Ryhmäaloite: Imetysmyönteisyyttä työpaikoille

Ryhmäaloite: Imetysmyönteisyyttä työpaikoille

Äitien toiveet työhönpaluusta ja imetyksestä on voitava jatkossa sovittaa paremmin yhteen. Imetys edistää äidin ja lapsen terveyttä. Se on edullista ja ekologista. Suomessa suositellaan täysimetystä 4–6 kuukauteen asti ja tämän jälkeen osittaisimetystä vähintään vuoden ikään saakka. Töihin palaaminen ei saa olla este imetyksen jatkamiselle, jos äiti toivoo imetyksen jatkoa. 

Työpaikoilla voidaan tukea imetystä monin konkreettisin tavoin: joustava työaika, mahdollisuus taukoihin, rauhallinen tila imetykselle tai rintamaidon pumppaamiselle sekä mahdollisuus säilyttää pumpattua maitoa. Työyhteisön myönteinen ilmapiiri imetykselle on avainasemassa. 

Vihreä valtuustoryhmä ehdottaa, että Tampere ryhtyy edistämään imetysmyönteistä ilmapiiriä omilla työpaikoillaan sekä tekee konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi vauvan imetyksen ja maidon pumppaamisen mahdollistamiseksi työpäivän aikana. Samalla kaupunki voi toimia suunnannäyttäjänä ja kannustaa tamperelaisia yrityksiä ja muita työnantajia imetysmyönteisyyteen. 

Tampereella 29.1.2024

Tampereen vihreä valtuustoryhmä

Tampereen vihreä valtuustorymä esittää Tampereen kaupungin irtaantumista vaiheittain sijoituksista fossiiliteollisuuteen

Tampereereen vihreä valtuustoryhmä jättää tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen, jossa esitetään Tampereen kaupungin irtaantumista vaiheittain sijoituksista fossiiliteollisuuteen.

Valtuustoaloite fossiilisijoituksista irtaantumiseksi

Tampere on sitoutunut ilmastokriisin taltuttamiseen sekä kaupunkistrategiassa että kaupunkiseudun ilmastostrategiassa. Kaupunki on myös allekirjoittanut EU:n pormestarien ilmastositoumuksen, Aalborgin kestävän kehityksen sitoumukset ja Eurocities-järjestön ilmastojulistuksen.

Kaupunki vaikuttaa ilmastopäästöihin ennen kaikkea energiantuotannon, yhdyskuntasuunnittelun ja liikennepolitiikan valinnoilla. Epäsuorasti vaikuttaa kuitenkin myös se, sijoittaako kaupunkikonserni varojaan runsas- vai vähäpäästöiseen liiketoimintaan.

Monet tahot maailmalla ovat jo päättäneet irtaantua kokonaan tai osittain sijoituksista fossiiliteollisuuteen. Korkeakouluista päätöksen ovat tehneet mm. Stanfordin ja Glasgow’n yliopistot, uskonnollisista yhdyskunnista Kirkkojen maailmanneuvosto, Ruotsin kirkko ja useat anglikaaniset hiippakunnat Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Fossiilisijoituksista irtaantuneita kaupunkeja Yhdysvalloissa ovat mm. San Francisco, Seattle, Portland ja Berkeley. Muualla maailmassa irtaantumispäätöksen ovat tehneet mm. Dunedin Uudessa-Seelannissa, Oxford Englannissa ja Örebro Ruotsissa. Samaan ovat päätyneet myös mm. Englannin lääkäriliitto ja monet säätiöt, kuten Ben & Jerry’s Foundation.

Hiljattain Norjan suurin eläkerahasto KLP luopui sijoituksistaan hiiliyhtiöissä ja sijoitti sen sijaan uusiutuvaan energiaan. Liki 750 miljardin euron varallisuutta hallinnoiva Norjan valtion eläkerahasto GPFG on puolestaan vetäytynyt sijoituksista 40 yhtiöön korkeiden ilmastopäästöjen takia. Joukossa on mm. kivihiiltä ja öljyhiekkaa hyödyntäviä yhtiöitä.

Pohjoismaiden suurimpiin varainhoitoyhtiöihin kuuluva Nordea kaavailee irtaantuvansa hiilikaivosyhtiöistä kevään aikana. Viime syksynä Pohjois-Euroopan suurimpiin eläkerahastoihin lukeutuva ruotsalainen Andra AP-fonden ilmoitti, että se myy sijoituksiaan fossiiliteollisuudessa noin 90 miljoonan euron arvosta. Myös öljyllä vaurastuneen amerikkalaisen Rockefellerin suvun säätiö Rockefeller Brothers Fund on päättänyt luopua fossiilisijoituksista.

