen ruokailu- ja grillauspaikkojen rakentamisesta kaupungin puistoihin ja rannoille sekä aloitteen iltatoritoiminnan aloittamiseksi.
Valtuustoaloite: Ruokailu- ja grillauspaikkoja kaupungin puistoihin ja rannoille
Tampereen julkiset puistot ja rannat ovat suosittuja piknikpaikkoja kaupunkilaisille kesäisin. Suosituimmissa piknik-paikoissa myös kiinteiden ruokailumahdollisuuksien tarjoaminen parantaisi puistojen monipuolista käyttöä ja ulkona syömisen mukavuutta. Kiinteät puiston pöydät ja penkit sekä grillauspaikka palvelisivat useita kaupunkilaisia ja vähentäisivät myös tuntuvasti kertakäyttöisten grillien tuomaa roskaa. Lisäksi kiinteillä pöydillä ja tuoleilla syöminen onnistuu myös vanhemmilta kaupunkilaisiltakin. Kaupunkialueen asukkaille tulee mahdollistaa miellyttävä hetki ruokailulle luonnon helmassa.
Tästä syystä vihreä valtuustoryhmä esittää, että Tampereen kaupunki rakentaa kiinteitä ruokailupaikkoja pieneen osaan Tampereen puistoista kesäksi 2014. Ruokailupaikkojen tulee sisältää yksi tai useampi grilli ja grilliä kohden muutama kiinteä pöytä tuoleineen. Grilli voi olla perinteinen tiiligrilli, johon pitää tuoda omat puut tai hiilet mukanaan tai vaihtoehtoisesti iskunkestävä, metallista valmistettu jykevä sähkögrilli. Tällaisia sähkögrillejä on paljon käytössä muun muassa Australiassa puistoalueilla. Ruokailupaikan vieressä tulisi olla roskikset jätteiden keräämiseen
Tällä valtuustoaloitteella me allekirjoittaneet haluamme, että Tampereen kaupunki selvittää tarkoitukseen sopivimmat puistot ja rannat sekä tekee suunnitelmat ruokailupaikkojen rakentamisesta niihin. Ruokailupaikkojen rakentaminen tulee suunnitella siten, etteivät ne häiritse asutusta. Esimerkkinä hyvästä ruokailupaikasta voisi toimia Pyynikin Rosendahlin puistoranta tai Härmälän puistoranta.
Tampereella 19.8.2013
Vihreä valtuustoryhmä
Tamperelaiset ansaitsevat itselleen elävän iltatorin
Tampere on kuuluisa torien kaupunki ja monet kaupunkilaiset viihtyvät torikahvioissa istuskellen ja torituotteita ostaen. Kuitenkin Tampereella torille haluavan pitää olla tarkkana, että torille ehtii ennen sulkemisaikaa vaikkapa töistä. Tampereella olevat torit ovat pääsääntöisesti auki vain aamuisin. Tammelantori on auki arkisin ja lauantaisin klo 14 saakka ja Laukontori kesäaikana auki klo 17.30 saakka. Monille kaupunkilaisille arkielämän rutiinit ja kiireet eivät mahdollista ehtimistä näihin aikoihin torille, vaikka halua olisi.
Tästä syystä vihreä valtuustoryhmä esittää, että Laukontorin torimyynti mahdollistettaisiin kesäaikana klo 21 saakka. Kaupunkilaiset voisivat laajemmin nauttia valoisissa illoissa torielämästä ja samalla se elävöittäisi keskustan elämää terveellä tavalla. Nyt torin pesuauto tulee usein paikalle, vaikka uusia asiakkaita vielä riittäisi. Iltatorilla myös vähentäisimme pakottavaa myyntisääntelyä ja antaisimme yrittäjille mahdollisuuden tavoittaa laajemmin kaupunkilaisia, kuten keskustan ulkopuolella asuvia, perheitä ja päivätyöläisiä. Voimme samalla luoda konseptin, jota tullaan katsomaan kauempaakin.
Tällä valtuustoaloitteella me allekirjoittaneet haluamme, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimiin Laukontorin toriaikojen pidentämiseksi kesäksi 2014. Valtuustoaloitteella emme velvoita kaikkia torimyyjiä toimimaan iltaan saakka torilla, vaan haluamme tarjota yrittäjille mahdollisuuden löytää asiakkaita ja harjoittaa liiketoimintaa myös ilta-aikaan sekä ottaa Tampereen torit paremmin ihmisten käyttöön.
