Suomessa ainutlaatuinen Kauppi-Niihaman metsä ansaitsee suojelun. Suuri 820 hehtaarin laajuinen virkistysmetsä on lähellä keskustaa, ja kaikkien helppo tavoittaa. Yleinen mielipide kannattaa Kauppi-Niihaman suojelua. Kuitenkin keskustan läheisyydestä johtuen on paineita lohkaista välillä pieniä palasia metsästä johonkin ”hyvään tarkoitukseen”. Jotta näin ei tulevaisuudessa käy, alueesta tulee tehdä luonnonsuojelualue.
Suojelualoite on herättänyt vilkasta keskustelua, mikä kertoo kahdesta asiasta.
Ensinnäkin, lähiluonto ja sen säilyminen on tärkeää asukkaille. Tampereen kaupungin selvityksen mukaan 70 prosenttia asukkaista on huolissaan luonnon tilasta ja monimuotoisuuden heikkenemisestä, ja 89 prosenttia kokee lähiluonnon vaalimisen tärkeäksi.
Nämä arvot sopivat hyvin yhteen kaupungin tavoitteiden kanssa, sillä Tampere on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen. Kun otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille sekä vanhojen metsien arvo luontokadon pysäyttämisessä, on selvää, että Kauppi-Niihama tulisi suojella.
Toiseksi, suojeluun liittyy monenlaisia käsityksiä, ja keskustelussa ei aina täysin ymmärretä, mitä suojelu käytännössä tarkoittaisi alueen käytön kannalta. Yhteinen ymmärrys voi syntyä vain vuoropuhelun kautta. Olisikin tärkeää tuoda yhteen eri osapuolet ja pohtia yhdessä, miten alueen suojelu voitaisiin toteuttaa ja mitä se käytännössä tarkoittaisi.
Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus osoittaa Tampereen yhteishenkeä ja toimia luontokadon pysäyttämiseksi.
Tiina Mikkonen
yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja (vihr.), Tampere
Petri Siuro
kaupunginvaltuutettu, asunto- ja kiinteistölautakunnan jäsen (vihr.), Tampere
Tampereen Vihreät julkaisivat 7.12.2024 syyskokouksessaan kevään kuntavaalien vaaliohjelman “Arki ratkaisee”. Ohjelma koostuu neljästä osiosta, jotka ottavat kantaa ympäristöön, koulutukseen, hyvinvointiin ja työllisyyteen. Kokouksessa nimettiin myös Tampereen Vihreiden uusi hallitus sekä 16 uutta kuntavaaliehdokasta.
Kuntavaaliohjelman keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Tampereen roolia avoimena eurooppalaisena kulttuurikaupunkina, jonne kuka tahansa on tervetullut.
“Tampere on sydänten kulttuuripääkaupunki ja haluamme tukea kulttuurin vaikutusta ihmisten hyvinvointiin, kaupungin talouteen ja ihmisten työllisyyteen. Arjen Tampereella tulee olla hyvää kaikille!”, toteaa Tampereen Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Maria Lehikoinen.
Tampereen Vihreät haluavat edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Liikunta- ja harrastusmahdollisuuksien sekä kulttuuripalvelujen monipuolisuuteen ja saavutettavuuteen panostetaan, jotta kaikilla on mahdollisuus liikkua, harrastaa ja osallistua. Laadukasta koulutusta vaalitaan niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin jatko-opinnoissa. Jokaiselle tarjotaan kasvuun ja oppimiseen tarvitsemaansa tukea ja varmistetaan, että Tampere on paras paikka opiskella ja elää opiskelijana.
Ohjelma ottaa kantaa myös talouskysymyksiin. Kaupungin tulisi panostaa taloudellisesti ja kestävästi tasapainoiseen kasvuun yhteistyöllä, tukemalla yrittäjyyttä ja moninaisia työmahdollisuuksia sekä varmistamalla kansainvälisten osaajien sujuvan pääsyn työelämään.
Kestävään kaupunkikehitykseen puolestaan panostettaisiin parantamalla liikkumisen sujuvuutta niin joukkoliikenteessä kuin kävely- ja pyöräilyväylillä. Lisäksi varmistetaan, että kaupunkitilat ovat monikäyttöisiä ja luonnonläheisiä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja Tampereen vetovoimaisuuden edistämiseksi.
Valmis ohjelma löytyy Tampereen Vihreiden verkkosivuilta.
