Työssäni ensihoidossa olen huomannut, että ihmiselle on tärkeintä tulla kuulluksi – kohdatuksi ennakkoluulottomasti omana itsenään. Ihmisen toimesta, jolla on aikaa perehtyä juuri hänen tilanteeseensa. Vaikka terveydenhuollon järjestelmämme on tavoitettavissa vuoden jokaisena päivänä, se ei kuitenkaan mahdollista tätä aina läheskään riittävän hyvin.
Saatavilla olevan avun tulisi mukautua paremmin ihmisten yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja avun tarpeeseen. Kohtaamisessa ammattilaisen kanssa voidaan usein pystyä puuttumaan juuri sillä hetkellä käsillä olevaan tilanteeseen, mutta yksilöllinen perehtyminen ongelman syihin ei välttämättä aina toteudu. Jos esimerkiksi terapiaa tai keskusteluapua ei ole saatavilla kohtuullisessa ajassa, saatu apu voi jäädä riittämättömäksi.
Hoidon jatkuvuuden turvaaminen on aina erityisen tärkeää. Monille kuitenkin varhainen puuttuminen on avainasemassa, sillä heillä ei ole välttämättä esimerkiksi lainkaan diagnosoitua mielenterveyden ongelmaa. Oikea-aikaisen ja helposti saatavilla olevan avun ansiosta tilanteen vaikeutuminen voidaan estää. Mielenterveyden ongelmat vaikuttavat aina myös ihmisen läheisiin, kuten perheeseen. Ne vaikuttavat usein myös työhön, joka voi vaikeuttaa elämäntilannetta entisestään. Mitä aiemmin ihmistä voidaan auttaa, sitä vähemmän syntyy myös uusia ongelmia.
Tutkimuksissa on saatu näyttöä siitä, että jopa yhden kerran lyhytterapia voi tuottaa hyviä tuloksia. Kuulluksi tuleminen ja vaikean elämäntilanteen käsittely ammattilaisen kanssa voi lyhyessäkin ajassa tukea ratkaisevasti ihmisen omia voimavaroja ja auttaa häntä eteenpäin. Kroonisessa resurssipulassa ajaudutaan kuitenkin usein todellisuuteen, jossa vain he saavat apua, jotka voivat huonoimmin. Jos varhaisessa vaiheessa oikeanlaista apua ei ole saatavilla lainkaan tai se on riittämätöntä, ongelmat vain pahenevat. Se on inhimillisesti, taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestämätöntä.
Matalan kynnyksen lyhytterapiaa on otettu käyttöön ainakin Helsingissä, mutta hyvät käytännöt leviävät usein valitettavan hitaasti. Syynä on tietynlaisen siiloutumisen lisäksi usein myös krooninen resurssipula, joka hidastaa tai estää uusien toimintamuotojen ottamista käyttöön.
Päätöksenteon tehtävä on osaltaan purkaa siiloja sekä edistää yhteistyötä ja uuden luomista. Sen tehtävä on turvata arvovalinnoin ne resurssit, joiden avulla asiantuntijat voivat jalkauttaa sellaisia toimintamalleja ja palveluja, jotka tuovat oikea-aikaisen avun lähemmäksi ihmisiä. Päätöksenteon tehtävä on myös antaa ne mahdollisuudet, joiden avulla ammattilaiset voivat ruohonjuuritasolla auttaa ihmisiä ja tehdä työnsä hyvin – sekä omasta jaksamisestaan ja turvallisuudestaan varmoina.
Tämä tavoite ei ole millään tavalla mahdoton saavuttaa. Se vaatii yhteistä tahtoa, arvovalintoja ja ehkä hieman myös rakenteellisia muutoksia. Ennen kaikkea se vaatii kuitenkin ymmärrystä siitä, että mielenterveys koskettaa meitä jokaista kaikissa elämämme vaiheissa. Siten se koskettaa myös jokaista politiikan ja yhteiskunnan osa-aluetta.
Erik Lydén
Ensihoitaja
Tampereen kaupungin varavaltuutettu (vihr.)
