Tampereen vihreä valtuustoryhmä päätti tänään kokouksessaan esittää apulaispormestariksi Jaakko Mustakalliota. Apulaispormestari vaihtuu kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.2.2025.
Jaakko Mustakallio on 37-vuotias Tampereen kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtaja ja kauppatieteiden maisteri, joka asuu puolisonsa kanssa Hervannassa. Kaupunginvaltuutettuna Mustakallio on toiminut vuodesta 2013 lähtien. Kaupunginhallituksessa hän on istunut viimeiset 8 vuotta, sekä Kuntaliiton hallituksessa kuluneen kauden. Mustakallio on myös Vihreiden pormestariehdokas kevään kuntavaaleissa.
“Apulaispormestarina haluan olla tekemässä sellaista politiikkaa, että Tampereella kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Koulutustaso on koko maassa pudonnut ja siitä olen erityisen huolissani. Tampereen on tartuttava tähän ongelmaan. Kasvatuksen, koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarina pääsen työskentelemään erityisesti näiden teemojen parissa, tamperelaisten parhaaksi”, kertoo Mustakallio.
“Tampere on myös Suomen johtava elämystalouden keskus. Tavoitteemme on kasvattaa kulttuurin ja elämystalouden merkitystä entisestään, mihin kaikilla puolueilla on vahva sitoutuminen Tampereella vahvassa yhteistyössä”, päättää Mustakallio.
Rakentava yhteistyö Tampereen eteen jatkuu
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Vilma Järvisalo on tyytyväinen päätökseen: “Saamme Jaakosta osaavan ja kokeneen apulaispormestarin, jolla on kaikki edellytykset ottaa tehtävä haltuun vauhdistakin. Hän ymmärtää hyvin kasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin merkityksen kaupungille ja kaupunkilaisille, ja tuo tehtävään vahvan vihreän kädenjäljen. Rakentava yhteistyö Tampereen eteen jatkuu ja siitä voimme olla iloisia.”
Suomessa ainutlaatuinen Kauppi-Niihaman metsä ansaitsee suojelun. Suuri 820 hehtaarin laajuinen virkistysmetsä on lähellä keskustaa, ja kaikkien helppo tavoittaa. Yleinen mielipide kannattaa Kauppi-Niihaman suojelua. Kuitenkin keskustan läheisyydestä johtuen on paineita lohkaista välillä pieniä palasia metsästä johonkin ”hyvään tarkoitukseen”. Jotta näin ei tulevaisuudessa käy, alueesta tulee tehdä luonnonsuojelualue.
Suojelualoite on herättänyt vilkasta keskustelua, mikä kertoo kahdesta asiasta.
Ensinnäkin, lähiluonto ja sen säilyminen on tärkeää asukkaille. Tampereen kaupungin selvityksen mukaan 70 prosenttia asukkaista on huolissaan luonnon tilasta ja monimuotoisuuden heikkenemisestä, ja 89 prosenttia kokee lähiluonnon vaalimisen tärkeäksi.
Nämä arvot sopivat hyvin yhteen kaupungin tavoitteiden kanssa, sillä Tampere on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen. Kun otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille sekä vanhojen metsien arvo luontokadon pysäyttämisessä, on selvää, että Kauppi-Niihama tulisi suojella.
Toiseksi, suojeluun liittyy monenlaisia käsityksiä, ja keskustelussa ei aina täysin ymmärretä, mitä suojelu käytännössä tarkoittaisi alueen käytön kannalta. Yhteinen ymmärrys voi syntyä vain vuoropuhelun kautta. Olisikin tärkeää tuoda yhteen eri osapuolet ja pohtia yhdessä, miten alueen suojelu voitaisiin toteuttaa ja mitä se käytännössä tarkoittaisi.
Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus osoittaa Tampereen yhteishenkeä ja toimia luontokadon pysäyttämiseksi.
Tiina Mikkonen
yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja (vihr.), Tampere
Petri Siuro
kaupunginvaltuutettu, asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen (vihr.), Tampere
”Vihreiden uutena jäsenenä Tampereen kaupunginhallituksessa aloittaa Iiris Suomela. Hän tulee Brigita Krasniqin tilalle, joka muuttaa töiden takia kesäkuussa Brysseliin.
