Tampereen vihreän valtuustoryhmän esitykset luottamustehtäviin ovat valmistuneet.
Vihreä valtuustoryhmä esittää kaupunginvaltuuston toiseksi varapuheenjohtajaksi Julia Sangervoa ja kaupunginhallituksen jäseniksi Perttu Jussilaa (vpj) ja Vilma Järvisaloa. Kaupunginhallituksen konsernijaoston varapuheenjohtajaksi ryhmä esittää Johanna Kirjavaista, jaoston jäsenen paikka on jaettu seuraavasti: 2025-2027 Olga Haapa-aho, 2027-2029 Mirja Salmijärvi. Apulaispormestariehdokkaaksi ryhmä on jo aiemmin valinnut Jaakko Mustakallion.
“Paikkajakoneuvottelu on aina vaativa palapeli, mutta ryhmän puheenjohtajana olen tyytyväinen lopputulokseen. Vaaleissa kasvatetun paikkamäärän myötä vihreät pääsee esittämään yhä useampaa osavaa henkilöä Tampereen kehittämisen ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen kannalta keskeisille luottamuspaikoille. Odotamme tulevaa kautta ja hyvää yhteistyötä Tampereen eteen innolla!”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Vilma Järvisalo.
Kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja: Julia Sangervo
Kaupunginhallitus: Perttu Jussila (vpj) ja Vilma Järvisalo, varajäsenet Johanna Kirjavainen ja Olga Haapa-aho
Konsernijaosto: Johanna Kirjavainen (vpj), toinen paikka jaettu seuraavasti:
2025-2027 Olga Haapa-aho, 2027-2029 Mirja Salmijärvi, varajäsenet Perttu Jussila ja Vilma Järvisalo
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta: Juhana Suoniemi ja Anna Moilanen, varajäsenet Helena Rängman, Jani Hilliaho ja Jatta Ahlvik
Kasvatus- ja opetuslautakunta: Elmer Halonen ja Mirja Salmijärvi, varajäsenet Joni Riihonen ja Sonja Kujansuu
Elinvoima- ja osaamislautakunta: Noora Hakulinen ja Jatta Ahlvik, varajäsenet Juhana Suoniemi ja Minna Kyyhkynen
Työllisyysjaosto: Minna Kyyhkynen, varajäsenet Ilari Putkonen ja Johanna Roihuvuo
Asunto- ja kiinteistölautakunta: Petri Siuro ja Johanna Roihuvuo, varajäsenet Jukka T. Helin ja Miisa Karjalainen
Yhdyskuntalautakunta: Lauri Nevanperä, Iia-Elisabeth Suomi ja Laura Vänskä, varajäsenet Jukka T. Helin, Oskari Mehtätalo ja Mirja Salmijärvi
Ympäristö- ja rakennusjaosto: Jukka T. Helin ja Taru Kaario, varajäsenet Laura Vänskä ja Iia-Elisabeth Suomi
Alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto: Juho Ihalainen, varajäsen Lauri Nevanperä
Alueellinen jätehuoltolautakunta: Miisa Karjalainen, varajäsen Noora Hakulinen
Joukkoliikennelautakunta: Tiina Mikkonen, varajäsen Sonja Kujansu
Tarkastuslautakunta: Johannes Liuska ja Saila Joutsio, varajäsenet Aliisa Piirla ja Katariina Kojo
Keskusvaalilautakunta: Paula Silvén, varajäsen Maria Hattunen
Sara Hildenin taidemuseon johtokunta: Jaakko Vuorio, varajäsen Julia Sangervo
Kadunnimitoimikunta Sonja Kujansuu (vpj)
Kaupunkikuvatoimikunta: Tiina Haukkakallio, varajäsen Aleksi Niemi
Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta : Noora Hinkkanen
Tampereen lahjoitus- ja tukirahasto: Veli-Pekka Itkonen
Kiinteistötoimitusten uskotut miehet: Petri Vesamäki
Sisä-Suomen poliisilaitoksen neuvottelukunta: Henri Backman, varajäsen Sirkka Suurla
Käräjäoikeuden lautamiehet: Henri Backman, Jussi Kareinen, Salla Heikkinen, Karo Tammisto
Vanhusneuvosto: Taina Törmä
Vammaisneuvosto: Aladdin Delli, varajäsen Katja-Mari Ottelin
Maahanmuuttajaneuvosto: SM Shafiqul Alam Elinkeinopoliittinen toimikunta: Jaakko Mustakallio
Tampereen vihreä valtuustoryhmä vastasi Ilmari Nurmisen esittämiin kysymyksiin seuraavasti:
Talous
1. kysymys: Millä periaatteilla ja reunaehdoilla ryhmänne on sitoutunut kaupungin talouden tasapainotukseen tulevalla valtuustokaudella? Onko keinoja, jotka on mielestänne suljettava pois? Miten ajallisesti jaksottaisitte sopeutustoimet?