Uusi hallitus lähtee innolla toteuttamaan kevään vaaleja
Julkaistua kuntavaaliohjelmaa lähtee ajamaan Tampereen Vihreiden uusi hallitus. Hallituksen toiseksi puheenjohtajaksi valittiin Laura Vänskä, joka jakaa puheenjohtajuuden toimessa jatkavan Oke Rouheen kanssa.
“Haluan lämpimästi kiittää väistyvää puheenjohtajaa Mariaa upeasta työstä sekä yhdistyksemme puheenjohtajana, että laajemmin Vihreässä kentässä. Maria on jo pitkään ollut sekä Tampereen että koko Pirkanmaan Vihreän vapaaehtoistoiminnan kulmakivi ja selkäranka. Olen iloinen siitä, että hän on puheenjohtajuutensa jälkeen luvannut jatkaa muissa tehtävissä, joten saamme nauttia hänen osaamisestaan ja työpanoksestaan myös tulevaisuudessa”, kiittää toinen puheenjohtaja Oke Rouhe.
“Samalla toivotan Lauran tervetulleeksi puheenjohtajistoon. Olen keskusteluissa ja tapahtumissa saanut hänestä erittäin myönteisen kuvan ja uskon, että yhteistyöllämme voimme nostaa Tampereen Vihreiden näkyvyyden ja tekemisen vaalivuonna uudelle tasolle.”
Hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Juha Järvi, Suvi Levomäki, Christina Lokkinen ja Oskari Mehtätalo. Varajäseniksi vuodelle 2024 ensisijaisuusjärjestyksessä Anna Moilanen, Onni Härkönen, Juho Veijola ja Pertti Hallikainen. Hallituksessa jatkavat edelleen Sini Heikkilä, Taru Kaario, Johannes Liuska ja Aleksi Niemi.
Lisäksi kokouksessa nimettiin uusia kuntavaaliehdokkaita, jotka vahvistavat monipuolista ehdokaskantaa seitsemällätoista uudella nimellä.
“Haluan onnitella uusia nimettyjä ehdokkaita ja muistuttaa, että ehdolle voi edelleen lähteä matalalla kynnyksellä. Olen itsekin toiminut Vihreissä vasta kaksi vuotta, ja alusta asti täällä on ollut todella lämmin ja vastaanottavainen ilmapiiri. Mukaan lähteäkseen ei tarvitse olla ammattilainen, ja tukea tarjotaan kaikille”, kertoo tuore puheenjohtaja Laura Vänskä.
Nimetyt ehdokkaat ovat:
Delli, Aladdin 34 Vuoden pakolaismies 2022
Hakulinen, Noora 24 Opiskelija
Haukkakallio, Tiina 54 Terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja AMK
Jussila, Perttu 33 Viestintäkonsultti, yrittäjä
Järvi, Juha 44 Yrittäjä, DI
Khedri, Hiva 45 Juristi, tutkija
Kymäläinen, Emeliina 20 Ylioppilas
Putkonen, Ilari 33 KTM, IT-arkkitehti
Remus, Taija 54 KM, Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti
Riihonen, Joni 29 Asiantuntija
Rängman, Helena 47 TeM, näyttelijä
Sangervo, Julia, 30, Psykologi, yrittäjä
Suoniemi, Juhana 54 HM, Kaupunginvaltuutettu
Tuoresjärvi, Annika 36 Järjestelmäkonsultti, BBA
Vuolanto, Venla 26 Kustannustoimittaja, FM
Vuorio, Jaakko 37 Erityisasiantuntija, luokanopettaja
Tampereen Vihreät nimesivät Jaakko Mustakallion pormestariehdokkaakseen syyskokouksessa 7.12.2024. Mustakallio, 37, on kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja kauppatieteiden maisteri. Nimeäminen tapahtui kolmen ehdokkaan välillä tehdyn neuvoa-antavan jäsenäänestyksen jälkeen, missä Mustakallio keräsi yli puolet annetuista äänistä.
Mustakallio on paljasjalkainen tamperelainen, tuleva isä ja kokenut kuntavaikuttaja. Pormestarina hän keskittyisi rakentamaan Tampereesta kotikaupunkia, josta on helppo olla entistä ylpeämpi.
“Tampere kasvaa ja uudistuu, ja sitä on jatkettava fiksusti. Haluan tuoda Tampereen johtamiseen yhteisöllisyyttä, ja luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin huomiointia, jotta kaikki asuinalueet kehittyvät tasaista tahtia, ilmastopäästöt pysyvät kurissa ja kaupunki säilyy turvallisena ja viihtyisänä kaikille”, kuvaa Mustakallio.