”Vaihdos tapahtuu valtuuston kokouksessa 10. kesäkuuta, ja seuraavan viikon kaupunginhallituksen kokous on minulle ensimmäinen”, Suomela kertoi Aamulehdelle maanantaina.
Kuntavaaleissa ehdolla
Suomelan mukaan vihreillä oli kaupunginhallitukseen muitakin halukkaita. Hän haki paikkaa, koska on istunut kaupunginhallituksen kokouksissa valtuuston varapuheenjohtajana kaudella 2017–2021.
”Ajattelin, että kun on vain tällainen pätkä kyseessä, niin on hyvä, että siihen hakee henkilöitä, joilla on aiempaa kokemusta.”
Seuraava kaupunginhallitus valitaan kevään 2025 kuntavaalien jälkeen, ja jatko kiinnostaa Suomelaa jo nyt.
”Aion olla ehdolla kuntavaaleissa ja tavoittelen paikkaa joko kaupunginhallituksesta tai muualta. Myös lautakuntatyö kasvatuksen ja opetuksen lautakunnassa on ollut todella mielekästä.”
Lisää pyöräteitä
Iiris Suomelan tavoitteet kaupunginhallituksessa liittyvät varhaiskasvatukseen, kouluihin ja ilmastoon.
”Meillä on koko ajan enemmän lapsia ja nuoria, ja se on hieno asia, mutta täytyy pitää huolta, että päiväkoteja ja kouluja on riittävästi ja että laatu säilyy hyvänä.”
Päiväkodeissa ja kouluissa on Suomelan mukaan valtavan osaavaa henkilökuntaa, joka pystyy tekemään paljon vähälläkin.
”Mutta nyt aletaan monessa kohtaa olemaan siinä pisteessä, että lisärahoitus olisi tarpeen.”
Myös ilmastotoimien puolella tarvitaan Suomelan mielestä lisää päätöksiä.
”Tampereelle on hienosti suunniteltu ratikan laajennuksia, mutta valtion rahoitus on koko ajan vähän uhattuna, koska hallitus säästää. Myös kävely- ja pyöräteitä tarvitaan lisää paitsi päästövähennysten myös arkiliikunnan edistämiseksi.”
mennessä
Ilmastokriisi ja luontokato ovat suurimpia uhkia ihmisten ja eläinten hyvinvoinnille sekä ympäristölle. Tampereen kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa, että kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 % vuoteen 1990 verrattuna. Loput 20 % kompensoidaan. Tampere on myös sitoutunut Hiilineutraalit kunnat -verkoston tavoitteisiin 80 % päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Ruoan ilmasto- ja luontovaikutukset Tampereella
Tampereen kaupunki toteutti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa hiili- ja luontojalanjälki -hankkeen, jonka tulokset julkaistiin vuonna 2024. Hankkeen tulokset osoittavat muun muassa sen, että elintarvikkeet aiheuttivat eniten (22 %) luontojalanjälkeä. Elintarvikkeista suurimman osuuden luontojalanjälkeen aiheuttivat eläinperäiset tuotteet: punainen liha, maitotuotteet ja siipikarja. Lisäksi tulokset osoittavat, että elintarvikkeet aiheuttivat toisiksi eniten (14 %) hiilijalanjälkeä heti lämmön kulutuksen jälkeen.
Vuonna 2022 Tampereella suurimmat kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat ruoasta (27 %). Seuraavaksi suurimmat päästölähteet olivat energiankulutus (26 %) sekä tavarat ja palvelut (23 %).
Ruoan rooli Tampereen kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden toimenpiteissä
Voidaan siis todeta, että yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen aiheuttajista on ruoantuotanto. Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan ruokailun toimenpidekokonaisuudessa korostuu hävikkiruoan merkitys, mikä on tärkeä asia. Kasvispohjaisella ruoalla on kuitenkin hävikkiruokaakin suurempi vaikutus päästöjen vähentämiseksi. Kasvisruoasta mainitaan, että se tuotaisiin tasavertaiseksi vaihtoehdoksi muun ruoan rinnalle rajatuissa palveluissa (kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden omat ravintolapalvelut, leirit ja tapahtumat). Lisäksi mainitaan, että päiväkodeissa ja kouluissa lisätään kasvisruoan osuutta kahteen ruoka-annokseen viikossa. Molemmissa tavoitetoteuma on asetettu vuosille 2022–2025. Lukioiden osalta mainitaan, että kasvisruoka tarjoillaan ensimmäisenä vaihtoehtona linjastossa vuoteen 2029 mennessä. Tässä yhteydessä on myös olennaista huomioida, että kasvisruokaa tarjoiltaessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kasvisruoan maittavuuteen kouluttamalla henkilökuntaa.
On myös huomioitava, että Tampereen kaupungin palveluissa tarjottava kasvisruoka on tällä hetkellä usein kasvisruokaa, joka sisältää eläinkunnan tuotteita, kuten maitoa ja kananmunia. Tällöin ilmastopäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin täysin kasvispohjaisessa ruoassa olisi. Kaupungin tarjoaman kasvisruoan tulisikin olla täysin kasvispohjaista; maitotuotteiden ilmastopäästöt ovat verrattavissa lihaan. Tällöin ruoka sopisi suoraan myös maitoallergisille ja vegaaneille.
Tampereen kaupungin suunnitelluissa toimenpiteissä ja käytännön toteutuksessa tulisi näkyä vahvempi ymmärrys kasvispohjaisen ruoan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävälle vaikutukselle. Käytännössä se tarkoittaa liharuoan tarjoilun vähentämistä eli myös kasvispohjaisen ruoan päivien lisäämistä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on selvittänyt aterioiden hiilijalanjäljen kaupunkiympäristön toimitalon ravintolassa vuonna 2022. Tulokset osoittivat, että vegaanisen annoksen ilmastokuorma on merkittävästi (keskimäärin 40 %) pienempi kuin lihaa sisältävän annoksen.
Kasvispohjaisen ruokavalion merkitys
Ilmastopäästöjen lisäksi ruoantuotannolla ja sen myötä ruoankulutuksella on vaikutuksia myös eläinten ja ihmisten hyvinvointiin sekä aiemmin mainittuun luontokatoon. Lisäksi Itämeri ja muut vesistöt rehevöityvät muun muassa siksi, että peltoja raivataan eläimille ja samalla peltojen ravinteita valuu vesistöihin.
Lihankulutuksen kannalta kiinnostavaa tietoa antaa esimerkiksi Helsingin yliopiston tuore tutkimus, jonka tulokset osoittavat, että suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisi kertaa enemmän punaista lihaa kuin olisi tarpeen ja maapallon kantokyvylle hyväksi. Oslossa onkin tehty vuonna 2023 merkittävä päätös: kaupungin päiväkodeissa ei tarjota lapsille lihaa ollenkaan. Myös Tampereella palveluissa on tärkeää antaa lapsille ja nuorille esimerkkiä paitsi terveellisistä myös kestävistä ja eettisistä ruokailutottumuksista. Vastuullisia valintoja on helpompi tehdä, jos ne ovat helposti tarjolla.
Myös vuonna 2023 julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat lihan vähentämistä entisestään ja kasvisten lisäämistä. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ruoan kulutuksesta, terveydestä ja ympäristöstä. Suomen suositukset nojaavat pohjoismaisiin suosituksiin.
Kasvispohjaisen ruokavalion voidaankin todeta olevan paras vaihtoehto niin ilmaston, luonnon kuin myös ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasvisproteiinituotteilla, kuten härkäpavulla, edistetään kestävää kotimaista maataloustuotantoa.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki asettaa tavoitteekseen eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamisen omissa palveluissaan ja hankinnoissaan vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Näin edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia ja ehkäistään ilmastonmuutosta, luontokatoa ja vesistöjen rehevöitymistä.