Vihreät sitoutuvat Tampereen talouden noin 60 miljoonan euron tasapainottamiseen tulevan valtuustokauden aikana. Kaikki keinot niin tulojen lisäämisen kuin menojen karsimisen suhteen ovat pöydällä.
Resurssien kohdentamisessa meille olennaista on laadukkaan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen turvaaminen, eriarvoistumiskehityksen torjuminen sekä hiilineutraali Tampere 2030 -tavoitteen ja luonnon monimuotoisuussitoumuksen toteutuminen.
Osana talouden tasapainottamista tulisi erikseen huomioida mahdolliset talouden lisäystarpeet, jotka johtuvat valtionosuuksien tai lainsäädännön muutoksista tai kaupungin kasvusta esimerkiksi lasten määrän kasvun myötä.
Kasvatus ja opetus
2. kysymys: Miten turvataan laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereella?
Laadukas kasvatus ja opetus sekä koulujen työrauha varmistetaan riittävällä rahoituksella ja henkilöstöllä. Sillä turvataan myös kasvua ja oppimista tukevat ryhmäkoot.
Nostetaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Suunnitellaan pienempiä päiväkoteja ja laajennetaan pienten lasten yksiköiden verkostoa lähipalveluna. Varmistetaan riittävät resurssit esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistukseen ja huomioidaan myös tarve erityisryhmille. Pilotoidaan koulujen kännykkärajoitusten laajentamisen vaikutuksia.
Tehdään paikalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Lisätään kasvatuksen ja koulutuksen tasa-arvorahaa, jolla voidaan kohdentaa tukea sinne, missä sitä tarvitaan. Vahvistetaan ei-suomenkielisten suomen kielen opetusta kauttaaltaan.
3. kysymys: Millä keinoilla ryhmänne turvaa laadukkaan toisen asteen koulutuksen Tampereella?
Varmistetaan, että Tredussa ja lukioissa opetus- ja ohjaushenkilöstön määrä on riittävä ja ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina.
Lisätään ammatillisessa koulutuksessa lähiopetusta, jotta oppilaitokset pystyvät tarjoamaan laadukasta ja työelämän tarpeisiin vastaavaa koulutusta. Kompensoidaan valtion leikkaukset ammatillisen koulutuksen rahoitukseen, jos ne heikentävät Tredussa lähiopetuksen järjestämistä ja oppimisen laatua.
Huolehditaan, että lukioissa on riittävä määrä aloituspaikkoja, jotta sisäänpääsyrajat pysyvät kohtuullisina. Tuetaan aliedustettujen ryhmien hakeutumista ja polkuja lukio-opintoihin, eikä rajata kenenkään hakumahdollisuuksia.
Tuetaan opiskelijoiden ryhmäytymistä ja kiinnittymistä opiskeluyhteisöön etenkin jatkuvan haun opintoaloilla. Parannetaan toisen asteen opiskelijoiden opintoihin sitoutumista ja hyvinvointia vahvistamalla oppilaitosten nuorisotyötä ja mielenterveystyötä sekä laajentamalla kouluvalmentajamallia toiselle asteelle.
Työllisyys ja yrittäjyys
4. kysymys: Miten ryhmänne toimisi uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittämisen edellytysten parantamiseksi sekä työttömyyden alentamiseksi Tampereella hyödyntäen kaupungin uusia elinkeinopoliittisia työkaluja?
