Budjettipuhe 2014

Lähtökohdat

Aluksi me vihreät haluamme kiittää budjettiprosessista valmistelussa mukana olleita lautakuntia, virkamiehiä, päättäjiä sekä muita valtuustoryhmiä.  Budjettiprosessi oli mielestämme sujuva ja osallistava, vaikka aina tietty kehitettävää ensivuodellekin prosessista löytyy.

Vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen siihen, että nelosten koalitio näyttää voimansa siinä, kuinka vakavasti pormestariohjelma ja sen kirjaukset tulojen ja menojen tasapainosta luetaan. Olemme tyytyväisiä, että pormestarikoalitio pystyy tekemään rohkeita ja kipeitäkin ratkaisuja Tampereen paremman huomisen puolesta.  Kuten sanotaan, vasta vaikeina aikoina yhteistyön voima mitataan ja me olemme mielestämme onnistuneet siinä hyvin.

Nyt usean vuoden ajan on tehty alijäämäisiä budjetteja ja on toivottu, että yleinen taloustilanne paranisi ja veisi kaupungin talouden uudelleen nousuun.  Tässä talousarviossa tämä ei enää ole lähtökohtana.  Talousarvion lähtötilanne oli noin 60 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tämä kertoo karua kieltään siitä, kuinka yleinen taloustilanteenkaan koheneminen ei tätä alijäämää voisi korjata.  Meidän oli ryhdyttävä toimiin.  Siksi me olemme iloisia siitä, että olemme saaneet neuvoteltua ensi vuodelle näin hyvän ratkaisun, jossa tartutaan ongelmiin tosissaan.

Tämä talousarvio on kokonaisuus, jossa verojen nostoilla sekä toimintojen tehostamisella ja leikkaamisella kurotaan tuo kyseinen 60 miljoonan euron alijäämä kiinni.

Verojen korotus on välttämättömyys vaikeaan taloustilanteeseen.  Kunnallisveromme on kuitenkin edelleen siedettävällä tasolla ja omaamme kaupunkiseudun alhaisimman verotuksen. Lisäksi olemme hyvää keskikastia suurien kaupunkien vertailuissa.  Kiinteistöverojen minimaalinen korotus taas tuo tarvittua tasaista ja varmaa tuloa kaupungin kassaan, johon ei talouden suhdanteet juuri vaikuta.

Toimintojen tehostamisessa ja leikkaamisessa olemme tyytyväisiä siihen seikkaan, että koko kaupungissa ei tarvinnut ryhtyä irtisanomismenettelyyn, vaan selvitään eläköitymisjärjestelyillä.  Kaupungin palkkalistoilla valtaosa työvoimasta on jokapäiväisissä palveluissa olevia käsipareja, joiden vähentäminen vaikuttaisi välittömästi palveluiden laatuun.

Vaikea taloustilanne tuottaa meille ja kaikille tamperelaisille myös kipeitä menetyksiä.  Me toivomme palautetta sekä rakentavaa keskustelua palveluiden käyttäjiltä ja kaupungin työntekijöiltä. Kun lasten kotihoidon Tampere-lisä poistuu, juustohöylä pienentää ja priorisoi määrärahoja ja toimintoja fokusoidaan, toivomme ja uskomme kaupunkilaisilta ymmärrystä.  Kuitenkin asioita on hyvä suhteuttaa.  Suuressa kokonaisuudessa kaupungin tärkeät ydinpalvelut ja lähipalvelut tullaan turvaamaan.

Joten, hienoa on, että pormestariryhmät ovat yhtä mieltä siitä, että kaikkia työkalupakin työkaluja, sekä veronkorotuksia että toiminnan tehostamista tarvitaan tämän tilanteen vakauttamiseksi.

Investoinnit

Vihreät näkevät tärkeänä, että käyttötalous ja investointitalous pidetään vahvasti erillään, kuten kuuluu. Meidän mielestämme on tärkeää investoida tulevaisuuteen, kylvää työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.  Tämä korostuu erityisesti vaikeina aikoina, kun yksityiset markkinat eivät luo työtä, on julkisen vallan kannettava vastuuta enemmän omilla hartioillaan.

Kaupunkimme laaja investointiohjelma kompensoi maailmantalouden ja erityisesti Euroopan nykyisen kysyntävajeen tuomat vakavat vajaukset vahvan vientimaakuntamme talouteen.  Julkistalouden on uskallettava investoida, ja Tampereen nykyisillä, varsin maltillisilla velkaluvuilla voimme tehdä suuriakin kannattavia investointeja turvallisin mielin.  Velka-astetta mitattaessa asukaskohtaisella velkamäärällä Tampere on suurten kaupunkien vähävelkaisimpia, toiseksi vähävelkaisin Espoon jälkeen.  Tampereella velkaa on asukasta kohden noin 1700 euroa, kun muun muassa Turussa ylletään 2400 euroon, Lahdessa noin 4000 euroon ja toisen ääripään Vantaalla jopa 5000 euroon per asukas.  Lisäksi on muistettava, että peruskaupungin investoinnit ovat vain osa koko kaupunkikonsernin investoinneista.  Tampereen kaupunkikonserni yhtiöineen investoi yli 400 miljoonalla eurolla seuraavan vuoden aikana.

