Tampereen Vihreät järjesti yhteistyössä ViSiOn kanssa ilmastoseminaarin Luvassa lämpenevää – Etenevätkö ilmastoneuvottelut Cancunissa? Pantin auditoriossa 19.11.2010. Kööpenhaminan ilmastokokous joulukuussa 2009 oli pettymys, ja nyt pohdittiin vihreiden vaikuttajien johdolla odotuksia 29.11.-10.12.2010 järjestettävän Cancunin ilmastokokouksen suhteen. Tilaisuudessa olivat keskustelemassa europarlamentaarikko Satu Hassi, kansanedustaja, valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija, eduskuntavaaliehdokas Oras Tynkkynen, Luontoliiton pääsihteeri Leo Stranius sekä tamperelainen eduskuntavaaliehdokas Hanna Hakko. Tilaisuuden juonsi Tampereen vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas Olli-Poika Parviainen.
Kööpenhaminan ilmastokokouksen odotukset vuosi sitten olivat suuret ja kunnianhimoiset. Silloin saavutetut tulokset ja kokouksen jälkeinen ilmapiiri hillitsevät odotuksia Cancunin kokouksen tuloksista. Tavoitteet, jotka olivat ajankohtaisia jo Kööpenhaminan kokouksen suhteen, ovat edelleen Cancunissa ajankohtaisia. Ilmastoneuvotteluihin liittyvä vastuunjakamisen vaikeus on seurausta haastavasta perusasetelmasta: teollisuusmaat ovat aiheuttaneet suuren osan jo syntyneistä ilmastonmuutosta aiheuttavista päästöistä, mutta haitat kohdistuvat suurelta osin köyhiin maihin. Päästöjä pitäisi vähentää koko maapallolla, mutta valtioilla on suuria eroja mahdollisuuksissaan ja halukkuudessaan sitoutua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Vaikka pieniä edistysaskeleita ongelman ratkaisemiseksi välillä syntyy, ilmastoneuvottelut etenevät kokonaisuutena liian hitaasti. Satu Hassi huomauttikin, että maailman johtajat eivät ole vielä tiedostaneet, että ilmastonmuutoksessa ei ole voittajia.
Seminaarissa tuotiin suuriin kansainvälisiin kokouksiin liittyviä ongelmia laajasti esille: joustamattomuus, paineet ja neuvottelutekniset ongelmat vaikeuttivat etenkin Kööpenhaminassa tulosten aikaansaamista. Cancunissa ongelmia voidaan odottaa olevan jonkin verran vähemmän, mutta odotukset tuloksistakin ovat maltillisempia. Keskeiseksi ilmastoneuvottelujen saavutukseksi nostettiin ilmastopolitiikan nousu kansainvälisen politiikan kovaan ytimeen. Sitä kautta ilmastonmuutoksen huomioiva retoriikka on rantautunut yhteiskunnallisen päätöksenteon eri tasoille, ja monella tasolla on käynnistynyt kokonaan uudenlaista ilmastovaikutukset huomioivaa toimintaa. Uusia prosesseja on meneillään esimerkiksi Suomen kunnissa. Hanna Hakko kertoi Suomen ympäristökeskuksen keräävän parhaillaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutusten selvittämiseksi, jolloin esimerkiksi kuntatasolla tapahtuvan ilmastonmuutoksen torjunnan mahdollisuudet paranevat. Hakko esitteli myös Kuntaliiton ilmastokampanjan toteutuksesta tehdyn tutkimuksen tuloksia.
Tilaisuudessa saatiin näkökulmia ilmastoneuvottelujen etenemiseen ja ilmastohaasteeseen vastaamiseen globaalitasolta yksilötasolle asti. Oras Tynkkynen painotti ilmastonmuutokseen vastaamisen olevan tällä vuosisadalla koko ihmiskunnan suuri haaste. Valitettavana pidettiin sitä, että Cancunin kokouksessakaan ei todennäköisesti saavuteta laillista muotoa ilmastosopimukselle. Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kuitenkin välittömiä toimia riippumatta siitä, mitä Cancunissa saavutetaan. Leo Straniuksen mukaan yksi kansalaisjärjestöjen keskeinen tehtävä tässäkin asiassa on painostaa poliittisia päättäjiä toimimaan kunnianhimoisesti ja oikeudenmukaisesti, sekä saattaa päättäjien korviin myös niiden ääni, jotka eivät muuten tule kuulluiksi. Ilmastonmuutoksen vakavimmat vaikutukset kohdistuvatkin sellaisiin kehitysmaihin, joiden poliittinen painoarvo kansainvälisissä neuvotteluissa jää usein vähäiseksi.
Cancunin ilmastokokouksella nähtiin olevan myös mahdollisuuksia onnistuakin, kun odotuksia on Kööpenhaminaa vähemmän. Odotuksia on kuitenkin aina oltava, jotta jotain tuloksia saavutetaan. Cancunissa voidaan saada aikaan myönteinen signaali siitä, että neuvottelut etenevät kohti sitovaa kansainvälistä sopimusta. Cancunin kokouksessa on mahdollista saavuttaa tasapainoinen kokonaisratkaisu, eli maltillista edistystä pääalueilla, sekä edistystä siinä kuinka jatketaan Cancunista eteenpäin.
Cancunin jälkeen varsinaiseksi isoksi kysymykseksi muodostuukin se, miten ilmastoneuvotteluja voidaan kehittää. Helppoa ratkaisua ei ole näköpiirissä, kun suuria erimielisyyksiä on keskeisissä vastuun jakamiseen liittyvissä kysymyksissä: kenen pitää toimia, kuinka paljon ja kuka sen maksaa. Maailma elää talouskriisin jälkeistä aikaa, joten yleisesti pidettiin epärealistisena, että kehitysmaat saisivat kaipaamaansa mittavaa lisärahoitusta esimerkiksi Yhdysvalloilta. Neuvottelut saisivat kuitenkin lisävauhtia rahoituksesta, ja siksi kaivataankin uusia rahoitusideoita.
Nykyinen YK-johtoinen neuvottelutie on todennäköisesti jatkossakin osittain pulmallinen. Oras Tynkkysen johdolla seminaarissa pohdittiin muita mahdollisuuksia saada aikaan ilmastonmuutosta hidastavaa toimintaa, ja siihen velvoittavia kansainvälisiä sopimuksia. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen ei saada Cancunista kaiken kattavaa vastausta, jolloin ongelmaan täytyy etsiä ratkaisuja kaikilta eri tasoilta. Seminaarissa puhuneet korostivat, että yksittäiset toimijat – kuten Tampere tai EU – voivat tehdä paljon. Jopa inspiroivat yksilöiden esimerkit voivat olla merkittäviä. Tulosten aikaansaamiseksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia rakenteita, jotka tukevat ilmastonmuutosta hillitsevää toimintaa.
Olli-Poika Parviaisen johdolla käydyssä yleisökeskustelussa puhuttivat ilmastonmuutoksen torjunnan mahdollisuudet ja teot Tampereella. Myönteisinä asioina esille nousivat muun muassa Eco2-ohjelma, sekä valmisteilla olevan ratikka-hankkeen huomattavat myönteiset ilmastovaikutukset.
Sara Venäläinen
Seuraa Cancunin ilmastoneuvottelujen etenemistä:
www.ilmasto.org/cancun sekä Oras Tynkkysen Twitter
Katso myös TaVin Materiaalipankki