Vahvistetaan Tampereen asemaa Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina. Tuetaan yrittäjyyttä mm. tarjoamalla yrityksille tarkoituksenmukaisia tiloja ja monipuolista tukea. Houkutellaan sekä tuetaan kansainvälisiä työnhakijoita ja opiskelijoita työllistymään ja perustamaan yrityksiä Tampereelle. Mahdollistetaan opiskelijoille harjoittelu-, opinnäytetyö- ja kurssityöpaikkoja sekä tuetaan kielitaidon kehittymistä osana työllistymistä.
Tuetaan työllisyyspalveluiden uudistumista työnantajien kumppaniksi, jotta löydetään sekä avoimet että piilotyöpaikat, joille osaajat pystyvät työllistymään. Autetaan työnhakijoita oikea-aikaisesti, tarjotaan uraohjausta ja tuetaan työkykyä sekä osa-aikaista työn tekemistä. Vahvistetaan kuntouttavan työtoiminnan kumppanuuksia järjestöjen kanssa. Parannetaan sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyötä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa.
5. kysymys: Miten monipuolistaisitte ja vahvistaisitte Tampereen elinkeinorakennetta kasvun aikaansaamiseksi?
Luodaan kaupungin strategisten elinvoima-alojen ympärille vahva yritysklusteri, jota kaupunki tukee kansainvälisten markkinoiden oven avaajana. Tuetaan startup-yrityksiä ja Platform 6 -toimintaa yhteistyössä yrityselämän ja korkeakouluyhteisön kanssa.
Houkutellaan Tampereelle vihreän siirtymän investointeja. Edistetään kiertotaloutta koko Tampereen kaupunkiseudulla ja tuetaan kiertotalousyrityksiä.
Tunnistetaan kulttuurin ja luovien alojen merkitys kaupunkimme vahvana työllistäjänä. Edistetään elämystalouden ohjelmaa, Tampereen mainetta Suomen tapahtumien pääkaupunkina ja ymmärretään viihtyisän, elävän ja ihmisläheisen keskustan merkitys Tampereen vetovoiman käyntikorttina.
Edistetään viiden tähden keskustan kehitysohjelmaa ja houkutellaan yritysten pääkonttoreita keskustaan. Luodaan järjestöjen talo -konsepti houkuttelemaan järjestöjä sijoittamaan työpaikkoja Tampereelle. Vahvistetaan edunvalvontaa valtion työpaikkojen saamiseksi Tampereelle.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
6. kysymys: Mitä toimia ryhmänne esittää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi, johon ryhmänne on sitoutunut?
Lisätään kaupungin päättäjille, viranomaisille ja henkilöstölle täydennyskoulutuksia yhdenvertaisuudesta, ihmisoikeuksista, antirasismista sekä seksuaalisen suuntautumisen, sukupuolen, perheiden ja suhteiden moninaisuudesta. Vahvistetaan henkilöstön väkivaltaosaamista. Luodaan häirintään, ahdisteluun ja väkivaltaan puuttumisen malleja palveluihin, kuten joukkoliikenteeseen. Lisätään tunne- ja turvataitojen sekä suostumusperustaisen seksuaalikasvatuksen opetusta. Kehitetään toimintojen, palveluiden ja ympäristöjen saavutettavuutta ja esteettömyyttä.
Varmistetaan köyhyysohjelman toteuttaminen myös köyhyyden lisääntyessä. Turvataan ja tarpeen mukaan lisätään etsivän nuorisotyön resursseja. Varmistetaan maksuttoman harrastamisen mallien suojaaminen leikkauksilta sekä parannetaan pienituloisten maksuttoman osallistumisen palveluita kaupungissa.
Ympäristö ja ilmasto
7. kysymys: Onko ryhmänne sitoutunut kaupungin ilmastotavoitteeseen sekä torjumaan kaupungin luontokatoa ja millä keinoin?
Vihreät ovat sitoutuneet Tampereen hiilineutraalius 2030 -tavoitteeseen, tekemään Tampereesta hiilinegatiivisen sen jälkeen ja toteuttamaan tavoitteiden edellyttämät toimenpiteet alkavan valtuustokauden aikana. Erityisesti toimenpiteitä tarvitaan liikennesektorille. Kannatamme myös Puolet parempaa -aloitetta, jonka myötä eläinperäisten tuotteiden hankinnoista puolet korvataan suomalaisilla kasviperäisillä tuotteilla.
Vihreät haluavat myös, että Tampere jatkaa luontokatositoumuksen 2030 toimenpiteitä ja nostaa luontopositiivisuuden tavoittelun kaupungin strategiaan. Tehdään tarkempi selvitys siitä, mitä luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä kaupungilta vaatii, päivitetään LUMO-ohjelma sen mukaiseksi ja toteutetaan ohjelman tavoitteet. Luonnon monimuotoisuutta lisätään sekä laadullisesti että määrällisesti.
Asetetaan kaupungille konkreettiset, mitattavat luonto- ja vesiensuojelutavoitteet. Edistetään niitä eri sektoreilla, kuten infrahankkeissa sekä ratikka- ja aluerakentamishankkeissa. Suojellaan Kauppi–Niihama keväällä 2025 tehdyn yhteisen valtuustoaloitteen mukaisesti, laajennetaan Kintulammin luonnonsuojelu- ja retkeilyaluetta sekä edistetään Iidesjärven ja sen valuma-alueen luonnon monimuotoisuutta.
Ennallistetaan, kunnostetaan sekä suojellaan vesistöjämme. Hyödynnetään uudenlaisia suojelun keinoja, kuten maankäytön tyyppejä, hoitoluokituksia ja väliaikaista suojelua.
Viheralueille ja nykyisille metsäalueille ei tule lähtökohtaisesti rakentaa. Varmistetaan luonnon monimuotoisuuden ja ekologisten systeemien säilyminen kaavoituksella, jossa osoitetaan määrällisesti ja laadullisesti riittävät siniviherverkostot 3–30–300 -periaatteen mukaisesti. Lisätään kaupunkiketoja, luonnontilaisia niittyjä ja mikrometsiä ympäri kaupunkia. Otetaan käyttöön kompensaatio tilanteissa, joissa tapahtuu paikallista luonnon monimuotoisuuden vähentymistä ja ekologista haittaa – ensisijaisesti haitat pyritään kuitenkin aina minimoimaan.
Liikenne ja saavutettavuus
8. kysymys: Miten ryhmänne suhtautuu liikennepolitiikkaan ja sen kehittämiseen?
Keskeisiksi kehittämiskohteiksi on otettava kävelyn ja pyöräilyn edellysten kehittäminen sekä vähäpäästöinen joukkoliikennekaupunki. Nostetaan kestävien liikkumismuotojen kulkutapaosuus nykyisestä 63 prosentista 70 prosenttiin. Maksimoidaan taloudellinen elinvoima ottamalla katusuunnitelmissa huomioon tutkituun tietoon perustuvat elinvoimavaikutukset.
Kehitetään jalankulku- ja pyöräväylien jatkuvuutta, turvallisuutta, esteettömyyttä sekä talvikunnossapidon laatua. Laajennetaan kävelykeskustaa ja panostetaan vehreyden lisäämiseen. Turvataan kävely- ja pyöräkatujen investointitaso. Parannetaan pyöräpysäköintiä merkittävissä solmukohdissa. Edistetään uusia ratikkareittejä sekä lähijunaliikennettä ja -pysäkkejä.
Ohjataan autoilua kehäkaduille ja pysäköintihalleihin ja kehitetään liityntäpysäköintiä. Lisätään yhteiskäyttöautoja ja sähkölatauspaikkoja sekä tuetaan taloyhtiöitä sähkölatausinvestoinneissa.
9. kysymys: Millaisilla periaatteilla joukkoliikennettä ja sen hinnoittelua tulee kehittää?
Joukkoliikenteen tulee olla aito vaihtoehto kaikkialla Tampereella. Parannetaan joukkoliikenteen esteettömyyttä ja saavutettavuutta.
Joukkoliikenteen rungon muodostaa kaupunkialueella tiheästi liikennöivä ratikka- ja bussiliikenne. Uusista ratikkalinjoista edistetään Linnainmaan ratikkareittiä ja selvitetään Peltolammi–Vuoreksen ratikkareitin aikaistamista.
Seudullisen joukkoliikenteen runkona kehitetään lähijunaliikennettä syöttöliikenteineen. Uusia lähijunapysäkkejä rakennetaan vuoteen 2032 mennessä Epilään, Messukylään, Särkänniemeen ja Sarankulmaan. Lähijunaliikenne on varmistettava pysyväksi ja riittävän tiheäksi yhteistyössä alueen kuntien ja valtion kanssa.
