mennessä
Ilmastokriisi ja luontokato ovat suurimpia uhkia ihmisten ja eläinten hyvinvoinnille sekä ympäristölle. Tampereen kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa, että kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 % vuoteen 1990 verrattuna. Loput 20 % kompensoidaan. Tampere on myös sitoutunut Hiilineutraalit kunnat -verkoston tavoitteisiin 80 % päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Ruoan ilmasto- ja luontovaikutukset Tampereella
Tampereen kaupunki toteutti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa hiili- ja luontojalanjälki -hankkeen, jonka tulokset julkaistiin vuonna 2024. Hankkeen tulokset osoittavat muun muassa sen, että elintarvikkeet aiheuttivat eniten (22 %) luontojalanjälkeä. Elintarvikkeista suurimman osuuden luontojalanjälkeen aiheuttivat eläinperäiset tuotteet: punainen liha, maitotuotteet ja siipikarja. Lisäksi tulokset osoittavat, että elintarvikkeet aiheuttivat toisiksi eniten (14 %) hiilijalanjälkeä heti lämmön kulutuksen jälkeen.
Vuonna 2022 Tampereella suurimmat kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat ruoasta (27 %). Seuraavaksi suurimmat päästölähteet olivat energiankulutus (26 %) sekä tavarat ja palvelut (23 %).
Ruoan rooli Tampereen kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden toimenpiteissä
Voidaan siis todeta, että yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen aiheuttajista on ruoantuotanto. Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan ruokailun toimenpidekokonaisuudessa korostuu hävikkiruoan merkitys, mikä on tärkeä asia. Kasvispohjaisella ruoalla on kuitenkin hävikkiruokaakin suurempi vaikutus päästöjen vähentämiseksi. Kasvisruoasta mainitaan, että se tuotaisiin tasavertaiseksi vaihtoehdoksi muun ruoan rinnalle rajatuissa palveluissa (kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden omat ravintolapalvelut, leirit ja tapahtumat). Lisäksi mainitaan, että päiväkodeissa ja kouluissa lisätään kasvisruoan osuutta kahteen ruoka-annokseen viikossa. Molemmissa tavoitetoteuma on asetettu vuosille 2022–2025. Lukioiden osalta mainitaan, että kasvisruoka tarjoillaan ensimmäisenä vaihtoehtona linjastossa vuoteen 2029 mennessä. Tässä yhteydessä on myös olennaista huomioida, että kasvisruokaa tarjoiltaessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kasvisruoan maittavuuteen kouluttamalla henkilökuntaa.
On myös huomioitava, että Tampereen kaupungin palveluissa tarjottava kasvisruoka on tällä hetkellä usein kasvisruokaa, joka sisältää eläinkunnan tuotteita, kuten maitoa ja kananmunia. Tällöin ilmastopäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin täysin kasvispohjaisessa ruoassa olisi. Kaupungin tarjoaman kasvisruoan tulisikin olla täysin kasvispohjaista; maitotuotteiden ilmastopäästöt ovat verrattavissa lihaan. Tällöin ruoka sopisi suoraan myös maitoallergisille ja vegaaneille.
Tampereen kaupungin suunnitelluissa toimenpiteissä ja käytännön toteutuksessa tulisi näkyä vahvempi ymmärrys kasvispohjaisen ruoan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävälle vaikutukselle. Käytännössä se tarkoittaa liharuoan tarjoilun vähentämistä eli myös kasvispohjaisen ruoan päivien lisäämistä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on selvittänyt aterioiden hiilijalanjäljen kaupunkiympäristön toimitalon ravintolassa vuonna 2022. Tulokset osoittivat, että vegaanisen annoksen ilmastokuorma on merkittävästi (keskimäärin 40 %) pienempi kuin lihaa sisältävän annoksen.
Kasvispohjaisen ruokavalion merkitys
Ilmastopäästöjen lisäksi ruoantuotannolla ja sen myötä ruoankulutuksella on vaikutuksia myös eläinten ja ihmisten hyvinvointiin sekä aiemmin mainittuun luontokatoon. Lisäksi Itämeri ja muut vesistöt rehevöityvät muun muassa siksi, että peltoja raivataan eläimille ja samalla peltojen ravinteita valuu vesistöihin.
Lihankulutuksen kannalta kiinnostavaa tietoa antaa esimerkiksi Helsingin yliopiston tuore tutkimus, jonka tulokset osoittavat, että suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisi kertaa enemmän punaista lihaa kuin olisi tarpeen ja maapallon kantokyvylle hyväksi. Oslossa onkin tehty vuonna 2023 merkittävä päätös: kaupungin päiväkodeissa ei tarjota lapsille lihaa ollenkaan. Myös Tampereella palveluissa on tärkeää antaa lapsille ja nuorille esimerkkiä paitsi terveellisistä myös kestävistä ja eettisistä ruokailutottumuksista. Vastuullisia valintoja on helpompi tehdä, jos ne ovat helposti tarjolla.
Myös vuonna 2023 julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat lihan vähentämistä entisestään ja kasvisten lisäämistä. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ruoan kulutuksesta, terveydestä ja ympäristöstä. Suomen suositukset nojaavat pohjoismaisiin suosituksiin.
Kasvispohjaisen ruokavalion voidaankin todeta olevan paras vaihtoehto niin ilmaston, luonnon kuin myös ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasvisproteiinituotteilla, kuten härkäpavulla, edistetään kestävää kotimaista maataloustuotantoa.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki asettaa tavoitteekseen eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamisen omissa palveluissaan ja hankinnoissaan vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Näin edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia ja ehkäistään ilmastonmuutosta, luontokatoa ja vesistöjen rehevöitymistä.
Tampereella 22.4.2024
Brigita Krasniqi (vihr.)
Inna Rokosa (sd.)
Mitja Tapio (vas.)
Tampereen vihreä valtuustoryhmä jättää aloitteen maksuttoman toisen asteen säilyttämikseksi Tampereella
Tampereen vihreä valtuustoryhmä jättää kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.4. aloitteen maksuttoman toisen asteen säilyttämiseksi Tampereella.
Eduskunnan kehysriihessä tehtiin esitys maksuttoman toisen asteen rajaamisesta sen vuoden loppuun kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Tämä romuttaisi nykyisen maksuttoman toisen asteen mallin ennen kuin yksikään sen piirissä aloittanut opiskelija ehtii valmistua esimerkiksi ylioppilaaksi.
Hallituksen lyhytnäköinen päätös tarkoittaisi sitä, että muun muassa oppimateriaalien, ylioppilaskokeiden ja ammatillisen puolen työvälineiden hinta voi siirtyä nuoren itsensä maksettavaksi kesken opintojen.
“Monimutkaisuuden lisäksi malli on eriarvoistava: oppimateriaaleista koituvat lisäkulut osuvat erityisesti niihin nuoriin ja perheisiin, joihin myös asumistuen ja muun sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo kohtuuttomasti osuneet. Riskinä on, että maksullisuuden alkaessa opinnot keskeytetään erityisen herkässä ikävaiheessa toisen asteen ollessa kesken. Tämä ei palvele tavoitetta nostaa Suomen koulutustasoa, eikä etenkään vähennä nuorten syrjäytymisriskiä, pahoinvointia tai mielenterveyskriisiä”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Vilma Järvisalo.
Kunnilla on merkittävä rooli tasa-arvoisen koulutuksen toteuttamisessa. Samansuuntaisia aloitteita on tehty tai tekeillä monissa kunnissa ja useiden puolueiden toimesta. Vihreät on osa rintamaa saavutettavan koulutuksen puolustamiseksi myös Tampereella.
Äitien toiveet työhönpaluusta ja imetyksestä on voitava jatkossa sovittaa paremmin yhteen. Imetys edistää äidin ja lapsen terveyttä. Se on edullista ja ekologista. Suomessa suositellaan täysimetystä 4–6 kuukauteen asti ja tämän jälkeen osittaisimetystä vähintään vuoden ikään saakka. Töihin palaaminen ei saa olla este imetyksen jatkamiselle, jos äiti toivoo imetyksen jatkoa.
Työpaikoilla voidaan tukea imetystä monin konkreettisin tavoin: joustava työaika, mahdollisuus taukoihin, rauhallinen tila imetykselle tai rintamaidon pumppaamiselle sekä mahdollisuus säilyttää pumpattua maitoa. Työyhteisön myönteinen ilmapiiri imetykselle on avainasemassa.
Vihreä valtuustoryhmä ehdottaa, että Tampere ryhtyy edistämään imetysmyönteistä ilmapiiriä omilla työpaikoillaan sekä tekee konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi vauvan imetyksen ja maidon pumppaamisen mahdollistamiseksi työpäivän aikana. Samalla kaupunki voi toimia suunnannäyttäjänä ja kannustaa tamperelaisia yrityksiä ja muita työnantajia imetysmyönteisyyteen.
Tampereella 29.1.2024
Tampereen vihreä valtuustoryhmä
Tampereereen vihreä valtuustoryhmä jättää tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitetään Tampereen kaupungin irtaantumista vaiheittain sijoituksista fossiiliteollisuuteen.
Valtuustoaloite fossiilisijoituksista irtaantumiseksi
Tampere on sitoutunut ilmastokriisin taltuttamiseen sekä kaupunkistrategiassa että kaupunkiseudun ilmastostrategiassa. Kaupunki on myös allekirjoittanut EU:n pormestarien ilmastositoumuksen, Aalborgin kestävän kehityksen sitoumukset ja Eurocities-järjestön ilmastojulistuksen.
Kaupunki vaikuttaa ilmastopäästöihin ennen kaikkea energiantuotannon, yhdyskuntasuunnittelun ja liikennepolitiikan valinnoilla. Epäsuorasti vaikuttaa kuitenkin myös se, sijoittaako kaupunkikonserni varojaan runsas- vai vähäpäästöiseen liiketoimintaan.
Monet tahot maailmalla ovat jo päättäneet irtaantua kokonaan tai osittain sijoituksista fossiiliteollisuuteen. Korkeakouluista päätöksen ovat tehneet mm. Stanfordin ja Glasgow’n yliopistot, uskonnollisista yhdyskunnista Kirkkojen maailmanneuvosto, Ruotsin kirkko ja useat anglikaaniset hiippakunnat Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Fossiilisijoituksista irtaantuneita kaupunkeja Yhdysvalloissa ovat mm. San Francisco, Seattle, Portland ja Berkeley. Muualla maailmassa irtaantumispäätöksen ovat tehneet mm. Dunedin Uudessa-Seelannissa, Oxford Englannissa ja Örebro Ruotsissa. Samaan ovat päätyneet myös mm. Englannin lääkäriliitto ja monet säätiöt, kuten Ben & Jerry’s Foundation.
Hiljattain Norjan suurin eläkerahasto KLP luopui sijoituksistaan hiiliyhtiöissä ja sijoitti sen sijaan uusiutuvaan energiaan. Liki 750 miljardin euron varallisuutta hallinnoiva Norjan valtion eläkerahasto GPFG on puolestaan vetäytynyt sijoituksista 40 yhtiöön korkeiden ilmastopäästöjen takia. Joukossa on mm. kivihiiltä ja öljyhiekkaa hyödyntäviä yhtiöitä.
Pohjoismaiden suurimpiin varainhoitoyhtiöihin kuuluva Nordea kaavailee irtaantuvansa hiilikaivosyhtiöistä kevään aikana. Viime syksynä Pohjois-Euroopan suurimpiin eläkerahastoihin lukeutuva ruotsalainen Andra AP-fonden ilmoitti, että se myy sijoituksiaan fossiiliteollisuudessa noin 90 miljoonan euron arvosta. Myös öljyllä vaurastuneen amerikkalaisen Rockefellerin suvun säätiö Rockefeller Brothers Fund on päättänyt luopua fossiilisijoituksista.
Tampereen kaupungilla on sijoituksia fossiilisia polttoaineita käyttävissä energiayhtiöissä, kuten Fortumissa ja Neste Oilissa. Esimerkiksi Neste Oilin tuotannosta liki 90 prosenttia on fossiilisia polttoaineita. Biodieselin valmistuksessa yhtiö käyttää palmuöljyä, jonka tuotannon arvioidaan aiheuttavan merkittäviä haittoja ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle.
Tampere on mukana myös kuntien eläkevakuutuslaitos Kevassa, jonka sijoitusten käypä arvo on yli 40 miljardia euroa. Kevan hallituksen puheenjohtajana toimii pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Myös Kevalla on merkittäviä sijoituksia fossiiliteollisuuteen.
Sijoitustoiminnan perusteista päättää kaupunginvaltuusto. Käytännössä toimintaa ohjaa pormestarin vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma, jonka pohjalta virkahenkilöjohto tekee sijoituspäätökset.
Valtuusto hyväksyi vuonna 2009 sijoitustoimintaperiaatteet. Niiden mukaan sijoituskohteita valittaessa on taloudellisten tekijöiden lisäksi otettava huomioon myös sijoituksen eettiset, ympäristöön ja yhteiskunnallisiin arvoihin liittyvät seikat.
Fossiilisijoituksiin liittyy taloudellisia riskejä. Arviolta noin kaksi kolmannesta nykyisin tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varannoista on jätettävä käyttämättä, jotta lämpeneminen saadaan rajoitettua alle riskirajana pidetyn kahden asteen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on tämän takia arvioinut, että fossiilisijoituksia voidaan joutua alaskirjaamaan.
Fossiilienergian näkymiä heikentää myös kestävien vaihtoehtojen ripeä kehitys. Esimerkiksi aurinkokennojen hinta on laskenut kuudessa vuodessa 80 prosenttia.
Merkittävä osa fossiiliteollisuuden varallisuudesta voi siis tulevaisuudessa menettää arvoaan. Fossiilisijoituksista irtaantuminen on paitsi periaatteellinen kannanotto, myös riskienhallintaa.