Tampereella 19.8.2013
Vihreä valtuustoryhmä
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema Venäjällä on heikentynyt jyrkästi viime vuosina. Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet voimakkaasti uutta niin sanotun homopropagandan kieltävää lakia ja sen väljää muotoilua, joka mahdollistaa perusoikeuksien polkemisen. Vastaavan alueellisen lain perusteella on mm. kielletty rauhanomaisia Pride-kulkueita ja tuomittu sakkoihin julisteista, joissa luki yksinkertaisesti ”homoseksuaalisuus on normaalia”.
Laki rajoittaa sananvapautta räikeästi. Näin se rikkoo useita Venäjän hyväksymiä kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa sopimusta sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta.
Venäjän ihmisoikeustilanteen heikkeneminen on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota. Sananvapautta rajoittavan lain ovat tuominneet mm. Yhdysvaltain presidentti Barack Obama, Kanadan pääministeri Stephen Harper, EU:n ulkoasiain korkea edustaja Catherine Ashton ja Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt.
Kyse ei ole vain yhdestä laista. Euroopan parlamentin mukaan Venäjällä ”kansalaisjärjestöjä ja kokoontumisvapautta koskevia lakeja käytettiin viime vuonna kansalaisyhteiskunnan toiminnan tukahduttamiseen, opposition poliittisten näkemysten vaientamiseen sekä kansalaisjärjestöjen, demokraattisen opposition ja tiedotusvälineiden häirintään”.
Yhdistyksiä voidaan kieltää, jos niiden katsotaan muodostavan epämääräisen ”uhan Venäjälle”. Valtaapitäviä kritisoivat toimittajat ja aktivistit ovat joutuneet toistuvasti uhkailun, vainon ja väkivallan kohteiksi. Viranomaiset voivat estää www-sivuille pääsyn ilman tuomioistuimen päätöstä. Kansainvälisessä lehdistönvapauden vertailussa Venäjä yltää sijalle 148.
Monet kaupungit ympäri maailmaa ovat reagoineet huolestuttavaan kehitykseen arvioimalla uudelleen ystävyystoimintaansa venäläisten kaupunkien kanssa. Alkuvuodesta Venetsia ja Milano purkivat ystävyyskaupunkisopimuksensa Pietarin kanssa. Yhdysvalloissa Michiganin osavaltion pääkaupunki Lansing päätyi äskettäin samaan ratkaisuun. Pohjoismaissa Reykjavikin pormestari on ehdottanut ystävyyskaupunkisuhteen katkaisemista Moskovan kanssa.
Tampereella on yhteensä 18 ystävyyskaupunkia. Nižni Novgorodista tuli ystävyyskaupunki vuonna 1995.
Tampereen yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan kaupunki pyrkii toiminnassaan estämään syrjintää kaikissa muodoissaan. Tampere toimi myös tänä kesänä vähemmistöjen ihmisoikeuksia puolustavan Pirkanmaa Pride -tapahtuman suojelijana.
Ystävyyskaupungit tekevät arvokasta kansainvälistä yhteistyötä. Ystävänä on kuitenkin vaikea pitää sellaista, joka polkee räikeästi perusoikeuksia. Ystävyyskaupunkisuhteen jäädyttäminen toistaiseksi on yksi tapa kiinnittää huomiota ihmisoikeustilanteen heikkenemiseen Venäjällä ja ilmaista huoli venäläisille kumppaneille.
Samalla on syytä arvioida ystävyyskaupunkien yleisiä kriteerejä. Tampereella on ystävyyskaupunkeina myös Miskolc Unkarissa ja Guangzhou Kiinassa, vaikka Unkarin tilanne on heikentynyt huolestuttavasti ja Kiinassa se ei ole koskaan ollut mairitteleva. Suhteen jäädyttämisen ohella tai sen sijaan on paikallaan miettiä myös, miten ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen voidaan paremmin ottaa osaksi ystävyyskaupunkitoimintaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että Tampereen kaupunki jäädyttää ystävyyskaupunkisuhteensa Nižni Novgorodin kaupungin kanssa, kunnes Venäjän ihmisoikeustilanne paranee.
Tampereella 19.8.2013
Vihreä valtuustoryhmä
Vihreä valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 17.2.2014 aloitteen julkisen taiteen edistämiseksi. Aloitteen esitteli valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio.