Tampereen Vihreät saivat kuntavaaleissa voiton!
Äänestysprosentti Tampereella oli 59,3% ja Vihreitä äänesti 20% asukkaista. Tämä tarkoittaa 14 valtuutettua, eli neljän paikan lisäystä vuoden 2012 vaaleihin verrattuna. Kannatus kasvoi melkein kuusi prosenttiyksikköä ja saimme siis yli 8000 ääntä enemmän kuin vuonna 2012.
Kisa SDP:n (16 paikkaa) ja Kokoomuksen (15 + 1 RKP:n paikka) kanssa oli tiukka. Tulos tarkoittaa kuitenkin sitä, että SDP aloittaa pormestariohjelman tunnustelut Lauri Lylyn johdolla.
Tulos oli siis hurjan hieno ja siitä kiitos kaikille ehdokkaille, tukiryhmäläisille ja etenkin äänestäjille!
Äänestystulos löytyy täältä: Ylen vaalisivut
Uudet valtuutetut
 Anna-Kaisa Heinämäki |
 Iiris Suomela |
 Oras Tynkkynen |
 Jaakko Mustakallio |
 Olli-Poika Parviainen |
 Olga Haapa-aho |
 Miisa Karjalainen |
 Juhana Suoniemi |
 Matti Helimo |
 Jaakko Stenhäll |
 Petri Siuro |
 Maija Kajan |
 Henri Backman |
 Väinö Friman |
Uudet varavaltuutetut
- Rincon, Natalia
- Caglayan, Merve
- Salo, Hanna
- Saarikangas, Sanna
- Roihuvuo, Johanna
- Eskola, Vesa
- Siik, Kirsikka
- Sankala, Alisa
- Harmaala, Sonja
- Tahvola, Atte
- Klöf, Markus
- Urhonen, Amu
- Tynkkynen, Ville
- Lydén, Erik
Tampereen Vihreät nimesivät pormestariehdokkaakseen Anna-Kaisa Heinämäen!
Tampereen Vihreät ovat tänään nimenneet pormestariehdokkaakseen valtuustoryhmänsä puheenjohtajan, apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen. Apulaispormestarina hän vastaa kaupungin sivistys- ja elämänlaatupalveluista ja osaamis- ja elinkeinopalveluista. Tätä ennen hän on toiminut 15 vuotta poliisin eri tehtävissä paikallisella ja kansallisella tasolla.
– Olemme todella iloisia Anna-Kaisan ehdokkuudesta. Anna-Kaisa on kokenut ja monelta kantilta arkea nähnyt poliitikko. Hänen kanssaan on ilo luotsata vihreitä kohti Tampereen suurimman puolueen asemaa, sanovat Tampereen Vihreiden puheenjohtajat Olga Haapa-aho ja Juuso Kiiskinen.
Myös Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö iloitsee Heinämäen ehdokkuudesta:
–Anna-Kaisa tunnetaan ahkerana, sitoutuneena johtajana. Hänellä on kyky sovitella ja rakentaa siltoja hyvin erilaistenkin näkemysten välille. Juuri näitä ominaisuuksia tarvitaan pormestarin työssä, Niinistö summaa.
Heinämäen mukaan pormestarin tehtävä on erityisen tärkeä tilanteessa, jossa kuntien tehtävät tulevat muuttumaan.
– Tampereen kaupunki keskittyy maakuntauudistuksen jälkeen yhä enemmän työllisyyden, elinkeinoelämän edellytysten, koulutuksen, kulttuurin ja kestävän kaupunkikehityksen parantamiseen. Vastuu kuntalaisista säilyy kuitenkin edelleen. Se, miten tuemme lapsiperheiden jaksamista, vähennämme vanhusten yksinäisyyttä tai järjestämme varhaiskasvatusta ovat asioita, jotka säteilevät koko kaupungin tulevaisuuteen ja menestymiseen, Heinämäki sanoo.
Tampereen vihreät julkistivat pormestariehdokkaan lisäksi myös kunnallisvaaliohjelmansa.
– Tuemme monipuolista työllistymistä, investoimme koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, edistämme kestävää taloutta ja suojaamme ympäristöä tuleville sukupolville, Heinämäki kiteyttää ohjelman.
Lisätietoja:
Olga Haapa-aho olga.haapa-aho@vihreat.fi 050-3030437
Juuso Kiiskinen juuso.kiiskinen@vihreat.fi 040-2190638
Anna-Kaisa Heinämäki anna-kaisa.heinamaki@tampere.fi 040 639 7701
Tampereen Vihreiden vaaliohjelma
Anna-Kaisa Heinämäki, 38 vuotta
Tampereen apulaispormestari, sivistys- ja elämänlaatupalvelut, osaamis- ja elinkeinopalvelut
Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kaupunginvaltuutettu vuodesta 2009
Ylikonstaapeli, virkavapaalla
Hallinto- ja yhteiskuntatieteiden maisteri
Harrastukset: nyrkkeily, kuntosali, lenkkeily, lukeminen ja perheen kanssa musisointi. Ottelunyrkkeilyssä saavuttanut SM-hopeat vuosina 2000 ja 2002 sekä taitonyrkkeilyn SM-mestaruuden vuonna 1998.
Hyvät Ystävät!
Kunnallisvaalit 2012 ovat takana ja Vihreät saivat Tampereella 14.229 ääntä, joka on 14,1%:in kannatus. Näin uusi Vihreä valtuustoryhmä on 10 henkinen ja olemme kolmanneksi suurin puolue! Tulemme olemaan seuraavatkin neljä vuotta vahva vaikuttaja Tampereella.
Teimme todella hienon ja näkyvän kampanjan, jolle on ollut ominaista ehdokkaiden tiivis yhteistyö ja toistensa tukeminen, tekemisen into, ilo ja positiivisuus.
Maanantaina Kokoomus, suurimpana ryhmänä, aloitti tunnustelut eri ryhmien yhteistyöhalukkuudesta ja ajatuksista seuraaville neljälle vuodelle. Prosessi kestää näillä näkymin ainakin viikkoja ja tavoite on pormestariohjelma, joka saa valtuuston enemmistön tuen. Olemme tässä prosessissa tiivisti mukana.
Uuteen valtuustoon valittiin:
Satu Hassi
Oras Tynkkynen
Anna-Kaisa Heinämäki
Olli-Poika Parviainen
Jaakko Mustakallio
Maija Kajan
Irene Roivainen
Kirsikka Siik
Hanna Hakko
Juhana Suoniemi
ja varalle:
Petri Siuro
Jama Jama
Olga Haapa-aho
Hanna-Kaisa Heilimo
Vesa Eskola
Väinö Friman
Emilia Okanen
Jaakko Stenhäll
Perttu Pesä
Amu Urhonen
ONNEA uudelle valtuustoryhmälle!
Suuri KIITOS kuuluu kaikille ehdokkaille, tukiryhmälaisille, työntekijöille, työryhmille, yhdistysten hallituksille, meitä tukeneneille ja meitä äänestäneille!
Seuraavien neljän vuoden aikana valtuusto joutuu tekemään suuria päätöksiä. Uskon vahvasti, että meillä on erinomainen ryhmä vastamaan näihin haasteisiin.
Terveisin,
Tommi Pfander
puheenjohtaja
Tampereen Vihreät ry
Kehräsaari, B-talo
33200 Tampere
045-356 5595
tommi.pfander@vihreat.fi
Teisko on kaupungin aarreaitta. Vielä muutama vuosi sitten alueella toimi hieman yli 100 maatilaa. Seudun metsäalueet mahdollistavat laajan virkistyskäytön. Metsissä kerätään sieniä ja marjoja, metsästetään sekä runsailla vesialueilla kalastetaan. Alueen asukkaat arvostavat rauhallisuutta sekä luonnon läheisyydessä elämistä. Tuhannet kausiasukkaat ovat osoitus siitä, että ihmiset arvostavat luonnon rauhaa maaseutumaisessa ympäristössä. Tutkimustulokset osoittavat, että luonnolla on kehoa ja mieltä elvyttävä voima, millä on positiivisia terveysvaikutuksia.
Luontoarvot ovat tärkeitä. Teiskon alueella on mm. Natura-verkostoon liitetty alue, perinnebiotoopiksi luokiteltu maatila toimintoineen, suojeltuja alueita niin metsissä kuin vesistöalueilla sekä maisemakulttuuriltaan arvokkaat Viitapohjan avarat peltoaukeat.
Tampereen kaupunkikehityksessä on muistettava Teiskon ominaisuus erilaisine tarpeineen. On pidettävä huoli siitä, että Teisko säilyttää omaleimaisen luonteen ilman pysähtyneisyyttä. Jotta seutu pysyy elinvoimaisena, on alueen asukkaille, elinkeinonharjoittajille ja luonnolle taattava kyky säilyä rikkaina ja monimuotoisina.
Kun puhutaan joukkoliikenteen kehittämisestä, kaupunkirakentamisen tiivistämisestä ja palveluiden saatavuudesta on muistettava, että Teiskon asukkaat ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muutkin asukkaat. Pitkät etäisyydet ovat realiteetteja, jolloin yksityisautoilun vähentäminen on erityisen haastavaa etenkin, jos palvelujen saatavuus heikkenee.
Tampereen kaupungin laajentumis- ja kasvupaineet levittäytyvät kaupungin reunamille muun tonttimaan vähäisyydestä johtuen. Jotta Tampere säilyttäisi vetovoimaisen maineen, on huolehdittava pientalorakentamisen mahdollisuuksista. Teisko alueineen muodostavat kohtuullisen välimatkan työssäkäyntialueen Tampereen sisällä ja lähikuntiin. Niukka tonttitarjonta ajaa lukuisia perheitä muuttamaan naapurikuntiin.
Teiskon seudun vetovoimaisuuden kehittäminen ja mahdollistaminen ovat todellisia mahdollisuuksia kasvattaa hallitusti väkimäärää ja elinvoimaa koko kaupungin osalta. Kaanaan moottoriurheilukeskus tarjoaa puitteet mitä erilaisimpien tapahtumien järjestämiselle, ja sitä ei tule unohtaa, kun pohditaan myös kansainvälisten tapahtumien sijoituspaikkaa.
Hanna-Kaisa Heilimo
(Julkaistu Aamulehden lukijalta-palstalla 9.10.2012)
Suurin osa suomalaisista kannattaa haastattelututkimuksissa yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksien nostamista.
Kela-korvausta maksetaan yksityislääkärin vastaanotolla perimästä palkkiosta. Kela-korvaus on esimerkiksi sadan markan palkkiosta parikymmentä euroa.
Moni ajattelee, että Kela-korvauksen nostaminen helpottaa myös huonotuloisten mahdollisuuksia päästä yksityislääkärin hoitoon. Tätä väittävät myös Kokoomus ja Lääkäriliitto, jotka tavoittelevat Kela-korvausten nostamista. Olisipa hienoa, jos Kela-korvaus esimerkiksi 100 euron vastaanottohinnasta olisikin 60 euroa! Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan vuosina 1989 ja 2008 tehdyt Kela-korvausten korotukset siirtyivät lääkärien hintoihin. Julkisen rahoituksen lisäys rikastutti lääkäreitä ja lääkäriyrityksiä, potilaat joutuivat maksamaan edelleen yhtä paljon omasta pussistaan.
Monelle vähätuloiselle ja hänen perheelleen mahdollisen Kela-korvauskorotuksen jälkeenkin jäävä 40 euron omavastuu on huikeasti yli mahdollisen. Kuitenkin meidän kaikkien – pienituloisenkin – maksamia veroja ladataan Kela-korvausten rahoittamiseen kymmeniä tai jopa satoja miljoonia euroja vuosittain. Näin Kela-korvausten kautta pienituloiset tukevat koko ajan hyvätuloisten tai rikkaiden yksityistä sairaanhoitoa.
Tutkimusten mukaan Kauniaisissa asuu Suomen terveimpiä ihmisiä. Nämä Suomen terveimmät ihmiset käyttävät paljon yksityislääkäreiden palveluita, joista Kela korvaa osan. Esimerkiksi hervantalainen pienituloinen eläkeläinen tukee veroillaan kauniaislaisen työssäkäyvän yksityislääkärikäyntejä.