Olemme siis investointitasomme kanssa hyvässä tilanteessa, kun vain pidämme käyttötalouden tulot ja menot tasapainossa.   Voimme rauhallisin mielin tämän talousarvion investoinneissa panostaa 5 tähden keskustan rakentamiseen, hyvinvoinnin kasvattamiseen, rakentaa ja korjata useita kouluja ja päiväkoteja, peruskorjata Näsilinnan ja Kalevan uintikeskuksen, vahvistaa pyöräilyä ja pyöräteitä tasaveroisena liikennemuotona sekä rakentaa Tesomalle uuden palloiluhallin näin muutaman sanoakseni.  Lisäksi voimme levollisin mielin pormestariohjelman mukaisesti varautua helmikuussa kaupunkiraitiotien rakennuttamispäätökseen. Näillä investoinneilla näytämme, että katsomme eteenpäin, houkuttelemme ja synnytämme uusia yrityksiä alueelle ja kompensoimme dramaattisesti laskeneita yhteisöverotulojamme.

Tasapainon eteen tehtävä vielä paljon työtä

Vihreät haluavat nostaa huomion esiin siitä, että tämä muutostalousarvio ovat vasta askelmerkit oikeaan suuntaan, eikä pelkkä paperi itsessään ole vielä riittävä talouden tasapainottamiseen.  Tampere kohtaa toimintaympäristössään haasteita vuosittaisten tulojen ja menojen tasapainossa lähivuosina.  Me tarvitsemme jokaisen kaupungin työntekijän ja poliitikon apua siinä, että me voimme onnistua asetetuissa tavoitteissa eikä tasapainottaminen jää vain sananhelinäksi.

Ensimmäisenä huomiona, viimeiset 7 vuotta annetun budjetin raamin rajat on ylitetty joka ikinen vuosi.  Kyseessä ei ole ihan pikkuylityksiä, vaan 15 – 25 miljoonan euron budjetin ylityksiä.  Kaupungin tilinpäätösten loppusummaa on kuitenkin saatu kauniimmaksi ja positiiviseksikin myymällä muun muassa kiinteää omaisuutta.  Tämä ei kuitenkaan ole budjettien rakenteellista ylitysongelmaa korjannut taustalta.

Toisena, tässä talousarviossa on lähdetty siitä, että kustannuksissa pysyttäisiin täysin vuoden 2013 tasolla.  Kustannusten 0-kasvu on valtava haaste kaupungissa, jossa taloudessa on keskimäärin 6 % kustannusten nousu vuosittain.  Muun muassa sote-palveluissa kasvavat kustannukset luovat erityisen paljon odotuspaineita alan rakenneuudistuksiin ja kustannuskuriin.

Kolmantena, valtio heitti jääkylmää vettä isolla sangolla kuntien niskaan, kun se päätti syksyn rakennepaketissa, että kuntien osalta säästöä tulee tehdä liki 2 miljardia euroa. Tästä tavoitteesta ensimmäinen miljardi pyritään saamaan kuntien tehtävien ja normien purkamisella, toinen miljardi taas kuntien tuottavuuden ja veronkorotusten avulla. Tampereelle rakenneuudistus jakautuu noin 80 miljoonaa säästöön velvoitteiden ja normien purkamisella ja toinen 80 miljoonaa tuottavuuden ja veronkorotusten avulla.  Meidän mielestä on rehellistä sanoa ääneen, ettei Tampere voi säästää vain vähän normeja tarkastelemalla 80 miljoonaa.  Ministeriöt ovat itse yrittäneet löytää miljardin verran säästöjä normien purkamisella ja kasassa heillä on vasta alle puolet miljardin tavoitteestaan.  Ne säästöt joita ei normeilla saavuteta, joudutaan kattamaan tuottavuudella ja veronkorotuksilla.

Voimme siis nähdä, että vaikka nyt tehtiin historiallinen päätös 60 miljoonan alijäämän umpeen kuromisesta ja käyttötalouden tasapainosta, on se heti vaarassa kun nurkan takana kurkkii rakennepaketin yhteensä 160 miljoonan lisä-tasapainotustarve Tampereelle.

Yhteistyöstä voimaa

Paljon on siis tulevaisuudestamme kiinni myös Tampereen ulkopuolisissa tahoissa.  Valtionhallinnon toimet, Euroopan taloustilanne, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus, Tampereen alueen kuntarakenneuudistus sekä elinkeinopolitiikan toimenpiteet näyttelevät suurta osaa tässä näytelmässä.  Kuitenkin kuntarakenne-keskustelusta näemme, että voimme olla proaktiivisia, vaikuttaa omaan tulevaisuuteemme ja luoda täysin uusia ratkaisuja, joita muut voivat seurata.