Joukkoliikenteen lippuhinnat pidetään kohtuullisina, hintoja on nostettu kuluneella valtuustokaudella jo 17 prosenttia. Tuodaan vuosilippuihin osamaksumahdollisuus ja laajennetaan opiskelija-alennus kaikkiin lipputyyppeihin.
Asuminen ja kaupungin kasvu
10. kysymys: Miten ryhmänne näkee asuntopolitiikan haasteisiin vastaamisen asukasmäärältään nopeasti kasvavassa kaupungissa?
Lisätään kohtuuhintaista ja monimuotoista asuntotuotantoa, jolla torjutaan asumisen hintojen kasvua. Tampere tarvitsee esimerkiksi kaupunkipientaloja, lapsiperheille sopivia kerrostaloasuntoja ja erilaisia yhteisöllisiä asumisratkaisuja – unohtamatta asuntoja myös pienille asuntokunnille, joita Tampereen kotitalouksista on enemmistö. Huomioidaan opiskelijat erityisryhmänä asuntopolitiikassa niin kohtuuhintaisen asumisen kuin pysäköintinormin osalta.
Suunnataan asuntotuotantoa mahdollisimman paljon nykyisen kaupunkirakenteen sisään. Painotetaan korjaavaa täydennysrakentamista purkamisen sijaan. Lisätään vähähiilisen rakentamisen osuutta erilaisin kannustimin muun muassa tontinluovutusten yhteydessä.
Lisätään asumisneuvonnan resursseja ja vahvistetaan palveluista tiedottamista häätöjen määrän vähentämiseksi. Tiivistetään ja resursoidaan yhdessä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa tehtävää asunnottomuustyötä ja poistetaan asunnottomuus.
11. kysymys: Miten huolehditaan, että jokaisella alueella ja kaupunginosassa on riittävästi sekoittunutta asuntotuotantoa?
Kehitetään uusia asuinalueita siten, että niissä on sekä omistus- että vuokra-asumista, kuin myös erilaisia kerrostaloasuntoja, rivitaloja sekä pientaloja. Nykyisille asuinalueille pyritään kaavoittamaan ja rakentamaan uusia asuntoja asuinrakennetta tasapainottavalla tavalla: esimerkiksi vuokratalovaltaisille alueille enemmän markkinaehtoisia asuntoja sekä pienten asuntojen alueelle isompia perheasuntoja. Panostetaan lähiöiden kehittämiseen ja jatketaan onnistuneita lähiöohjelmia Tampereella.
Vauhditetaan kaupungin omien vuokrataloyhtiöiden asuntotuotantoa paikkaamaan valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen (ent. ARA) tukien merkittävää vähentämistä.
Liikunta
12. kysymys: Mitkä ovat mielestänne keskeiset toimet liikunnan edistämiseksi tulevalla kaudella?
Huolehditaan, että kaupungin liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia. Lisätään arkiliikuntaa kaupunkisuunnittelulla kehittämällä pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen sujuvuutta sekä reittien turvallisuutta. Lisätään ulkokuntosaleja ja luontoreittejä eri alueilla. Toteutetaan lisää esteettömiä liikuntapaikkoja ja esteetön yleinen sauna uintimahdollisuudella. Selvitetään ympärivuotisen jalkapallohallin rakentaminen harjoittelukäyttöön.
Kehitetään koulujen ja varhaiskasvatuksen liikuntaolosuhteita. Laajennetaan “Lupa liikkua, lupa harrastaa” -mallia. Tuetaan seuroja tarjoamalla matalan kustannuksen liikuntatiloja nuorten harrastamiseen. Selvitetään Turun mallin mukaista avustustoiminnan uudistusta, jossa tuki seuraa harrastajaa.
Kulttuuri
13. kysymys: Mitä painotuksia ryhmällänne kulttuurisektorille?
Kulttuuri luo hyvinvointia ja elinvoimaa Tampereelle. Turvataan resurssit kulttuuriin ja tarkastetaan avustusten tasoa valtion leikkauspolitiikan paikkaamiseksi. Tuetaan taiteilijoiden työllistymistä, järjestöjä ja kaupunkilaisten omaehtoista kulttuuria.