Monikansalliset tai ulkomaalaisomistuksessa olevat terveysyritykset tuottavat suuren osan yksityislääkäripalveluista ja myös työterveyspalveluista Suomessa. Monet työnantajat joutuvat käyttämään monikansallisia yrityksiä työterveyspalveluidensa tuottajana. Kunnatkin joutuvat ostamaan näiltä yrityksiltä palveluita verovaroin. Moni suuri terveysyritys temppuilee monin tavoin välttääkseen verojen maksua Suomeen. Näiden yritysten hankkimat tuotot – suomalaisten niin suuri- kuin pienituloisten veroina maksamia ja työnantajien ja heidän työntekijöidensä työterveyteen käyttämiä varoja – siirtyvät ulkomaisille pääomasijoittajille ja todella vähäisin veroin.
Moni yksityislääkäri harjoittaa ammattiaan oman yhtiön kautta, mikä mahdollistaa myös yksittäiselle lääkärille verokikkailun ja tavallista palkansaajaa kevyemmän verotuksen. Näin lääkäri, joka kerää tulojaan veroilla kerätyistä varoista, ei itse maksa veroja kuten suuri osa suomalaisista.
Lopulta hervantalainen eläkeläinen tukee veroillaan kauniaislaista yksityislääkäripalveluita hakevaa, ulkomaisia pääomasijoittajia ja veroja välttelevää yksityislääkäriä. Terveydenhuoltomme rahoitus tarvitsee välttämättä suuren uudistuksen, jossa parannetaan palveluiden saatavuutta ja tasavertaisuutta ja käsittämättömistä tulonsiirtokupruista päästään eroon.
Maija Kajan, gynekologi, Tampere
Yksi Tampereen vihreiden pitkäaikaisista tavoitteista, Iidesjärven perhepuisto, etenee vauhdilla. Sekä kaupunginhallitus, että yhdyskuntalautakunta ovat aiemmin linjanneet, että Iidesjärven suunnittelua jatketaan perhepuistovaihtoehdon pohjalta.
Nyt odottelemme painosta juuri valmistunutta pilaantuneiden maiden selvitystä. Ennakkotietojen mukaan Rambollin tekemän selvityksen tulos on puiston toteutumisen kannalta myönteinen. Mitään merkittäviä yllätyksiä, ja siten lisäkuluja, ei ole tulossa.
Perhepuistosta on käyty ideakilpailu ja siitä on tehty maisemasuunnitelma.
Perhepuistovaihtoehdon rinnalla kuljetettiin pitkään rakentamisvaihtoehtoa. Yhdyskuntalautakunnan jäsen Niina Rissanen kirjoitti asiasta helmikuussa Tampereen vihreiden blogissa. Rissanen perustelee hyvin, miksi Iidesjärveä tulee kehittää nimenomaan perhepuistovaihtoehdon pohjalta.
Tämä on nyt toteutumassa, sillä perhepuistovaihtoehdon lisäksi keskustelussa on mukana enää ns. kevyen rakentamisen vaihtoehto, jossa Nekalantien varteen rakennettaisiin ”vähän puurakenteisia asuntoja”. Minusta sekin on liikaa, sillä perhepuiston toiminnot vaativat runsaasti tilaa, ja Iidesjärven luonnonarvojen tärkeä suojelu tulevat rajoittamaan puiston aluetta paljon. Nekalantien varsi kannattaa siis käyttää ennemmin virkistysalueiksi Nekalan ja mahdollisesti Viinikan ratapihan tulevien suunnitelmien virkistysaluetarpeen varmistamiseksi.
Tampereen perhepuisto on todella tärkeä virkistysaluehanke ja vaikka elämme vaikeita taloudelliisia aikoja, Iidesjärven perhepuiston jatkosuunnittelulle ja toteutukselle täytyy löytää rahoitus. Toivonkin myös uuden valtuuston olevan suotuisa perhepuiston rakentamiselle. Siinä voittaa koko Tampere.
Juhana Suoniemi
Yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja
