mennessä
Ilmastokriisi ja luontokato ovat suurimpia uhkia ihmisten ja eläinten hyvinvoinnille sekä ympäristölle. Tampereen kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa, että kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 % vuoteen 1990 verrattuna. Loput 20 % kompensoidaan. Tampere on myös sitoutunut Hiilineutraalit kunnat -verkoston tavoitteisiin 80 % päästövähennyksestä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.
Ruoan ilmasto- ja luontovaikutukset Tampereella
Tampereen kaupunki toteutti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa hiili- ja luontojalanjälki -hankkeen, jonka tulokset julkaistiin vuonna 2024. Hankkeen tulokset osoittavat muun muassa sen, että elintarvikkeet aiheuttivat eniten (22 %) luontojalanjälkeä. Elintarvikkeista suurimman osuuden luontojalanjälkeen aiheuttivat eläinperäiset tuotteet: punainen liha, maitotuotteet ja siipikarja. Lisäksi tulokset osoittavat, että elintarvikkeet aiheuttivat toisiksi eniten (14 %) hiilijalanjälkeä heti lämmön kulutuksen jälkeen.
Vuonna 2022 Tampereella suurimmat kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt aiheutuivat ruoasta (27 %). Seuraavaksi suurimmat päästölähteet olivat energiankulutus (26 %) sekä tavarat ja palvelut (23 %).
Ruoan rooli Tampereen kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden toimenpiteissä
Voidaan siis todeta, että yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen aiheuttajista on ruoantuotanto. Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan ruokailun toimenpidekokonaisuudessa korostuu hävikkiruoan merkitys, mikä on tärkeä asia. Kasvispohjaisella ruoalla on kuitenkin hävikkiruokaakin suurempi vaikutus päästöjen vähentämiseksi. Kasvisruoasta mainitaan, että se tuotaisiin tasavertaiseksi vaihtoehdoksi muun ruoan rinnalle rajatuissa palveluissa (kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden omat ravintolapalvelut, leirit ja tapahtumat). Lisäksi mainitaan, että päiväkodeissa ja kouluissa lisätään kasvisruoan osuutta kahteen ruoka-annokseen viikossa. Molemmissa tavoitetoteuma on asetettu vuosille 2022–2025. Lukioiden osalta mainitaan, että kasvisruoka tarjoillaan ensimmäisenä vaihtoehtona linjastossa vuoteen 2029 mennessä. Tässä yhteydessä on myös olennaista huomioida, että kasvisruokaa tarjoiltaessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota kasvisruoan maittavuuteen kouluttamalla henkilökuntaa.
On myös huomioitava, että Tampereen kaupungin palveluissa tarjottava kasvisruoka on tällä hetkellä usein kasvisruokaa, joka sisältää eläinkunnan tuotteita, kuten maitoa ja kananmunia. Tällöin ilmastopäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin täysin kasvispohjaisessa ruoassa olisi. Kaupungin tarjoaman kasvisruoan tulisikin olla täysin kasvispohjaista; maitotuotteiden ilmastopäästöt ovat verrattavissa lihaan. Tällöin ruoka sopisi suoraan myös maitoallergisille ja vegaaneille.
Tampereen kaupungin suunnitelluissa toimenpiteissä ja käytännön toteutuksessa tulisi näkyä vahvempi ymmärrys kasvispohjaisen ruoan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävälle vaikutukselle. Käytännössä se tarkoittaa liharuoan tarjoilun vähentämistä eli myös kasvispohjaisen ruoan päivien lisäämistä. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on selvittänyt aterioiden hiilijalanjäljen kaupunkiympäristön toimitalon ravintolassa vuonna 2022. Tulokset osoittivat, että vegaanisen annoksen ilmastokuorma on merkittävästi (keskimäärin 40 %) pienempi kuin lihaa sisältävän annoksen.
Kasvispohjaisen ruokavalion merkitys
Ilmastopäästöjen lisäksi ruoantuotannolla ja sen myötä ruoankulutuksella on vaikutuksia myös eläinten ja ihmisten hyvinvointiin sekä aiemmin mainittuun luontokatoon. Lisäksi Itämeri ja muut vesistöt rehevöityvät muun muassa siksi, että peltoja raivataan eläimille ja samalla peltojen ravinteita valuu vesistöihin.
Lihankulutuksen kannalta kiinnostavaa tietoa antaa esimerkiksi Helsingin yliopiston tuore tutkimus, jonka tulokset osoittavat, että suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisi kertaa enemmän punaista lihaa kuin olisi tarpeen ja maapallon kantokyvylle hyväksi. Oslossa onkin tehty vuonna 2023 merkittävä päätös: kaupungin päiväkodeissa ei tarjota lapsille lihaa ollenkaan. Myös Tampereella palveluissa on tärkeää antaa lapsille ja nuorille esimerkkiä paitsi terveellisistä myös kestävistä ja eettisistä ruokailutottumuksista. Vastuullisia valintoja on helpompi tehdä, jos ne ovat helposti tarjolla.
