Kaupunkiraitiotien jatkosuunnittelun aikataulu!

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsittelee tänään kaupunkiraitiotien jatkosuunnittelua.

Pohjaesityksenä oleva reittivalinta Pispalan valtatiellä on selvästi Paasikiventien vaihtoehtoa parempi: se on mahdollista laajentaa myöhemmässä vaiheessa lännessä Tesomalle ja edelleen esim. Nokian tai Haukiluoman suuntaan ja se on kaupunkilaisten selvä ykkössuosikki. Raideleveyskysymys ja kysymys pysäkkien ja vaunujen pituuksista voidaan ratkaista myöhemmin, mutta oleellista on, että Tampereelle voidaan tarvittaessa tilata vähintään yli 45-metrisiä vaunuja. Norjalainen Bergen teki virheen aliarvioidessaan raitiotiensä (www.bybanen.no) matkustajamäärät ja joutuu pidentämään 32-metrisiä vaunuja vain muutaman vuoden liikennöinnin jälkeen 42-metrisiksi.

KHSUKO:n esityslistan liitteenä olevan kalvosarjan toiseksi viimeisessä kalvossa on alustava arvio raitiotiehankkeen etenemisestä Tampereella. Sen mukaan ensi kevään päätöksenteon jälkeen raitiotiehankintaa valmistellaan 2014–2017, raitiotietä rakennetaan 2017–2021 ja liikenne aloitetaan 2021, ensimmäisen toteutusvaiheen (raitiotiet keskustasta Hervantaan, TAYS:iin ja Lentävänniemeen) ollessa kokonaan toteutettu vuoteen 2025 mennessä.

Esitetty aikataulu on aivan liian löysä ja pessimistinen. Kansainvälisen kokemuksen nojalla hankinnan valmisteluun riittää vuosi, ensimmäisen linjan (Hervanta–keskusta) rakentaminen kestää noin kaksi vuotta ja loput haarat (Lentävänniemi, TAYS) rakentaa vuodessa-kahdessa. Eli kalvon vuosilukujen pitäisi kuulua seuraavasti:

• 2/2014: Yleissuunnitelma ja hankintamalliselvitys
• kevät 2014: Päätöksenteko kaupunginvaltuustossa
• 2014 – 2015: Hankinnan valmistelu
• 2015 – 2017: Rakentaminen
• ~ 2017: Liikenteen aloitus
• ~ 2019: Ensimmäinen toteutusvaihe kokonaan toteutettu

Tähän aikataulun kiristämiseen velvoittaa myös pormestari Anna-Kaisa Ikosen valtuustossa 16.9. Rantatunnelin Allianssin kehitysvaiheen tulokset-pykälässä esittämä ja valtuuston hyväksymä ponsi:

“kaupungin liikenneinvestointien painopiste siirretään rantaväylän tunnelihankkeen rakentamisen myötä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen ja raitiotien toteutuksen priorisointiin.”

Aiemmin kaupunginhallitus on päättänyt raitiotiehankkeen aikataulusta kaupunginhallituksessa 14.11.2011:

“Kaupunginhallitus päätti esittää valtuuston päätettäväksi […] että yleissuunnitelman tekoa kiirehditään, jotta varmistetaan tavoiteaikataulussa pysyminen eli kaupunkiraitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamisen aloittaminen vuonna 2015 […]”

Päätös hyväksyttiin valtuustossa 12.12.2011 yksimielisesti.

Kaupunki on siis valtuuston päätöksellä jo sitoutunut kiirehtimään raitiotiehanketta, jotta rakentaminen voidaan aloittaa jo vuonna 2015. Yleissuunnitelmassa on huomioitava tämä päätös, ja myös KHSUKO:n tulee noudattaa sitä.

Lisäperusteluja aikataulun kiristämisen tueksi:

Toisin kuin esimerkiksi Rantaväylän tunneli, joka vaati YVA-prosessin, tiesuunnitelmien laatimisen ja useita muita päätöksiä, raitiotiehanke on selvästi kevyempi hanke päätöksenteon kannalta.