“Pitkä polkuni politiikassa valtuutettuna ja kaupunginhallituksen pöydässä viimeisen 12 vuoden aikana on tuonut paljon ideoita ja intoa kaupungin kehittämiseen. Lähtisin toteuttamaan ne sisulla ja jämptisti tulevalla valtuustokaudella. Käyttäisin laajoja yhteyksiäni ja intoani Tampereen laadukkaaseen edunvalvontaan.”
Pormestarikampanjassaan Mustakalliolla on kolme teemaa:
Tampereen on oltava kaupunki, jossa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa
“Suomen koulutustaso on pudonnut. Korkeakoulutettujen määrässä Suomi on tippunut Chilen ja Turkin kanssa samalle tasolle. Tähän haasteeseen Tampereenkin on tartuttava. Meidän on lisättävä tasa-arvorahaa, tukea ja pienennettävä luokkakokoja. Kaikkien eri taustoista tulevien tamperelaisten on voitava kasvaa turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä”, kiteyttää Mustakallio.
Tamperelaiset ansaitsevat hyvän joukkoliikenteen, kulttuuria ja luontoretkiä
“Tampereen väkiluku kasvaa. Jotta tiet eivät ruuhkaudu, eivätkä melu ja saasteet lisäänny, tarvitsemme lisää joukkoliikennettä, parempia pyöräväyliä ja viihtyisiä kävelyreittejä. Yhä useampi kaupunginosa ansaitsee tulla saavutetuksi ratikalla tai lähijunalla.
Tampere on luonnonläheinen kaupunki. Parannetaan monimuotoisuus- ja ilmastotyötä. Muutoin Tamperekin on vaikeuksissa: ilmastonmuutos on jo näkynyt meillä esimerkiksi katujen tulvimisena ja taloudellisina vahinkoina”, summaa Mustakallio.
“Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Tampere on Suomen ykkönen. Silti valtiontuet eivät kasva yhtä nopeasti, ja Tampere jää takamatkalle verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Puolustan kulttuuria, liikuntaa, raideinvestointeja ja parempia terveyspalveluita tamperelaisille. Moni on joutunut pettymään, kun esimerkiksi tärkeät ennaltaehkäisevät lähitorit lakkautetaan. Myös TE-palveluita on kehitettävä, ja tarvitaan uusi elinkeinopolittinen ohjelma yhdessä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yrityselämän kanssa. Jos 90-luvulla luotiin Hervannan teknologiakeskittymä, niin nyt meidän tehtävänä on luoda uusi”, päättää Mustakallio.
Faktaboksi:
Jaakko Mustakallio, 37 vuotta, kauppatieteiden maisteri ja lähijunayhtiön osakas. Toiminut valtuutettuna vuodesta 2013 alkaen. Mustakallio on aiemmin toiminut myös puolueen varapuheenjohtajana 2019-2021, konsulttina Ellun Kanoilla, eduskuntaryhmän puheenjohtajan avustajana sekä opiskelijajärjestön toiminnanjohtajana.
Lisätietoja:
Pormestariehdokas Jaakko Mustakallio,
045 652 0589
Tampereen Vihreät ry:n hallituksen toinen puheenjohtaja Oke Rouhe, 040 871 2420, oke@okerouhe.fi.
Tule nostamaan vihreitä Tampereella – etsimme toimijoita Tampereen Vihreiden hallitukseen.
Kiinnostaako sinua edistää vihreää toimintaa Tampereella? Haluatko olla mukana viemässä vihreitä kohti kevään 2025 kuntavaaleja? Koetko, että sinulla on intoa esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen, talousasioihin, vihreiden näkyvyyden kehittämiseen tai viestintään?
Uudet hallituksen jäsenet ja toinen puheenjohtaja valitaan yhdistyksen syyskokouksessa lauantaina 7.12.2024. Syyskokouksessa valitaan toinen puheenjohtaja ja hallituksen jäseniä kahdeksi vuodeksi sekä varajäseniä yhdeksi vuodeksi.
Yhdistyksemme tarkoituksena on edistää toiminnallaan vihreitä arvoja, tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Tampereen alueella. Edistämme lisäksi kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen.