Tampereen kaupungilla on sijoituksia fossiilisia polttoaineita käyttävissä energiayhtiöissä, kuten Fortumissa ja Neste Oilissa. Esimerkiksi Neste Oilin tuotannosta liki 90 prosenttia on fossiilisia polttoaineita. Biodieselin valmistuksessa yhtiö käyttää palmuöljyä, jonka tuotannon arvioidaan aiheuttavan merkittäviä haittoja ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Tampere on mukana myös kuntien eläkevakuutuslaitos Kevassa, jonka sijoitusten käypä arvo on yli 40 miljardia euroa. Kevan hallituksen puheenjohtajana toimii pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Myös Kevalla on merkittäviä sijoituksia fossiiliteollisuuteen.

Sijoitustoiminnan perusteista päättää kaupunginvaltuusto. Käytännössä toimintaa ohjaa pormestarin vuosittain vahvistama sijoitussuunnitelma, jonka pohjalta virkahenkilöjohto tekee sijoituspäätökset.

Valtuusto hyväksyi vuonna 2009 sijoitustoimintaperiaatteet. Niiden mukaan sijoituskohteita valittaessa on taloudellisten tekijöiden lisäksi otettava huomioon myös sijoituksen eettiset, ympäristöön ja yhteiskunnallisiin arvoihin liittyvät seikat.

Fossiilisijoituksiin liittyy taloudellisia riskejä. Arviolta noin kaksi kolmannesta nykyisin tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varannoista on jätettävä käyttämättä, jotta lämpeneminen saadaan rajoitettua alle riskirajana pidetyn kahden asteen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on tämän takia arvioinut, että fossiilisijoituksia voidaan joutua alaskirjaamaan.

Fossiilienergian näkymiä heikentää myös kestävien vaihtoehtojen ripeä kehitys. Esimerkiksi aurinkokennojen hinta on laskenut kuudessa vuodessa 80 prosenttia.

Merkittävä osa fossiiliteollisuuden varallisuudesta voi siis tulevaisuudessa menettää arvoaan. Fossiilisijoituksista irtaantuminen on paitsi periaatteellinen kannanotto, myös riskienhallintaa.

Tampere on osoittanut ottavansa ilmastovastuun vakavasti. Samaa vastuullisuutta on syytä soveltaa myös sijoituksiin.

Kaupunkikonsernin tulee siirtää vaiheittain suorat ja rahastojen kautta tehdyt sijoitukset fossiiliteollisuudesta kestävämpiin ja vähemmän riskialttiisiin kohteisiin. Kaupungin tulee ajaa edustajiensa kautta samaa tavoitetta myös Kevassa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että

Tampereen kaupunki irtaantuu vaiheittain sijoituksista fossiiliteollisuuteen.

Valtuustoaloite aurinkovoiman lisäämisestä Tampereella

VALTUUSTOALOITE

Aurinkovoima on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava sähköntuotantotapa. Aurinkopaneelien hinta on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana noin 70 prosenttia. Toisin myös kuin yleisesti luullaan, Suomessa riittää valoa energiantuotantoon myös talvella ja kesällä jopa miltei vuorokauden ympäri.

Suomi on kuitenkin jäämässä uuden energiapolitiikan kehityksen kärjestä jälkeen. Aurinkopaneelien yleistymisen esteenä on usein kaupunkikohtaisia byrokratian rattaita, verotusristiriitoja sekä yleisiä ennakkoluuloja.

Tampereella aurinkoenergian hyödyt mahdollistetaan täysimääräisesti vähentämällä kaupungin byrokratian esteitä, kuten aurinkopaneelien määrärajoituksia päivittämällä nykytiedon mukaisiksi. Vääriä ennakkoluuloja aurinkopaneelien toimimisesta kaupunkiympäristössä taas voidaan hälventää, kun Tampereen kaupunki suurella kiinteistömassallaan toimii uskottavana esimerkkinä aurinkopaneelien pilotoinnissa.

Edullisesti ja luotettavasti aurinkovoiman hyötyjä voidaan simuloida Suomessa kehitetyillä tietokonesimulaatioilla, joilla voidaan mallintaa Tampereen kaupungin saama säästö energiakustannuksissa aurinkovoiman avulla. Esimerkiksi suomalainen solar-arena.com -ohjelmisto sallii tarkkojen arvioiden laskennan nopeasti ja luotettavasti. Näin aurinkoenergiainvestoinnin kannattavuuteen saadaan lyhyellä aikavälillä paljon arvokasta ja päätöksentekoa helpottavaa tietoa.