Toteutetaan kaupungin tilainvestoinnit Sara Hildénin taidemuseossa ja Tampereen taidemuseossa sekä ratkaistaan Ruskon kokoelmakeskuksen tilanne. Vahvistetaan kulttuuritilojen saatavuutta, yhteisöllisyyttä ja annetaan tyhjillään olevia tiloja väliaikaisesti kulttuuri- ja taidetoimijoiden käyttöön. Uusia kulttuuritiloja suunnitellessa varmistetaan myös kohtuuhintaisten, vaihtoehtokulttuurien ja mikrotoimijoille tarkoitettujen tilojen saatavuus.
Vahvistetaan kulttuurin saavutettavuutta ja kaupunkilaisten hyvinvointia Aktiivipassilla, Kaikukortilla, Taidekaarella sekä ilmaispäivillä ja kohtuuhintaisilla lipuilla.
Kansainvälistyminen
14. kysymys: Mitkä ovat ryhmänne keskeisiä keinoja maahanmuuttajien pitovoiman vahvistamiseksi?
Tuetaan maahanmuuttajien työllistymistä. Pyritään nostamaan maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus kaupunkiorganisaatiossa vastaamaan nykyistä väestöä. Tehdään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittymisen ja työllistymisen vahvistamiseksi. Tarjotaan kansainvälisten työntekijöiden perheille soveltuvia palveluita, kuten monikielisiä päiväkoteja ja päiväkotiryhmiä. Vahvistetaan International House Tampereen toimintaa ja laajennetaan Welcoming City -ohjelmaa tarpeen mukaan.
Tarjotaan Tampereella kuntapaikkoja pakolaisille ja otetaan vastaan kiintiöpakolaisia. Tarjotaan maahanmuuttajille riittävät ja oikea-aikaiset kotoutumispalvelut ja kieliopinnot. Huolehditaan, että tietoa palveluista, yrittäjyydestä ja koulutuksista on saatavilla useilla kielillä.
Hyvinvointi ja terveys
15. kysymys: Miten ryhmänne näkee kaupungin uuden roolin ja prioriteetit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä eri ikäisten näkökulmista?
Kaupunkilaisten hyvinvoinnista pidetään huolta palveluissa, kuten oppilaitoksissa, harrastus- ja liikuntapaikoilla, kirjastoissa sekä sivistystyön ja kulttuurin parissa. Hyvinvointia ja terveyttä edistetään myös kaupunkisuunnittelun keinoin rakentamalla terveitä ja vähämeluisia sekä arkiliikuntaan houkuttelevia eliympäristöjä. Huomioidaan myös lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille sekä ihmisen ja muun luonnon hyvinvoinnin riippuvuus toisistaan eli planetaarinen terveys.
Nostetaan kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnin edistäminen ja mielenterveyden kokonaisvaltainen vahvistaminen kaupungin entistä keskeisemmäksi strategiseksi painopisteeksi. Huomioidaan päätöksissä ja palveluissa hyvinvointivaikutukset. Luodaan mitattavia ja seurattavia hyvinvointimittareita.
Taataan edelleen esimerkiksi ikääntyneille ja muille erityisryhmille edullisia tai maksuttomia liikkumisen mahdollisuuksia. Jatketaan köyhyystyöryhmän toimintaa ja resursoidaan köyhyysohjelman toimenpiteitä, kuten aktiivipassia ja puistoruokailuja. Kehitetään päihdetyötä, asumisneuvontaa ja asumispäivystyksiä yhdessä järjestöjen ja hyvinvointialueen kanssa.
Vahvistetaan yhteistyötä ja rajapintoja Pirhan kanssa. Kompensoidaan mahdollisuuksien mukaan hyvinvointialueen tekemiä palveluheikennyksiä.
Henkilöstö
16. kysymys: Miten kaupungin henkilöstö ja heidän hyvinvointinsa kehittäminen otetaan huomioon?
Jatketaan kaupungin palkkaohjelmaa ja tarjotaan laadukkaita työsuhde-etuja. Huomioidaan henkilöstön moninaiset elämäntilanteet ja tuetaan niissä. Lisätään työaikajoustoja ja erilaisia työn tekemisen tapoja mahdollisuuksien mukaan. Mahdollistetaan myös täsmätyökykyisten työskentely. Vähennetään edelleen sairauspoissaoloja ja sitä kautta myös sijaiskuluja. Kiinnitetään erityistä huomiota mielenterveysperustaisten sairauspoissaolojen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Varmistetaan henkilöstön osallisuus esimerkiksi digitalisaatiota tai uusia työskentelytapoja kehittäessä. Huomioidaan henkilöstön hyvinvointi myös kaupungin yhtiöille asetettavissa tavoitteissa ja omistajaohjauksessa.