Raitiotie voidaan rakentaa asemakaavan mukaiselle katualueelle pelkän katusuunnitelman nojalla, esitetystä raitiotien reitistä vain noin 10 %:lle pitäisi tehdä kaavamuutos (Energiankadun jatkeen puhkaisu Lielahdesta Epilään, Kaupin kampuksen alue, Hervannan valtaväylä Korkinmäen ja Hervannan välillä ja raitiotievarikko Hervannan teollisuusalueelle). Muille osuuksille, eli 90 %:lle riittää katusuunnitelma; raitiotien sisältävä katusuunnitelma onkin itse asiassa jo nyt voimassa Niemenrannan Federleynkadulla!

Vaikka osa raitiotien vaatimista kaavoista ei vielä olisikaan lainvoimaisia, voidaan raitiotieurakka hankkia ja aloittaa rakennustyöt lainvoimaisilla osuuksilla vähintään maanrakennuksen osalta. Priorisoituna kaavahankkeet voidaan hyvin viedä kahdessa vuodessa läpi, eli 2014 vireille tulleet raitiotien edellyttämät kaavamuutokset on täysin mahdollista saada 2016 lainvoimaisiksi.

Myös kalustohankinta voidaan tehdä, ja se onkin perusteltua panna vireille jo ensi vuonna, mikäli valtuusto päättää hyväksyä raitiotiehankkeen. Toisin kuin Helsingissä, jossa teknisesti vanhentuneelle raitiotielle oli hankittava käytännössä räätälöityä kalustoa, voidaan Tampereelle hankkia eurooppalaista standardikalustoa, jonka hankinta on suhteellisen yksinkertainen prosessi: tyypillinen toimitusaika hankintapäätöksestä säännölliseen liikennöintiin on noin 3–4 vuotta. Eurooppalaisesta raitiovaunukalustoa ovat mm. seuraavat mallistot:

• Alstom Citadis
• Bombardier Flexity
• Siemens Avanto
• Škoda ForCity (Riiassa 1524 mm raideleveydellä!)
• sekä kotimainen Transtech Artic, josta on HKL:n tilaaman mallin lisäksi olemassa piirustukset eurooppalaisen standardin mukaiselle modernille, leveäraiteiselle vaunulle.

1. koska raitiotielle ei rakenneta tunneleita, vaan se on luonteeltaan lähempänä tavanomaista väylärakentamista, se ei kilpaile samoista tuotannontekijöistä kuin tunnelihanke. Siten sen rakennustyöt voidaan käynnistää riippumatta tunnelihankkeesta, eikä hankkeiden ketjuttamisella saada säästöjä.
2. mitä aiemmin raitiotie rakennetaan, sitä helpompi se on rahoittaa maankäytön kehittämiskorvauksin: jos mm. Hallilan, Turtolan, Kalevanrinteen, Tammelan, Amurin, Santalahden ja Niemenrannan lisärakentamisesta perittäviä kehittämiskorvauksia voidaan käyttää raitiotiehankkeen rahoittamiseen, tämä tulee kunnan näkökulmasta halvemmaksi investoinniksi. Tällöin toteutuu myös “hyötyjä maksaa”-periaate, sillä kehittämiskorvauksenhan maksavat raitiotien vaikutusalueella maan arvonnoususta hyötyvät maanomistajat.
3. mitä pidempään raitiotietä lykätään, sitä pidempään joudutaan ajamaan busseilla, joiden liikennöinti kallistuu vuosittain sekä kuljettaja- että polttoainekustannusten nousun takia ja joita tarvitaan vuosi vuodelta lisää.
4. Tampereen kaupunki saa varsinkin tässä taloustilanteessa erittäin halpaa lainaa. Raitiotiehanke on edullinen tapa työllistää tamperelaisia maanrakennusalan yrityksiä ja työntekijöitä taloudellisesti kestävällä tavalla.

Toivon siis, että vaaditte suunnittelukokouksessa raitiotiehankkeen aikataulun aikaistamista niin, että rakennustyöt voivat käynnistyä jo 2015 ja liikenne alkaa viimeistään 2018 ensimmäisellä, kuormitetuimmalla linjalla Hervannan ja keskustan välillä.

Ystävällisin terveisin,

Sakari Kestinen