Näin me allekirjoittaneet esitämme, että Tampereen kaupunki tarkastaa aurinkopaneelien lupaprosessinsa ja päivittää sitä tarvittaessa. Lisäksi Tampereen kaupunki selvittää sopivalla simulaatio-ohjelmistolla kaupungin aurinkopaneeleiden tuomat kustannussäästöt sähköntuotannossa, sekä tekee jatkosuositukset aurinkoenergian käytön lisäämiseksi kaupungissamme.

Jaakko Mustakallio ja muu vihreä valtuustoryhmä

Valtuustoaloite maauimalan saamisesta Tampereelle

Tiedote 18.8.2014

Vihreä valtuustoryhmä jättää tänään valtuustoaloitteen maauimalan saamiseksi Tampereelle

Maauimalalle on saadun palautteen perusteella kysyntää. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ja kaupungin väestömäärän kasvaessa maauimala täydentäisi kaupungin uimapaikkaverkostoa ja lisäisi uintiharrastuksen suosiota ja kaupungin yleistä viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta.

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli-Poika Parviaisen mukaan maauimala kannattaa sijoittaa keskeiseen ja hyvin saavutettavissa olevaan paikkaan ja esimerkiksi Kalevassa uintikeskuksen välittömässä läheisyydessä olisi valmis kaavavaraus ja tilaa.

”Kaleva kehittyy voimakkaasti ja alue on hyvin saavutettavissa esimerkiksi tulevalla raitiotiellä, muulla joukkoliikenteellä ja pyöräillen. Maauimala palvelisi Tamperelaisia laajasti ja uintikeskuksen läheisyydestä saisi kustannushyötyjä”, Parviainen toteaa.

Vihreiden mukaan myös muu sijainti voi periaatteessa tulla kyseeseen ja asia on syytä selvittää, mutta maauimalan sijoittaminen kantakaupunkiin Kalevaan palvelisi kaupunkilaisia todennäköisesti parhaiten ja tuottaisi parhaat kokonaishyödyt.

Kaupungin vaikeasta taloustilanteesta johtuen vihreät esittävät, että hankkeeseen haettaisiin mukaan yhteistyökumppani siten, että hanke kuormittaisi kaupungin taloutta mahdollisimman vähän. Maauimalaselvityksen yhteydessä voitaisiin kartoittaa kaupungin muidenkin uimapaikkojen ja uimahallien lähivuosien kehitystarpeita ja mahdollisuuksia.

Lisätietoja
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Olli-Poika Parviainen
040 806 2576

Valtuustoaloite julkisen taiteen edistämiseksi

Jaakko-Mustakallio-13x18Vihreä valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 17.2.2014 aloitteen julkisen taiteen edistämiseksi. Aloitteen esitteli valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Jaakko Mustakallio.

Asumis- ja toimintaympäristön viihtyvyyteen kohdistuu nykyisin merkittäviä odotuksia. Kaupungin asukkaat edellyttävät toiminnallisuuden ohella ympäristöltään muun muassa esteettisyyttä ja elämyksellisyyttä. Näihin haasteisiin vastaamisessa taiteella on merkittävä rooli. Jotta kaupunkiympäristön viihtyisyyttä voidaan lisätä, tulisi taiteen osalta olla käytössä johdonmukainen linja. Tähän tavoitteeseen päästäisiin julkisen taiteen strategian laatimisella.

Tampereen kaupungissa sovellettiin aiemmin niin sanottua prosenttiperiaatetta taiteen suhteen. Prosenttiperiaate tarkoittaa sitä, että rakennusta suunniteltaessa varataan budjetista tietty prosenttiosuus taiteen hankkimiseen tai taiteelliseen suunnitteluun. Prosenttiperiaate otettiin Tampereella käyttöön ensimmäistä kertaa vuonna 1964. Vuonna 1991 prosenttiperiaatteesta luovuttiin ja talousarviossa uudisrakentamiseen osoitetusta määrärahasta tietty osuus siirrettiin erilliseen taidehankintarahastoon. Rahasto lakkautettiin vuonna 1996. Tuolloin siirryttiin nykyiseen käytäntöön, jonka mukaan vuotuisen talousarvion investointiosassa varataan määräraha taidehankintoihin.

Prosenttiperiaatetta sovellettaessa taidehankinnoille varataan budjetista yleensä 0,5 % – 2 %. Osuus on niin pieni, että sen vaikutus rakentamiskustannuksiin on vähäinen. Kustannus mahtuu useimmiten rakennuskustannusten arvion virhemarginaaliin. Esimerkiksi Helsingissä rakennushankkeiden perustamissuunnitelmien yhteydessä varataan 1 % julkisten rakennushankkeiden rakennuskustannuksista taiteen hankintaa varten. Tampereella kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta on tätä nykyä hankkinut vuosittain 1-3 tilaustyötä eri uudis- ja saneerauskohteisiin. Teosten hinta on ollut 0,5 – 0,7 % kohteen rakennuskustannuksista.