Tampereen Vihreiden kuntavaaliehdokas
Tampereen Vihreät on käynnistänyt pormestariehdokkaan valinnan syyskokouksessaan. Pormestariehdokkaaksi haluavat voivat ilmoittautua Tampereen Vihreiden vaalipäällikölle marraskuun aikana. Neuvoa-antava jäsenkysely pormestariehdokkaasta järjestetään joulukuussa. Pormestariehdokas pyritään nimeämään tammikuun yleiskokouksessa.
– Tampereen Vihreiden linja on ollut, että vaaleihin lähdetään ensisijaisesti pormestariehdokkaalla, ja ehdokkuutta koskeva avoin hakuprosessi noudattaa yleisiä toimintaperiaatteitamme. Meillä on erinomainen ehdokastilanne, ja yleisesti vaaleihin valmistautuminen on pitkällä. Pormestariehdokkaan valintaprosessin käynnistäminen on luonteva askel tässä vaiheessa, toteaa Tampereen Vihreiden puheenjohtaja Mira Isomäki.
Tampereen Vihreiden toinen puheenjohtaja ja ehdokashankintatyöryhmän puheenjohtaja Juhana Suoniemen mielestä pormestariehdokkaan asettaminen on tärkeää avoimuuden kannalta.
– Tavoitteemme on nousta Tampereen suurimmaksi puolueeksi. Käynnistämme nyt pormestariehdokashaun, sillä vihreät haluavat tarjota äänestäjille varmuuden siitä, kenen johdolla vihreät kaupunkia kehittäisivät. Tulevan pormestarin on tärkeätä kyetä sovittamaan yhteen eri puolueiden tavoitteita ja yhdistää valtuustoryhmiä yhdessä sovittujen tavoitteiden taakse. Olen varma, että ehdokasjoukostamme nousee esiin sellainen henkilö.
Lisäksi syyskokouksessa nimettiin yhdeksän uutta ehdokasta kuntavaaleihin. Joukossa on sekä kokeneita poliitikkoja että ensikertalaisia. Aiemmin muun muassa kansanedustajana ja apulaispormestarina toiminut kaupunginvaltuutettu ja valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen lähtee jälleen kuntavaaliehdokkaaksi.
Parviaisen mukaan seuraavan valtuuston työssä on huolehdittava erityisesti vastuullisen ilmastopolitiikan käytännön toteutuksesta, koronapandemian vaikutusten korjaamisesta osana reilua muutosta sekä erityisesti lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palveluista.
– Tulevan valtuuston on jatkettava kauaskantoista päätöksentekoa ja varmistettava, että esimerkiksi osattomuuteen puututaan edelleen paremmin. Samalla meidän on varmistettava Tampereen asema Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina, jossa kulttuurielämä kukoistaa ja arki on turvallista jokaiselle, Parviainen jatkaa.
Yksi kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa ehdolla olevista on 18-vuotias Niko Tammelin, joka on Tampereen yhteiskoulun lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja. Hänen mielestään on tärkeää, että nuoret otetaan mukaan päätöksentekoon.
– Jos emme pidä huolta nuorista tänään, tekijöitä ei ole tulevaisuudessa. Huomisen päätöksiä täytyy tehdä jo nyt.
13.11.2020 nimetyt kuntavaaliehdokkaat
Helimo Matti, 43, opettaja, kasvatustieteiden maisteri
Hiltunen Hanna, 23, politiikan tutkimuksen opiskelija
Joutsio Saila, 68, yrittäjä, eläkkeellä
Lehikoinen Maria, 33, kirjanpitäjä, tiiminvetäjä
Parviainen Olli-Poika, 40, MSc, valtiosihteeri
Tammelin Niko, 18, opiskelija
Valtonen Virpi, 52, tohtorikoulutettava, kouluttaja
Vuorio Jaakko, 33, väitöskirjatutkija, luokanopettaja
Öljymäki Tanja, 32, sosionomi
Lisätietoja:
Juhana Suoniemi, Tampereen Vihreiden toinen puheenjohtaja ja ehdokashankintatyöryhmän puheenjohtaja, puh. 050 552 5769
Tuuli Tomperi, Tampereen Vihreiden vaalipäällikkö, puh. 044 493 7259