Tampereen Vihreillä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa, ja nyt haetaan työparia jatkavalle puheenjohtajalle Oke Rouheelle. Vihreän yhdistystoiminnan tunteminen on avuksi puheenjohtajan tehtävässä. Ensi vuonna toiminnassa näkyy erityisesti kuntavaaleihin valmistautuminen, jäsentoiminnan kehittäminen sekä muu yhdistyksen strategian ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta.
Hallituksessa pääset suunnittelemaan paikallista vihreää toimintaa, hyödyntämään osaamistasi ja oppimaan uutta. Hallituksen jäseniltä odotetaan intoa tarttua toimeen sekä projektien toteuttamista. Eduksi on myös kokemus vihreästä politiikasta tai järjestötoiminnasta. Hallitus kokoontuu yleensä kerran kuussa. Vuoden aikaiset toimet suunnitellaan yhdessä ja toiminnassamme pidetään kaikista huolta.
Tampereen Vihreiden varsinaisen jäsenten ja puheenjohtajien hallituskaudet ovat kaksivuotisia. Vuosittain puolet hallituksen jäsenistä sekä toinen puheenjohtaja vaihtuvat. Hallituksen varajäsenen pesti on vuoden mittainen. Sääntöjen mukaan vaalikelpoisia hallitukseen ovat kunnallisjärjestön ja sen jäsenjärjestöjen (Tampereen seudun vihreät nuoret ja opiskelijat ry & Tampereen seudun vihreät naiset ry) henkilöjäsenet.
Joakim Vigelius (ps.) kirjoittaa mielipiteessään nuorisorikollisuuden kasvusta ja linkittää aiheen maahanmuuttoon. Olemme Vigeliuksen kanssa samaa mieltä siitä, että väkivalta- ja ryöstörikollisuuden kasvuun tulee suhtautua vakavasti, mutta käsityksemme tehokkaista toimista eroavat merkittävästi. Olemassa olevan näytön valossa rikollisuuden vähentämisessä on rangaistusten koventamisen sijaan tehokkainta keskittyä ennaltaehkäiseviin keinoihin, jotka puuttuvat rikollisuuden taustasyihin, kuten eriarvoisuuteen, mielenterveysoireiluun ja diagnosoimattomiin neuropsykiatrisiin haasteisiin. Keskustelussa Tampereen turvallisuudesta ja maahanmuuttajien integroitumisesta onkin tärkeää ymmärtää hallituksen viimeaikaisten toimien todennäköiset negatiiviset vaikutukset näihin kaikkiin.
Nykyinen hallitus leikkaa juuri niistä toimista, joilla voidaan vaikuttaa sekä nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn että maahanmuuttajien kotoutumiseen: koulutuksen, sosiaalipalveluiden, työllistämispalveluiden ja järjestökentän leikkaukset vaikeuttavat entisestään onnistunutta kotoutumista ja haasteellisissa tilanteissa elävien nuorten avunsaantia. Siten ne lisäävät riskiä juuri niiden ongelmien kasvuun, joita Vigelius kirjoituksessaan käsittelee. Oma kysymyksensä on myös nuorisorikollisuuden liittäminen nimenomaan maahanmuuttajanuoriin, vaikka suurin osa nuorisorikollisuudesta ei edelleenkään ole maahanmuuttajataustaisten nuorten tekemää. Rikollisuuden ehkäisemiseksi olisi päinvastoin tärkeää panostaa sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen, koulutuksen laadun ja tuen kehittämiseen sekä mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn kaikkien nuorten parissa. Sen sijaan näiltä palveluilta viedään nyt resursseja.
Jos nimenomaan maahanmuuttajanuorten rikollisuudesta ollaan huolissaan, niin kotouttamisen ja ehkäisevän työn resurssit, kuten koulutus- ja nuorisopalvelut, ovat avainasemassa pyrittäessä estämään syrjäytymistä. Valitettavasti myös näiden palveluiden rahoitusta on nyt karsittu. Hallitus on lisäksi esittänyt perheenyhdistämisen kriteerien tiukentamista myös alaikäisten kohdalla. Kun samanaikaisesti sosiaaliturvaa leikataan rajusti, yhteiskunnan eriarvoistuminen kiihtyy ja yhä useampi maahanmuuttajanuori on vaarassa marginalisoitua.
Rangaistuksia ampuma-ase- ja uusintarikoksista ollaan myös koventamassa, vaikka useiden tutkimusten valossa tällä harvemmin on toivottua vaikutusta rikosmääriin. Tulevat tiukennukset tuovat Suomen vankiloihin lähivuosina satoja uusia vankeja, kymmenien miljoonien lisäkustannukset, sekä entistä enemmän nuoria, joiden on vankilan jälkeen aiempaakin haastavampaa päästä kiinni yhteiskuntaan, ja jotka näin jopa entistä todennäköisemmin jatkavat rikollisella polulla.
Vigelius toteaa Ruotsin esimerkin olevan varoittava. Juuri tämän varoittavan esimerkin valossa meidän tulisikin välttää toistamasta politiikkaa, joka leikkaa maahanmuuttajien ja nuorten tukipalveluista ja jättää heidät ilman yhteiskunnan riittävää tukea. Kirjoituksen maalaama uhkakuva ei ratkea ankarammilla rangaistuksilla ja yhteiskunnan tukiverkon leikkauksilla. Turvallinen yhteiskunta ja turvallinen Tampere rakentuvat ennaltaehkäisevin toimin, joiden avulla aidosti vähennetään syrjäytymistä ja mahdollistetaan kaikille nuorille, olivat he sitten kantasuomalaisia tai maahanmuuttajataustaisia, tasapuoliset lähtökohdat löytää oma paikkansa yhteiskunnassa.
Pormestari Kalervo Kummola julkaisi esityksensä vuoden 2025 talousarvioksi. Vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen, että entistäkin epävarmemmassa taloustilanteessa Tampereella panostetaan edelleen lapsiin, nuoriin ja kulttuuriin sekä pyritään torjumaan Orpon hallituksen leikkauspolitiikkaa. Talousarvioneuvotteluissa vihreiden tärkein tavoite oli kasvatus- ja opetuslautakunnan resurssien turvaaminen.
”Olen erittäin tyytyväinen, että haastavasta taloustilanteesta huolimatta Tampereella päätetään jatkaa panostuksia sivistyspalveluihin. Valtion avustusten vähentyessä kaupunki huolehtii tärkeiden palveluiden jatkumisesta. Varhaiskasvatukseen palkataan kaupungin toimesta uusia avustajia ja yksityisen varhaiskasvatuksen toimintaedellytyksiä parannetaan. Perusopetuksen ryhmäkoot pidetään ennallaan, vaikka jälleen tulee uusia oppilaita. S2-opetuksen kasvuun valmistaudutaan ja tasa-arvorahaa jaetaan kouluille, joissa on enemmän tuentarpeisia oppilaita. Uimahallien edullinen kausiranneke ja seniorien maksuttomat uinnit arkisin klo 9-15 saavat jatkoa. Etsivän nuorisotyön resurssit turvataan.”, sanoo apulaispormestari Matti Helimo.
Kipukohtiakin on. Joukkoliikenteen lippuhinnat tulevat ALV-korotuksen ja valtion joukkoliikenteen ilmastotuen poiston myötä nousemaan, mikä osuu sekä kaupunkilaisten kukkaroihin että kaupungin ilmastotavoitteisiin. Kuntatalouden haastavat näkymät ja kaupungin rakenteellinen alijäämä tarkoittavat ensi valtuustokaudellakin sopeuttamistarvetta. Valtion leikkauspolitiikka on jo nyt heijastunut Tampereelle häätöjen määrän räjähdysmäisenä kasvuna ja etenkin pienituloisimpien kaupunkilaisten hätänä. Valtionavustuksia on leikattu monista haavoittuvimmissa asemissa olevien palveluista, kuten etsivästä nuorisotyöstä.
“Talousarvio on arvovalintoja. Jokaista valtiotason heikennystä emme pysty Tampereella torjumaan, mutta esimerkiksi etsivän nuorisotyön edellytysten turvaaminen edes nykyisellä tasollaan on kriittistä nuorten lisääntyvään pahoinvointiin vastaamiseksi. Kulttuurikaupunkia kehitetään edelleen esimerkiksi Tullikamarin ja teattereiden perusparannuksien myötä. Haastavassakin tilanteessa Tampereella halutaan yli puoluerajojen katsoa rohkeasti eteenpäin ja investoida kaupungin kasvuun ja vetovoimaan. Ensi vuonna ja siitä eteenpäin tärkeimpiä tehtäviämme on varmistaa, että eriarvoistumiskehitystä torjutaan jokaisella käytettävissä olevalla keinolla.”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Vilma Järvisalo.
Vihreä valtuustoryhmä kiittää pormestaria ja kaikkia ryhmiä käydyistä neuvotteluista ja yhteistyön hengestä.