Kaikissa tapauksissa on meidän yhdessä käärittävä hihat ja oltava valppaina aina pienistä arjen säästömahdollisuuksista alkaen.  Siksi haluamme, että kaupunginhallitus tarkkailee talouskatsauksia tarkalla silmällä ja puuttuu välittömästi ja vaikuttavasti mahdollisiin budjettiylityksiin. Viimekädessä valtuustolla on valta ja vastuu tehdä toimenpiteitä, jos budjettiraameissa ei pysytä.

Yksittäisiä huomioita talousarviosta

Tampereen väestörakenne ja vuosittainen yli 2200 asukkaan muuttovoitto on ollut rakenteellisesti muutoksessa jo viimeiset 6 vuotta.  Lapsiperheet eivät enää hakeudu kehyskuntiin asumaan, vaan he jäävät yhä useammin kaupunkiin hyvien palveluiden äärelle.  Tämä meidän on huomioitava paremmin uusien päiväkotien ja koululaajennusten rakentamisella. Viidessä vuodessa Tampereella asuu taas 15.000 asukasta enemmän kuin nyt, ja heille on turvattava hyvät palvelut ja asuminen.  Meidän tulee vastata tähän kysyntään vauhdittamalla keskustan läheisyyden ja joukkoliikenteen runkolinjojen täydennysrakentamista, jolla saavutetaan suuria säästöjä suhteessa täysin uusien asuinalueiden rakentamisiin.  Näin myös erilaiset kävelijöiden ja kevyenliikenteen tarpeet lisääntyvät, joihin kaupungin on vastattava.

Tulojen ja menojen tasapainottamispaineista huolimatta tämän talousarvion ennaltaehkäisyaste kasvaa.  Fokus siirtyy jatkuvasti enemmän kohti terveyspalveluiden alkuperäisiin syihin puuttumista kuin vain oireisiin reagoimista.  TOP 10 – rakennemuutospaketti keskittyy ennaltaehkäisyyn.  Ennaltaehkäisyllä mahdollistetaan kaupunkimme tulevien vuosien säästöt ja ovat näin tärkeimpiä hankkeitamme. Näemme, että on erityisen tärkeää pysyä edelläkävijänä ennaltaehkäisevässä ja vaikuttavassa toiminnassa.  Tämän kehittämiseksi meidän tulee siirtyä seuraamaan tarkemmin ennaltaehkäisyn panos-vaikuttavuus tuloksia.

Kaupungin strategisina hankkeina säilyy Avoin Tampere ja Eco2.  Näiden hankkeiden kautta varmistamme, että Tampere jatkaa toimiaan kohti kestävää kehitystä ja hiilineutraalin kaupunkia. Myös Vantaan kokemukset kymmenien miljoonien säästöistä energiansäästöohjelmillaan tulee hyödyntää tulevaisuudessa.

Väestö ikääntyy, mutta panostamalla laadukkaisiin ja ennaltaehkäiseviin hyvinvointipalveluihin ikäihmisemme ovat terveempiä ja toimeliaampia paljon pidempään kuin ennen ja ihmisten sairausvuosia on vähemmän.  Näin minimoimalla raskaiden palveluiden tarpeen mahdollistamme jokaiselle ihmiselle nautittavan vanhuuden.

Kaupungin on voitava tarkastella kriittisesti omistuksiaan ja toimintojaan.  Sellaisista omistuksista, jotka eivät palvele kaupunkilaisia on osattava tarvittaessa myös luopua.  Myös konserniohjauksen on osattava katsoa kriittisesti miten se velvoittaa liikelaitoksia ja yhtiöitä toteuttamaan toimintaansa mm. sisäisillä ostoilla.  Ydinkysymyksenä tulee aina olla mikä ratkaisu hyödyttää kaupunkilaisia eniten.  Myös muun muassa tilakeskuksen pääomakorkovaatimuksia palvelu- ja liikuntatiloille tulee tarkistaa.

Loppupäätelmät

Meidän mielestämme tämä budjetti on haasteista huolimatta vakaa hyvä muutosbudjetti, vaikka saavutettujen etujen menettäminen aina kirpaisee.  Olemme oikealla tiellä, jossa myös liika hoppu ei ole hyväksi ja liian nopeat ja harkitsemattomat askeleet voivat koitua kohtalokkaiksi.

Onneksi meillä on siis hyvä pormestariohjelma, hyvä strategia ja riittävän hyvä talousarvio.  Meillä on kaikki onnistumisen eväät, joten kääritään yhdessä hihat ja ruvetaan töihin yhdessä sovittujen raamien mukaisesti.

Jaakko Mustakallio

Valtuustoryhmän II varapuheenjohtaja