Julkisen taiteen strategian laadinnassa voitaisiin tarkastella monipuolisesti erilaisia keinoja taidehankintojen sisällyttämiseksi rakennusprosesseihin ja kaupunkisuunnitteluun. Prosenttiperiaate voisi olla niistä yksi. Erilaiset kumppanuudet ovat myös mahdollisia. Julkisen taiteen strategiassa olisi mahdollista linjata selkeät pitkän tähtäimen tavoitteet julkisten taidehankintojen suhteen, ja strategiassa voitaisiin määritellä vastuunjaot taidehankintojen koordinoinnin osalta. Tämä toisi selkeyttä, ennakoitavuutta ja mitattavuutta kaupungin taidepolitiikkaan ja hankintoihin.

Yllä olevan perusteella esitämme,

että Tampereen kaupunki laatii strategian julkisen taiteen edistämisestä

Tampereella 17.2.2014, Tampereen vihreä valtuustoryhmä

Valtuustoaloite julkisen ruokailun ylijäämäannosten myymisestä

Valtuustoaloite julkisen ruokailun ylijäämäannosten myymisestä

Tampereen vihreä valtuustoryhmä jätti tänään valtuustolle seuraavan aloitteen.

Arviolta kolmannes maailman ruuasta – yli miljardi tonnia vuodessa – menetetään hävikkinä. Hävikki nostaa ruuan hintaa ja pahentaa maailman nälkäongelmaa. Ruuan hukkatuotanto myös lisää ympäristökuormitusta: veden kulutusta, lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä, metsien raivaamista ja ilmastopäästöjä.

Suomessa haaskataan noin 10–15 prosenttia kulutetusta ruoasta. Jokainen suomalainen heittää ruokaa pois runsaat 20 kiloa vuodessa. Samaan aikaa monilla huono-osaisilla on vaikeuksia koostaa ravitsevaa ruokavaliota.

Valtaosa hävikistä tapahtuu ketjun kulutuspäässä: kodeissa, kaupoissa, ravintoloissa ja julkisessa ruokailussa. Ruokaa menetetään esimerkiksi, koska parasta ennen -päiväys on mennyt umpeen, annosta ei jakseta syödä loppuun tai päivän buffettarjoilu on päättynyt.

Valtioneuvosto linjasi tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta, että Suomessa ”pyritään vähintään puolittamaan ruoan hävikki”. Valtioneuvoston ruokapolitiikkaa koskevan selonteon mukaan ”vähennetään ruoan hävikkiä kuluttajien tietoisuutta lisäämällä sekä minimoimalla jätevirrat koko ruokaketjussa”. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia puolestaan toteaa, että ”vähennetään ruokahävikkiä elintarvikeketjun joka vaiheessa ja korostetaan ruokavalintojen merkitystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi”.

Julkisen sektorin ruokailussa syödään lähes 750 miljoonaa ruoka-annosta vuodessa. Nykyään merkittävä osa syömäkelpoisistakin tähteistä päätyy jätteeksi. Omavalvontamääräysten mukaan aterioiden kuumia osia ja salaattia ei voi jäähdyttää, myydä ja tarjoilla uudelleen tehokkaasti esimerkiksi seuraavan päivän aterian yhteydessä.

Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeessa Vaajakummun koulussa on
myyty kouluruokailusta ylijäänyttä ruokaa 1–1,5 euron hinnalla lähialueen asukkaille. Kokemukset ovat olleet hyviä.

Ruokahävikki on vähentynyt, ja osa kuntalaisista on saanut uuden mahdollisuuden ruokailla
terveellisesti ja edullisesti. Ruokailuissa on käynyt mm. lapsiperheitä ja vanhuksia, jotka eivät oman kertomansa mukaan välttämättä edes poistuisi kotoaan ilman lounasruokailua. Koulun ruokailusta vastaava yritys on arvioinut, että kokeilun laajentaminen kaikkiin Jyväskylän kaupungin palvelutaloihin ja kouluihin pienentäisi hävikkiä vuodessa vähintään 50 000 aterialla. Kaupunki onkin suunnitellut kokeilun laajentamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Tampereella kokeillaan ylijäämäannosten myyntiä kouluilta, sairaaloilta tai palvelutaloilta. Jos kokeilu osoittautuu onnistuneeksi, sen perusteella toiminta laajennetaan kaikkiin kaupungin julkisiin ruokapaikkoihin.

Tampereella 11.11.2013

Vihreä valtuustoryhmä ja muut allekirjoittaneet