Terveiset yhdyskuntalautakunnasta! Käsittelimme 8.4.2008 kokouksessa ns. Tesoman Ristimäen asemakaavaehdotusta. Hakijan eli Tampereen Vuokratalosäätiön tavoitteena on rakentaa kaksi asuinvuokrataloa, joiden maantasokerrokseen sijoittuisi liikehuoneistoja. Suunnittelualue on Tesoman lähiökeskuksen ytimessä. Alue on suojaviheralueen luonteista puistoaluetta, jossa kulkee polkuja koululle ja kirjastolle.
Vuokra-asunnoista on kaupungissamme pula, ja niiden rakentamisella kiire. Rakentamista ”hinnalla millä hyvänsä” en kuitenkaan voi hyväksyä. Tärkein tavoitteeni lautakuntatyössä on vaalia hyvää, viihtyisää ympäristöä ja laadukasta rakentamista, joka kelpaa myös tuleville sukupolville. Vuokra-asuntoratkaisujen tulee olla yhtä terveellisiä ja viihtyisiä kuin omistusasuntojenkin. Tämän toteutumisessa asemakaava on avainroolissa.
Kaavaselostus on hämmentävää luettavaa. Vaikuttaa siltä, että ehdotus on tehty kiireessä – ja moniin, kaavaan oleellisesti liittyviin selvityksiin oli suhtauduttu suorastaan yliolkaisesti. Sinänsä kummallista, koska hakemus kaavan laatimiseksi on jätetty jo keväällä 2006. Nyt selvitysten puutteellisuutta perustellaan kiireellä. Asemakaavaehdotukseen liittyy siinä määrin avoimia kysymyksiä, että päätin esittää, että se palautettaisiin uudelleen valmisteluun lisäselvityksiä varten. Näin myös päätettiin. Toisin kuin apulaispormestari Jokinen ja hänen taustaryhmänsä väittävät, tarkoitus ei ole tahallaan viivyttää vuokra-asuntojen rakentamista.
Selostustekstistä poiketen havainnekuvassa on kahden rakennuksen sijaan esitetty yksi, pitkä rakennusmassa. Rakennusoikeutta on 3800 k-m2, josta yhteis-/liiketilojen määräksi on asetettu kokonaista 50 k-m2! Hakijan tavoite kahdesta erillisestä rakennuksesta on muuttunut yhdeksi liikennemelun torjumiseksi. Tämä on ymmärrettävää. Mutta miksi tavoite yhteistiloista ja liikehuoneistoista on typistynyt 50 kerrosneliöön? Ei kai sen tarkoitus ole riittää 55 asunnolle?
Hankkeesta ei ole järjestetty yleisötilaisuutta eikä sitä ole myöskään esitelty Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Rakentaminen sijoittuu nykyiselle katu- ja puistoalueelle. Suunnitelma ei tarjoa vaihtoehtoja alueella nykyisin risteileville virkistysreiteille. Alueen läpi kulkee myös Tesoman koulun oppilaiden koulutie, josta on pyrittävä tekemään niin turvallinen kuin mahdollista. Kaavaehdotuksessa esitetään vuokratalon tontille kahta tonttiliittymää rakennusjärjestyksen vastaisesti. Voisi kuvitella että yhdellä liittymällä vaaratilanteita syntyisi vähemmän.
Asemakaavaan liittyvä meluselvitys on kiistatta puutteellinen. Ympäristöpalveluiden lausunnossa todetaan: ”Meluselvityksen tulokset ovat tulkinnanvaraisia ja ilman kirjallista tarkastelua. Rakenteellisten meluntorjuntatoimenpiteiden sekä melulta suojattujen oleskelualueiden määrittely edellyttää uutta melulaskentaa.” Tarkoitus oli jättää meluselvitysten teko rakennussuunnitteluvaiheeseen. Suunnittelijan ja rakennusvalvontaviranomaisten päänvaivaksi olisi siis jäänyt paljon, myös leikkipaikan sijainti melualueella. Katsoin, että koska suunnittelualue on selvästi liikennemelun vuoksi erityisen hankala, tulee meluselvitys tehdä jo kaavavaiheessa.
Selostuksessa kerrotaan vaikutuksesta kaupunkikuvaan seuraavasti: ”Hanke tähtää ympäristön eheyttämiseen ja hakijan mukaan hanke parantaa kaupunkikuvaa. Kaupunkikuvallisesti kohteen suunnittelu ja rakentaminen on haastavaa…”. Hakijan mukaan? Vaikuttaa siltä, että kaavoittaja ei ole aivan vakuuttunut asiasta. Koska kyseessä on kaavoituksenkin mukaan haastava kohde, pyysin lisäselvitystä kaupunkikuvallisen tarkastelun muodossa.
Alueen luonnonympäristöstä selostuksessa mainitaan: ”Kaava-alueen itäpuolella on tehty Ristimäen ja Tesoman kallioalueiden alueiden konglomeraattikartoitus 2004. Sen mukaan konglomeraattia esiintyy monin paikoin Ristimäessä Tesoman koululta itään päin sijaitsevilla avokallioalueilla. Pirkanmaan 1. maakuntakaavan liitteessä arvokkaat geologiset muodostumat se on arvioitu arvokkaaksi kallioalueeksi. Kallioalue ei ulotu selvityksen mukaan kaava-alueelle.” Kysymykseeni – miten voidaan todeta, että arvokas kallioalue ei ulotu kaava-alueelle, jos sitä ei ole tutkittu – en saanut yksiselitteistä vastausta.
Mielenkiintoista on, että viranomaisten lausunnoissa ja asukkaiden/Tesoma-seuran mielipiteissä korostui hankkeen vieminen eteenpäin toisen luonnosvaihtoehdon pohjalta (vaihtoehto 2). Se todettiin kuitenkin toteutuskelvottomaksi ilman asiallisia perusteluja.
Ristimäen kaavassa on osoitettu liikaa kerrosalaa tontin kokoon ja muotoon nähden. Kun pysäköintipaikat ja pelastustiet eivät jätä tontille muuta yhteistä pihaa kuin liikennemelusta kärsivän pienen leikkipaikan, on ankeus viritetty huippuunsa.
Ihanteelliset rakennuspaikat ovat Tampereella jo vähissä. Siksi asumiseen joudutaan osoittamaan myös alueita, joilla on rajoitteita. Asumisen kannalta ko. tontti on vaikea, yleiskaavassa alue on määritelty julkisten palvelujen ja hallinnon- sekä aluekeskustoimintojen alueeksi, osittain liikennealueeksi. Kun tällaisia haastavia rakennuspaikkoja otetaan käyttöön, ensiarvoisen tärkeää olisi panostaa suunnitteluun. Lamellikerrostalon perusmalli ei ole käyttökelpoinen, kun otetaan huomioon tontin ja maaston muoto, ympäristön rajoitteet ja vahvuudet.
Yhdyskuntalautakunta toimii erittäin tärkeässä tehtäväkentässä, ja olen iloinen siitä, että lautakunta ei ole ”kumileimasin” vaan siellä pohditaan asioita aidosti, ympäristön ja asukkaan näkökulmasta. Vastikään hyväksytty arkkitehtuuriohjelmakin edellyttää uudenlaista suhtautumista rakennettua ympäristöä koskeviin kysymyksiin.
Lain mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Tästä haluan lautakunnan jäsenenä pitää kiinni – kuntalaisten ja tulevien vuokra-asukkaiden edun puolesta.
Niina Rissanen
varavaltuutettu
Yhdyskuntalautakunnan jäsen
Ympäristö- ja rakennusjaoston pj.
niina.rissanen@tampere.fi