Tampereella 22.4.2024
Brigita Krasniqi (vihr.)
Inna Rokosa (sd.)
Mitja Tapio (vas.)
Tampereen vihreä valtuustoryhmä jättää aloitteen maksuttoman toisen asteen säilyttämikseksi Tampereella
Tampereen vihreä valtuustoryhmä jättää kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.4. aloitteen maksuttoman toisen asteen säilyttämiseksi Tampereella.
Eduskunnan kehysriihessä tehtiin esitys maksuttoman toisen asteen rajaamisesta sen vuoden loppuun kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Tämä romuttaisi nykyisen maksuttoman toisen asteen mallin ennen kuin yksikään sen piirissä aloittanut opiskelija ehtii valmistua esimerkiksi ylioppilaaksi.
Hallituksen lyhytnäköinen päätös tarkoittaisi sitä, että muun muassa oppimateriaalien, ylioppilaskokeiden ja ammatillisen puolen työvälineiden hinta voi siirtyä nuoren itsensä maksettavaksi kesken opintojen.
“Monimutkaisuuden lisäksi malli on eriarvoistava: oppimateriaaleista koituvat lisäkulut osuvat erityisesti niihin nuoriin ja perheisiin, joihin myös asumistuen ja muun sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo kohtuuttomasti osuneet. Riskinä on, että maksullisuuden alkaessa opinnot keskeytetään erityisen herkässä ikävaiheessa toisen asteen ollessa kesken. Tämä ei palvele tavoitetta nostaa Suomen koulutustasoa, eikä etenkään vähennä nuorten syrjäytymisriskiä, pahoinvointia tai mielenterveyskriisiä”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Vilma Järvisalo.
Kunnilla on merkittävä rooli tasa-arvoisen koulutuksen toteuttamisessa. Samansuuntaisia aloitteita on tehty tai tekeillä monissa kunnissa ja useiden puolueiden toimesta. Vihreät on osa rintamaa saavutettavan koulutuksen puolustamiseksi myös Tampereella.
Tampereen vihreä valtuustoryhmä esittää Vilma Järvisaloa kaupunginhallituksen uudeksi jäseneksi jäljellä olevaksi kaudeksi. Järvisaloa esitetään eroanomuksen jättäneen Jaakko Stenhällin tilalle.
Vima Järvisalo on vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja ja ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu. Kuluneella valtuustokaudella hän on toiminut kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa, Sara Hildenin taidemuseon johtokunnassa sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston varajäsenenä. Järvisalo on työskennellyt viestintäsuunnittelijana ja on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden kandidaatti.
“Haluan lämpimästi kiittää valtuustoryhmää luottamuksesta. Haluan kiittää myös Jaakko Stenhällia siitä hyvästä työstä, mitä hän on kaupunginhallituksessa ja ryhmäpuheenjohtajistossa vihreiden tavoitteiden eteen tehnyt. Viimeiseen vuoteen ennen kuntavaaleja lähdetään tilanteessa, jossa eduskunnan leikkauspolitiikka haastaa kaupunkeja, kaupunkilaisia ja sitä hyvää kehitystä, jota Tampereella on kestävyyden, kaupunkikehityksen ja kulttuurin saralla tehty. Paikallisesti onkin oltava rohkeutta edistää Tampere-ilmiötä ja torjua taantumusta. Tartun työhön tässä uudessa roolissa innolla ja hyvää yhteistyötä odottaen”, Järvisalo sanoo.
Valtuustoryhmä valitsi myös uuden varapuheenjohtajan Stenhällin tilalle. Uutena varapuheenjohtajana aloittaa Jaakko Vuorio. Vuorio toimii varavaltuutettuna ja on yhdyskuntalautakunnan jäsen: “Odotan innolla valtuustoryhmän asioiden hoitamista yhdessä koko puheenjohtajiston kanssa. Ensi vuonna on myös kuntavaalit, joihin pitää alkaa valmistautumaan.”
Lisäksi vihreä valtuustoryhmä esittää liikennetoimikunnan uudeksi jäseneksi Juhana Suoniemeä.