Varmistetaan riittävä kasvatus- ja opetuspalveluiden henkilöstömitoitus ja hallittavissa olevat ryhmäkoot. Vahvistetaan lähijohtamista. Panostetaan kasvatus- ja opetushenkilöstön jatkuvaan kouluttautumiseen sekä päiväkotien ja koulujen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.
Lopuksi
17. kysymys: Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukkuudellenne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?
Pidetään kiinni kaupungin hiilineutraalisuustavoitteesta vuoteen 2030 mennessä ja tehdään tarvittavat toimet sen saavuttamiseksi. Sitoudutaan kaupunkien julkilausumaan luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta.
Turvataan laadukkaan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen edellytykset.
Sitoudutaan edistämään yhdenvertaisuutta ja torjumaan syrjintää kaikessa kaupungin toiminnassa.
Tampereen Vihreät asettavat kuntavaaleihin täyden 100 ehdokkaan ehdokaslistan.
Viimeiset ehdokkaat nimettiin sunnuntaina 2.3.2025.
Ehdokkaiden joukossa on muun muassa valtuustoryhmän jäseniä, aktiivisia yhdistystoimijoita sekä ensi kertaa ehdokkaana olevia.
Tampereen Vihreiden pääteemat tulevissa kuntavaaleissa ovat ympäristö, koulutus, kuntalaisten hyvinvointi ja työllisyys. Tampereen Vihreät lähtevät vaaleihin tavoittelemaan suurimman puolueen asemaa.
“Haluamme välittää suuret kiitokset kaikille ehdolle lähteneille ja ehdokasvalintatyöryhmälle, joka on tehnyt upeaa työtä viime keväästä saakka. Kaikki hyvät kandidaatit eivät listallemme mahtuneet, mutta meillä on 100 erinomaista ehdokasta, joista jokaiselle tamperelaiselle löytyy varmasti sopiva edunvalvoja tulevalle valtuustokaudelle. Tällä ehdokasjoukolla lähdemme luottavaisin mielin kohti kevään vaalivoittoa”, Tampereen Vihreiden puheenjohtajat Oke Rouhe ja Laura Vänskä iloitsevat.
Nimetyt ehdokkaat:
Ahlvik, Jatta 39 toimintaterapeutti, seksuaalineuvoja
Auranen, Otto 54 johtava tiedeasiantuntija
Hattunen, Maria 56 FM, tiedottaja
Helin, Jukka T. 67 varatuomari, hallintotieteiden maisteri
Hiltunen, Hanna 27 valtio-opin opiskelija, poliittinen sihteeri
Itkonen, Veli-Pekka 31 diplomi-insinööri, projektipäällikkö
Kojo, Katariina 29 yhteiskuntatieteiden maisteri
Levomäki, Suvi 40 kotitalousyrittäjä, yrittäjä
Matsinen, Kalle 34 yrittäjä, HuK
Merikari, Tanja 50 FM, kieltenopettaja
Ottelin, Katja-Mari 54 PsL, psykoterapeutti
Pekkanen, Tuomo 46 myymäläpäällikkö, FM
Piirla, Aliisa 39 koordinaattori
Poteri, Aliina 29 asiakaskokemusvastaava
Roivas, Marjo 40 Business Manager
Seppälä, Petri 48 ohjelmistosuunnittelija
Suurla, Sirkka 47 FM, musiikinopettaja
Tammisto, Karo 46 elinkeinokoordinaattori
Tuomanen, Anne 37 yksikönjohtaja, sosionomi AMK
Tähtinen, Päivi 48 KTM
Vesamäki, Petri 38 kyberturva-asiantuntija
Viljanen, Ville 36 johtava asiantuntija
Vuori, Matti 62 laatu- ja vastuullisuusasiantuntija
Vuorinen, Mikko 73 eläkeläinen, atk-suunnittelija
Weckroth, Jorma 59 ekonomi, insinööri