Tampere on osoittanut ottavansa ilmastovastuun vakavasti. Samaa vastuullisuutta on syytä soveltaa myös sijoituksiin.
Kaupunkikonsernin tulee siirtää vaiheittain suorat ja rahastojen kautta tehdyt sijoitukset fossiiliteollisuudesta kestävämpiin ja vähemmän riskialttiisiin kohteisiin. Kaupungin tulee ajaa edustajiensa kautta samaa tavoitetta myös Kevassa.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että
Tampereen kaupunki irtaantuu vaiheittain sijoituksista fossiiliteollisuuteen.
VALTUUSTOALOITE
Aurinkovoima on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava sähköntuotantotapa. Aurinkopaneelien hinta on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana noin 70 prosenttia. Toisin myös kuin yleisesti luullaan, Suomessa riittää valoa energiantuotantoon myös talvella ja kesällä jopa miltei vuorokauden ympäri.
Suomi on kuitenkin jäämässä uuden energiapolitiikan kehityksen kärjestä jälkeen. Aurinkopaneelien yleistymisen esteenä on usein kaupunkikohtaisia byrokratian rattaita, verotusristiriitoja sekä yleisiä ennakkoluuloja.
Tampereella aurinkoenergian hyödyt mahdollistetaan täysimääräisesti vähentämällä kaupungin byrokratian esteitä, kuten aurinkopaneelien määrärajoituksia päivittämällä nykytiedon mukaisiksi. Vääriä ennakkoluuloja aurinkopaneelien toimimisesta kaupunkiympäristössä taas voidaan hälventää, kun Tampereen kaupunki suurella kiinteistömassallaan toimii uskottavana esimerkkinä aurinkopaneelien pilotoinnissa.
Edullisesti ja luotettavasti aurinkovoiman hyötyjä voidaan simuloida Suomessa kehitetyillä tietokonesimulaatioilla, joilla voidaan mallintaa Tampereen kaupungin saama säästö energiakustannuksissa aurinkovoiman avulla. Esimerkiksi suomalainen solar-arena.com -ohjelmisto sallii tarkkojen arvioiden laskennan nopeasti ja luotettavasti. Näin aurinkoenergiainvestoinnin kannattavuuteen saadaan lyhyellä aikavälillä paljon arvokasta ja päätöksentekoa helpottavaa tietoa.
Näin me allekirjoittaneet esitämme, että Tampereen kaupunki tarkastaa aurinkopaneelien lupaprosessinsa ja päivittää sitä tarvittaessa. Lisäksi Tampereen kaupunki selvittää sopivalla simulaatio-ohjelmistolla kaupungin aurinkopaneeleiden tuomat kustannussäästöt sähköntuotannossa, sekä tekee jatkosuositukset aurinkoenergian käytön lisäämiseksi kaupungissamme.
Jaakko Mustakallio ja muu vihreä valtuustoryhmä
Tiedote 18.8.2014
Vihreä valtuustoryhmä jättää tänään valtuustoaloitteen maauimalan saamiseksi Tampereelle
Maauimalalle on saadun palautteen perusteella kysyntää. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja kaupungin väestömäärän kasvaessa maauimala täydentäisi kaupungin uimapaikkaverkostoa ja lisäisi uintiharrastuksen suosiota ja kaupungin yleistä viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli-Poika Parviaisen mukaan maauimala kannattaa sijoittaa keskeiseen ja hyvin saavutettavissa olevaan paikkaan ja esimerkiksi Kalevassa uintikeskuksen välittömässä läheisyydessä olisi valmis kaavavaraus ja tilaa.
”Kaleva kehittyy voimakkaasti ja alue on hyvin saavutettavissa esimerkiksi tulevalla raitiotiellä, muulla joukkoliikenteellä ja pyöräillen. Maauimala palvelisi Tamperelaisia laajasti ja uintikeskuksen läheisyydestä saisi kustannushyötyjä”, Parviainen toteaa.
Vihreiden mukaan myös muu sijainti voi periaatteessa tulla kyseeseen ja asia on syytä selvittää, mutta maauimalan sijoittaminen kantakaupunkiin Kalevaan palvelisi kaupunkilaisia todennäköisesti parhaiten ja tuottaisi parhaat kokonaishyödyt.
Kaupungin vaikeasta taloustilanteesta johtuen vihreät esittävät, että hankkeeseen haettaisiin mukaan yhteistyökumppani siten, että hanke kuormittaisi kaupungin taloutta mahdollisimman vähän. Maauimalaselvityksen yhteydessä voitaisiin kartoittaa kaupungin muidenkin uimapaikkojen ja uimahallien lähivuosien kehitystarpeita ja mahdollisuuksia.
Lisätietoja
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Olli-Poika Parviainen
040 806 2576
