Vihreiden ryhmäpuhe tunnelipäätöksen yhteydessä

Vihreiden ryhmäpuhe tunnelipäätöksen yhteydessä

Apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen pitämä Vihreiden ryhmäpuhe rantaväylän tunnelipäätöksen yhteydessä Tampereen valtuustossa 16.9.2013.

Ensi alkuun haluan todeta että kävi tämänpäiväisissä äänestyksissä miten vain, mielestäni tässä  prosessissa ei selkeitä poliittisia voittajia ole: yhden hankkeen nouseminen näin suureksi ristiriitakysymykseksi on todella valitettavaa. Hankkeen valmisteluprosessi on avautunut sen edetessä ja erityisesti viime metreillä, mutta kokonaisuus käy varoittavasta esimerkistä tulevien suurhankkeiden suhteen.

Pitkä tunneli  on ollut vihreän ryhmän näkökulmasta kompromissi joka mahdollistaa uuden kaupunginosan keskustan kylkeen, alueen paremman käytön ja autoilun kasvun hillitsemisen.

Lisäksi Tampereen seudun kehno työllisyystilanne ja alueen valtionrahoitus puoltavat hanketta. Nousukaudella myönnetty 60 miljoonan euron valtionosuus on jotain sellaista, joista suurin osa suomen kunnista vain haaveilee.

Rantaväylän tunneli on kallis, mutta kaupungin osuus ei ole lähelläkään esimerkiksi Vuoreksen kaupunginosan kustannuksia. Ylipäänsä julkisessa keskustelussa on päässyt pitkälti unohtumaan, että Tampereella on tehty ja tehdään koko ajan monia muita merkittäviä investointeja joista ei juurikaan käydä keskustelua huomion keskittyessä tunneliin.

Vuoreksen kaupunginosaan siis investoidaan yli 220 miljoonaa euroa ilman sen suurempaa julkista keskustelua. Muina esimerkkeinä keskusjätevedenpuhdistamon hintalappu on 190 miljoonaa euroa ja Koukkuniemen parannusinvestoinnit maksavat yli 100 miljoonaa euroa.

Väestömäärän arvioidaan kasvavan kaupunkiseudullamme 90 000 ihmisellä vuoteen 2030 mennessä ja asuntoja kannattaa rakentaa myös kantakaupunkiin, jossa on helpompi toteuttaa kestävää kehitystä ja jossa on valmista infrastuktuuria hyödynnettäväksi toisin kuin vaikkapa uusissa lähiöissä.

Mielestämme Näsijärven ranta-alueen vapauttaminen tienpenkasta osaksi kantakaupunkia on hyvä asia. Tunnelihanke lisäisi myös Särkänniemen ja Onkiniemen alueiden saavutettavuutta.

Olemme siis pääosin valmiita hyväksymään nykyisen ratkaisun. Suhtaudumme kuitenkin erittäin varauksellisesti eritasoliittymien kaltaisiin suuriin tiehankkeisiin, sekä pitkän tunnelin että muiden vaihtoehtojen osalta ja pyrimme edelleen vaikuttamaan näihin asioihin. Esimerkiksi tieuunnitelmia voidaan onneksi vielä hioa. Ranta-Tampellaan sijoitettavan asumisen monimuotoisuus on myös pidettävä kirkkaana mielessä.

On myös selvää, että näin pitkään valmisteltu hanke ehtii osittain ikäänkuin vanhentua matkalla. Arjen vertaus löytyy vaikka uuden tietokoneen ostamisesta. Kun säästettyäsi siihen rahaa menet ostamaan sen, laite ei ole enää kaupasta ulos astuessasi kuuminta uutta. Jos päättää odottaa lisää, voi saada joskus jotain muuta mutta ei suhteessa yhtään sen parempaa.

Tavoitteemme on nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta edelleen ja varmistaa sujuva joukkoliikenne kaupunkiseudun kasvaessa. Tampere on ottanut hyviä askeleita tähän suuntaan ja pormestariohjelman linjaukset ovat selkeitä. Autoilun kulkumuoto-osuuden vähentäminen on välttämätöntä jotta liikennejärjestelmä ei mene tukkoon. On kuitenkin tosiasia, että väestönkasvu tuo mukanaan myös uusia autoilijoita.

Meidän on varmistettava liikenteen jonkinasteinen sujuvuus mutta ehkäistävä samalla sen kohtuutonta kasvua. Siksi meidän on fiksun kaupunkisuunnittelun lisäksi investoitava esimerkiksi raitiotiehen ja bussiliikenteen kehittämiseen, jotka eivät ole millään tavalla vastakkaisia tunnelin ja Ranta-Tampellan kehittämiseen nähden. Päinvastoin tämän hankkeen mahdollinen eteneminen parantaa myös joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämismahdollisuuksia.

Suurissa hankkeissa onkin mietittävä paitsi sitä mitä itse pitää parhaana, myös sitä mikä on toteutuskelpoista, mikä tarjoaa mahdollisimman hyvät kerrannaisvaikutukset ja minkä taakse saadaan riittävä enemmistö.

Esimerkiksi enemmistö tunnelia vastaan ei tarkoita enemmistöä minkään yksittäisen vaihtoehdon puolesta. Alueen jättäminen nykyiseksi nollavaihtoehdon mukaisesti taas ei ole edullinen ratkaisu kaupungille eikä tavoitteillemme.

Vaihtoehtoisissa esityksissä on tähän asti ollut jokin radikaali heikkous ja useimmat niistä ovat perustuneet autoilun merkittävään tukemiseen. Hanketta on viety eteenpäin yli vuosikymmenen ajan. Hätäjarrun käyttö tässä kohtaa toisi mielestämme arvaamattomia riskejä, mahdollisesti paljon huonomman lopputuloksen ja merkittäviä lisäkustannuksia.

Hankkeessa on selkeät heikkoutensa mutta sen kanssa voi elää. Kokonaisuutena hyväksyttäviä ja nopeasti toteuttamiskelpoisempia vaihtoehtoja ei ole esitetty ja hankkeen kaatuessa takeita uuden ratkaisun löytymiseksi tai rahoittamiseksi pitkään aikaan ei ole.

Loppuun haluan korostaa että ryhmämme on puinut asiaa perinpohjaisesti, osa tietenkin useiden valtuustokausien ajan.  Ryhmän yhteistä kantaa olemme hakeneet yhdessä kriittisesti keskustellen.

Ryhmämme toivoo tietenkin positiivista tunnelipäätöstä, mutta aivan yhtä paljon toivomme ylipäätään päätöstä jotta pääsemme ulos tästä pitkästä politiikkatunnelista. Tehdään se tänään.

Valtuustoryhmä: Uskallusta, yhdenvertaisuutta ja kestäviä palveluita

Valtuustoryhmä: Uskallusta, yhdenvertaisuutta ja kestäviä palveluita

Tampereen Vihreän valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro kaupunkistrategian lähetekeskustelussa valtuuston kokouksessa 17.6.2013. Puheenvuoron piti valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Heinämäki.


Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja kaupunkilaiset,

Tampereen kaupunkistrategia (2025) on valmisteilla tilanteessa, jossa kaupungin talous on vakavasti epätasapainossa. Kaupunkistrategia antaa mahdollisuuden asettaa kaupungin kehittämiselle selkeitä päämääriä, joihin sitoudutaan seuraavien vuosien aikana. Taloudellisesti kestämättömässä tilanteessa on tehtävä aidosti valintoja. Vihreä valtuustoryhmä haluaa nostaa strategialuonnoksesta esille seuraavia huomioita ja kehittämisehdotuksia.

Suomalainen ja tamperelainen peruskoulujärjestelmä on laadukas. Uhkakuvat koulujen merkittävästä eriarvoistumisesta voivat olla toisinaan liioiteltuja, mutta uhka on silti aito ja ajankohtainen. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen on konkreettisimmillaan koulujen eriarvoistumiskehityksen torjumista. Tämän tulee olla myös kaupungin strateginen päämäärä. Laadukas koululaisten iltapäiväkerhotoiminta on turvattava tasapuolisesti koko kaupungissa. Koulujen oppiainekohtaiset painotukset ja kouluille suunnatut muut kohdennetut resurssit eivät saa asettaa peruskoulujamme eriarvoiseen asemaan. Tarpeen vaatiessa resursseja tulee kohdentaa niihin kouluihin, jossa lasten ja nuorten pahoinvointia esiintyy enemmän. Harrastusmahdollisuuksia on oltava tarjolla myös lähiöissä. Tesoman kehittäminen liikuntapalveluiden keskittymänä on hyvä esimerkki viime vuosien oikean suuntaisesta alueellisesta kehittämistyöstä.