Myös vuonna 2023 julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset painottavat lihan vähentämistä entisestään ja kasvisten lisäämistä. Suositukset perustuvat tutkimustietoon ruoan kulutuksesta, terveydestä ja ympäristöstä. Suomen suositukset nojaavat pohjoismaisiin suosituksiin.
Kasvispohjaisen ruokavalion voidaankin todeta olevan paras vaihtoehto niin ilmaston, luonnon kuin myös ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi korvaamalla eläinperäisiä tuotteita kotimaisilla kasvisproteiinituotteilla, kuten härkäpavulla, edistetään kestävää kotimaista maataloustuotantoa.
Me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut esitämme, että Tampereen kaupunki asettaa tavoitteekseen eläinperäisten tuotteiden kulutuksen puolittamisen omissa palveluissaan ja hankinnoissaan vuoteen 2030 mennessä siten, että tavoitteen toteutumista myös seurataan. Näin edistetään kaupunkilaisten hyvinvointia ja ehkäistään ilmastonmuutosta, luontokatoa ja vesistöjen rehevöitymistä.
Tampereella 22.4.2024
Brigita Krasniqi (vihr.)
Inna Rokosa (sd.)
Mitja Tapio (vas.)
Tampereen vihreä valtuustoryhmä jättää aloitteen maksuttoman toisen asteen säilyttämikseksi Tampereella
Tampereen vihreä valtuustoryhmä jättää kaupunginvaltuuston kokouksessa 22.4. aloitteen maksuttoman toisen asteen säilyttämiseksi Tampereella.
Eduskunnan kehysriihessä tehtiin esitys maksuttoman toisen asteen rajaamisesta sen vuoden loppuun kun opiskelija täyttää 18 vuotta. Tämä romuttaisi nykyisen maksuttoman toisen asteen mallin ennen kuin yksikään sen piirissä aloittanut opiskelija ehtii valmistua esimerkiksi ylioppilaaksi.
Hallituksen lyhytnäköinen päätös tarkoittaisi sitä, että muun muassa oppimateriaalien, ylioppilaskokeiden ja ammatillisen puolen työvälineiden hinta voi siirtyä nuoren itsensä maksettavaksi kesken opintojen.
“Monimutkaisuuden lisäksi malli on eriarvoistava: oppimateriaaleista koituvat lisäkulut osuvat erityisesti niihin nuoriin ja perheisiin, joihin myös asumistuen ja muun sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo kohtuuttomasti osuneet. Riskinä on, että maksullisuuden alkaessa opinnot keskeytetään erityisen herkässä ikävaiheessa toisen asteen ollessa kesken. Tämä ei palvele tavoitetta nostaa Suomen koulutustasoa, eikä etenkään vähennä nuorten syrjäytymisriskiä, pahoinvointia tai mielenterveyskriisiä”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Vilma Järvisalo.
Kunnilla on merkittävä rooli tasa-arvoisen koulutuksen toteuttamisessa. Samansuuntaisia aloitteita on tehty tai tekeillä monissa kunnissa ja useiden puolueiden toimesta. Vihreät on osa rintamaa saavutettavan koulutuksen puolustamiseksi myös Tampereella.
Äitien toiveet työhönpaluusta ja imetyksestä on voitava jatkossa sovittaa paremmin yhteen. Imetys edistää äidin ja lapsen terveyttä. Se on edullista ja ekologista. Suomessa suositellaan täysimetystä 4–6 kuukauteen asti ja tämän jälkeen osittaisimetystä vähintään vuoden ikään saakka. Töihin palaaminen ei saa olla este imetyksen jatkamiselle, jos äiti toivoo imetyksen jatkoa.
Työpaikoilla voidaan tukea imetystä monin konkreettisin tavoin: joustava työaika, mahdollisuus taukoihin, rauhallinen tila imetykselle tai rintamaidon pumppaamiselle sekä mahdollisuus säilyttää pumpattua maitoa. Työyhteisön myönteinen ilmapiiri imetykselle on avainasemassa.
Vihreä valtuustoryhmä ehdottaa, että Tampere ryhtyy edistämään imetysmyönteistä ilmapiiriä omilla työpaikoillaan sekä tekee konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi vauvan imetyksen ja maidon pumppaamisen mahdollistamiseksi työpäivän aikana. Samalla kaupunki voi toimia suunnannäyttäjänä ja kannustaa tamperelaisia yrityksiä ja muita työnantajia imetysmyönteisyyteen.
Tampereella 29.1.2024
Tampereen vihreä valtuustoryhmä
Vihreä valtuustoryhmä: Jokaisella on oikeus olla turvassa ja oma itsensä, vihalle ei pidä antaa sijaa
Tampereen vihreä valtuustoryhmä toivottaa hyvää pridekuukautta ja 12.–17.6. vietettävää Manse Pride -viikkoa! On kuitenkin surullista, ettei pridekuukausi ole alkanut turvallisesti: jokaisena kesäkuun viikonloppuna on tapahtunut jokin sateenkaari-ihmisiin kohdistunut väkivallanteko. Yksi näistä tapahtui pari viikkoa sitten Tampereella yökerho Mixein edustalla.
Valtuustoryhmämme tuomitsee jyrkästi kaikki väkivallanteot kaupunkitilassa. Erityisen huolestuttavaa on se, että kohteeksi valikoitui jälleen sateenkaariyökerho. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuva väkivalta ja sen uhka on ollut kasvussa Euroopassa – viime vuosi oli ILGA-Europen raportin mukaan väkivaltaisin sateenkaari-ihmisiä kohtaan yli vuosikymmeneen.
“Tampereen pitää olla turvallinen kaikille – myös sateenkaari-ihmisille ja muille vähemmistöihin kuuluville. Jos vihapuheen annetaan rehottaa, se voi valitettavasti johtaa myös vihatekoihin. Viharikokset pitää selvittää perusteellisesti, mutta ennen kaikkea niitä pitää ennaltaehkäistä. Vihalle ei pidä antaa sijaa”, painottaa Oras Tynkkynen, kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu.
Kaupunkitilan turvallisuus on tärkeää niin yhdenvertaisuuden kuin osallisuudenkin kannalta. Tampereen kaupungin vahva pyrkimys turvalliseen kaupunkitilaan näkyy turvallisuussuunnitelmassa, jolla osaltaan vastataan myös asukkaiden lisääntyneisiin huoliin väkivallasta ja ahdistelusta. Tuore tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vahvistaa edelleen kaupunkitilan turvallisuuteen liittyviä näkökulmia.
“Tampere on pääosin turvallinen kaupunki ja sellaisena se säilyykin, kun hyviä suunnitelmia tuodaan konkreettisesti käytäntöön. Erityisen paljon tämä korostuu, kun Tampereen asema Suomen johtavana kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina vahvistuu. Turvattomuutta ratkotaan laajalla keinovalikoimalla, jossa korostuu vahva yhdenvertaisuusnäkökulma. Yöelämän ja kaupunkitilan turvallisuus on tärkeää – jokaisella on oltava oikeus häirinnästä ja väkivallasta vapaaseen olemassaoloon julkisessa tilassa”, päättää valtuustoryhmän puheenjohtaja Vilma Järvisalo.
Olen liian monta kertaa joutunut soittamaan päivystykseen, kun mielenterveysapua ei ole ollut saatavilla. Tampereelle muuttaessani jouduin liian pitkään odottamaan lääkärin puhelinsoittoa. Tiesin, että minulle oli tehty lähete. Nyt odotin, että pääsisin jatkamaan siitä, mikä Seinäjoella jäi muuttamisen vuoksi kesken. Viikoittainen apu harveni kuukausittaiseksi. Se oli liian harvoin keskivaikean masennuksen kanssa. Jouduin soittamaan monia kertoja päivystykseen saadakseni apua, sillä oman mielenterveyslääkärin luo pääsy kesti monta viikkoa. Tämäkin tuntui vaikealta, sillä päivystyksessä ei ikinä tiedä, millainen hoitaja tulee vastaan. Ymmärtääkö hän yhtään mielenterveysasioista? Osaako hän auttaa minua samalla tavalla kuin auttaisi jotain toista esimerkiksi murtuneen sormen kanssa? Suurimmaksi osaksi apu on ollut hyvää, mistä olen kiitollinen. Mutta nämä auttavat vain hetkellisesti. Mielenterveyslääkärille kestää yhä liian pitkään saada aikaa. Kohta olen soittamassa jälleen apua ja vien turhaan resursseja päivystyksestä.
Mikä neuvoksi?
Yhä enemmän sairauspoissaoloja kirjoitetaan mielenterveysongelmien vuoksi. Alle 35-vuotiailla mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspoissaoloihin. Mielenterveyden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on lähes 60 000 ihmistä. Mielenterveyspalveluihin täytyy panostaa ja laittaa enemmän resursseja, jotta apu olisi helpommin ja nopeammin saatavilla. Jos joku voi huonosti, ei ole oikein, että apua saa vasta viikkojen päästä. Mielenterveysapua pitää saada nopeammin, jotta ongelmat eivät pahene entisestään ja moninkertaistu pitkien jonojen ja vähäisten resurssien vuoksi.
Psykoterapeuttien koulutus maksaa kymmeniä tuhansia euroja, vaikka juuri heitä tarvitsemme. Koulutus pitäisi saada edullisemmaksi, jotta koko yhteiskunta voisi hyötyä lopputuloksesta. Tarvitsemme psykoterapeutteja auttamaan mielenterveysongelmien haasteissa.
Meidän on panostettava mielenterveyspalveluihin, jotta yhteiskunta voi hyvin.
Meri Lust
Nuoriso-ohjaaja
Tampereen Vihreiden kuntavaaliehdokas
Minulla on kotona kahdeksannella luokalla saatu Hymy-veistos. Säilytän sitä kaapin päällä, mustassa häkissä. Laitoin alun perin veistoksen häkkiin sitä sen enempää miettimättä. Eräs ystäväni kuitenkin kysyi, miksi minulla on Hymy-veistos häkissä. Vastasin hänelle sen olevan symboli roolin vangiksi jäämisestä. Kerroin veistoksen kasvaneen hymyilevään muottiin, jonka vanki hän kokee nyt olevansa. Vasta tämän sanottuani tajusin, että sehän on aivan totta.
Läheisten kohdalla on joskus todella vaikea tietää, miten he voivat. Vaikka joku olisi ”aina hymyilevä, reipas ja ahkera” tai ”pärjää aina niin hyvin”, saattaa todellisuus olla jotain aivan muuta. Tämä Positiivinen Päivänsäde saattaakin olla masentunut ja ahdistunut, murehtia jatkuvasti sitä, mitä muut hänestä ajattelevat ja ylisuorittaa vielä silloinkin, kun ei enää jaksa.
Vaikka kehujat tarkoittavat varmasti hyvää, saattaa näistä toistuvista kommenteista muodostua vangitseva rooli. Positiivinen Päivänsäde voi ajatella tuottavansa pettymyksen muille, jos ei täytä näitä häntä leimaavia odotuksia.
Todellisuudessa Positiivisen Päivänsäteen läheiset haluaisivat varmasti kuulla, mitä hänelle oikeasti kuuluu. He tuskin kääntäisivät selkäänsä, vaikka joku päivä ei jaksaisikaan hymyillä ja suorittaa. Alkuun he saattaisivat toki hämmästyä, jos eivät ole tulleet ajatelleeksi, mitä pinnan alla kytee. Mutta lopulta he ovat varmasti tyytyväisiä siihen, että tietävät totuuden. Kuitenkin, jos jostakusta oikeasti välittää, niin välittää nimenomaan siitä ihmisestä eikä hänen teoista ja suorituksista.
Tiedän, että omasta jaksamisesta kertominen voi olla todella vaikeaa. Mutta tiedän myös, kuinka valtavan tärkeää se on. Tiedän sen sekä tulevana terveydenhuollon ammattilaisena, että tällaisena Positiivisena Päivänsäteenä – Hymy-veistoksena, joka on onnekseen löytänyt ulospääsyn häkistä.
Mielenterveysviikkoa vietetään 15. – 22.11.2020 teemalla Mistä tietää?
Mistä tietää, että on aika hidastaa tai että ei voi hyvin? Usein sen tietää jo siitä, että asiaa miettii. Tällöin on oikein hakea apua. Mikään syy avun hakemiseen ei ole liian pieni, eikä koskaan ole liian myöhäistä tai aikaista hakea apua.
Mistä tietää, että läheinen ei voi hyvin? Sitä voi olla hyvinkin vaikea tietää, jos toiselle on kehittynyt esimerkiksi tarve peitellä todellista vointiaan. Mutta se, mitä voit läheisen eteen tehdä, on kysyä, mitä hänelle kuuluu? Voit myös kertoa, että sinä välität.
Mistä sitä apua sitten voi hakea? Valtakunnallisesti esimerkiksi mtkl.fi, Tukinet.net, Sekasin-chat, mieli.fi, Kriisipuhelin (09 2525 0111) ja mielenterveystalo.fi. Tampereella sinua auttaa esimerkiksi Kriisikeskus Osviitta ja Ensiohjaus Ensio. Monissa palveluissa apua voi saada anonyymisti ja maksuttomasti ja niihin voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä joko itse avun tarvitsija tai hänen läheinen.
Mielenterveys koskettaa meitä kaikkia. Pidetään huolta itsestä ja toisistamme.
Ella Helenius
Opiskelija
Tampereen Vihreiden kuntavaaliehdokas