Työttömyys on yksi syrjäytymisprosessin keskeinen tekijä. Tampereella työttömyystilanne on vakava ja se on huomioitu myös osana kaupunkistrategiaa. Ilman työtä on joka viides alle 25-vuotias nuori. Pitkäaikaistyöttömien määrä on voimakkaassa kasvussa. On laajennettava sosiaalista yritystoimintaa ja vahvistettava entisestään oppilaitosten työelämäyhteyksiä. Kaupungin yrityksille tarjoama palveluseteli työllistämisen edistämiseksi on saatava täysimittaisesti käyttöön. Työllisyyden hoitopalveluita on vietävä kohti yhden luukun periaatetta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Erityisesti lapsiperheille kasautuva pitkäaikaistyöttömyys ylläpitää yli sukupolvien periytyvää syrjäytymistä. Kaikki indikaattorit osoittavat lapsiköyhyyden lisääntyneen. Vihreä valtuustoryhmä esittää ennaltaehkäisyyn ja hyvinvointierojen kaventamiseen tähtääviin tavoitteisiin mittareita, jotka nostavat esille taloudellisessa ahdingossa elävien perheiden tilanteen. Ne ansaitsevat paikkansa osana kaupunkistrategiaa.

Ilman tasapainoista taloutta ei ole tasapainoista kehitystä kohti strategisia päämääriämme. Juuri nyt on uskallettava investoida. Juuri nyt on uskallettava luoda työpaikkoja ja mahdollistaa aiempaa monipuolisempi elinkeinorakenteen kehittyminen. Tampereen kaupunki on yritysinnovaatioiden tukijana ja toimitila- ja tonttitarjonnan tarjoajana keskeisin toimija. Tampereen mahdollisuudet voivat olla tulevaisuudessa muun muassa cleantech -alassa. Poliittisessa päätöksenteossa on uskallettava investoida näihin uusin innovaatioihin.

Kansainvälisyys on tunnistettu strategialuonnoksessa osaksi elinvoimaa ja kilpailukykyä. Kansainvälisyys on myös monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden tukemista. Mitä paremmin erilaisuutta ja erilaisia väestöryhmiä tamperelaisessa arjessa suvaitaan ja suvaitsevaisuuteen panostetaan myös strategisena painopisteenä, sitä vähemmän syntyy vastakkainasettelua, syrjintää ja konflikteja eri väestöryhmien välillä. Monikulttuurisuuden, yhdenvertaisuuden ja avoimuuden tukeminen on investointi tulevaisuuteen; turvalliseen ja demokraattiseen Tampereeseen, jossa ei esiinny syvää irrallisuutta yhteiskunnasta tai Tukholman tapahtumien kaltaisia levottomuuksia.

Toimiva organisaatio välittyy kaupunkilaisille sujuvina palveluina ja taloudellisesti kestävänä toimintana. Tampereen kaupungin henkilöstöllä on oltava mahdollisuus keskittyä ydintehtäviinsä. On tarkasteltava, vastaavatko käytännön toimenkuvat henkilöille tarkoitettuja tehtäviä. On arvioitava kriittisesti, meneekö lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan työaikaa kohtuuttomasti sellaiseen hallinnolliseen työhön, joka olisi korvattavissa organisaatiomuutoksin tai tietoteknisin järjestelyin. Sähköisten palveluiden kehittäminen onkin strategialuonnoksen keskeinen painopiste. Terveyspalveluiden sähköinen ajanvarauspalvelu on konkreettinen esimerkki kehittämistyöstä, joka edistää toteutuessaan kaupunkilaisten palveluiden saatavuutta. Palvelusetelit ovat mahdollisuus tuottaa palveluita. Samalla on kuitenkin arvioitava palvelusetelijärjestelmän vaikutukset palveluiden saatavuuden, kokonaiskustannusten ja eriarvoistumisen ehkäisemisen näkökulmasta.

Kaupunkistrategialuonnoksessa on asetettu tavoitteeksi, että Tampere on ilmastopolitiikan edelläkävijä. Tavoitteessa on oikeanlaista kunnianhimoa, mutta sen tulee näkyä konkreettisina tavoitteina ja tavoitteiden mitattavuutena. Tampereen hiilidioksidipäästöt ovat viimeisen kolmen vuoden aikana laskeneet 18 prosenttia. Näin ollen nykyinen 20 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä ollaan saavuttamassa varsin helposti.  Vihreä valtuustoryhmä tulee esittämään, että Tampereen kaupunkistrategiaan kirjataan hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteeksi nykyistä tavoiteasettelua kunnianhimoisemmat tavoitteet. Tampereen tavoittelema edelläkävijyys ilmaistopolitiikassa ei muutoin toteudu. Helsinki tiukensi jo päästövähennystavoittettaan mainittuun 30 prosenttiin.

Kaupunkiraitiotie on strategialuonnoksessa nimetty joukkoliikenteen kärkihankkeeksi. Sen määrätietoinen ja joutuisa eteenpäin vieminen on ensisijainen tavoite Vihreälle valtuustoryhmälle. Kaupunkiraitiotie on ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen investointi Tampereen kaupunkikehitykseen. Kaupunkiraitiotie mahdollistaa eri väestöryhmille sujuvan ja ympäristöystävällisen liikkumistavan. Se lisää myös kaupungin ja sen keskustan vetovoimaa. Laadukas ja toimiva julkinen liikenne haastaa myös yksityisautoilun nykyisen kulkutapaosuuden. On tavoiteltava yksityisautoilun vähentämistä väestönkasvusta huolimatta.

Vetovoimainen, sujuva ja lähestyttävä kaupunki on myös esteetön. Tämä korostuu entisestään, kun ikääntyneen väestön määrä lisääntyy. Esteettömyydestä ei ole mainintaa nyt käsillä olevassa strategialuonnoksessa, mutta sen tunnistaminen on tärkeä osa kestävää kaupunkisuunnittelua.

Vihreä valtuustoryhmä kiittää tähänastista strategian laatimisprosessia. Mahdollisuus työstää ryhmissä kesän aikana strategian painotuksia, tavoitteita ja mittaristoa on kuitenkin vielä äärimmäisen tärkeä vaihe. Onhan kyse asiakirjasta, joka suuntaa työtämme vuosia eteenpäin. Niin kuin puheen alussa totesimme, nyt on kyse valinnoista.

Valtuusto valitsi apulaispormestarit

Tampereen valtuusto päätti kokouksessaan valita apulaispormestareiksi Olli-Poika Parviaisen (vihr.), Leena Kostiaisen (kok.), Mikko Aaltosen (vas.) ja Pekka Salmen (sd.). Niinikään vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana toimiva Olli-Poika Parviainen jatkaa osaamis- ja elinkeino- sekä sivistys- ja elämänlaatupalveluista vastaavana apulaispormestarina.

Valtuusto valitsi toimiinsa myös lautakuntien jäsenet sekä käräjäoikeuden lautamiehet.

Vihreät luottamushenkilöt

Lautakunnat

Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta: Vesa Eskola, varajäsenet Hanna-Kaisa Heilimo ja Jama Jama

Ikäihmisten palveluiden lautakunta: Petri Siuro varapuheenjohtaja, varajäsen Olga Haapa-aho

Terveyttä ja toimintaa edistävien palvelujen lautakunta: Olga Haapa-Aho, varajäsenet Väinö Friman ja Amu Urhonen

Terveyttä ja toimintaa edistävien palvelujen lautakunnan jaostot: Väinö Friman, varajäsen Amu Urhonen

Osaamis- ja elinkeinolautakunta: Amu Urhonen, varajäsenet Hanna Hakko ja Jama Jama

Yhdyskuntalautakunta: Juhana Suoniemi varapuheenjohtaja, varajäsenet Hanna Hakko ja Jaakko Stenhäll

Yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto: Emilia Olkanen, varajäsen Juhana Suoniemi

Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto: Hanna Hakko, varajäsen Jaakko Stenhäll

Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta: Hanna-Kaisa Heilimo, varajäsenet Emilia Olkanen ja Olga Haapa-aho

Joukkoliikennelautakunta: Emilia Olkanen, varajäsen Jaakko Stenhäll

Keskusvaalilautakunta: Pauli Brodulin

Tarkastuslautakunta: Aksu Piippo, Marja Tähtinen, varajäsenet Tuure Pitkänen ja Ulla-Maija Mäkeläinen

 

Käräjäoikeuden lautamiehet: Karo Tammisto, Emmanuel Eneh, Eeva-Liisa Hakala ja Elina Tuominen.