Tampereen vihreät ovat tänään julkaisseet kannanoton, jossa esitetään Tamperetta edelläkävijäksi kiertotaloudessa, kierrätyksessä sekä jätteiden lajittelussa.
”Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Sitrankin mukaan EU:n ja Suomen päämääränä tulisi olla kiertotalous, josta jäte suunnitellaan lähes kokonaan pois,” kertoo Tampereen vihreiden toinen puheenjohtaja Hannele Piitulainen. ”Kierrätyksessä puolestaan keskitytään löytämään käyttötarkoituksia jo syntyneelle jätteelle. Kun raaka-ainetta ei hukata, saamme uutta vauhtia talouteen ja näin myös lisää työpaikkoja,” Piitulainen toteaa.
Kiertotalous edellyttää myös kaupungin hankintojen ja tilojen käytön tarkastelua tästä näkökulmasta. ”Kaupungin on mahdollistettava laitostensa tuottamien jätteiden vähentämisen ohella nykyistä parempi jätteiden lajittelu niissä ja asianmukainen kuljetus eteenpäin, ” Tampereen vihreiden toinen puheenjohtaja Juuso Kiiskinen vaatii.
”Määrätietoisella toiminnalla on odotettavissa kaupungille kustannussäästöjä, mainehyötyä sekä paikallisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalousliiketoiminnassa, ” puheenjohtajat toteavat.
Lisätietoja:
Haanele Piitulainen: hannele.piitulainen(a)gmail.com, 041 434 4378
Juuso kiiskinen: juuso.kiiskinen(a)vihreat.fi, 045 1306 030
TAMPEREESTA EDELLÄKÄVIJÄ KIERTOTALOUDESSA, KIERRÄTYKSESSÄ JA JÄTTEIDEN LAJITTELUSSA
Maapallon luonnonvarat ehtyvät tuotannon ja kulutuksen kasvaessa. Luonnonvarojen säästeliäs
käyttö ja raaka-aineiden kierrätys on merkittävässä asemassa ilmastonmuutoksen hidastamisessa,
johon Tamperekin on sitoutunut.Heinäkuussa 2014 EU-komissio ehdotti tavoitteeksi, että vuonna 2016 kaikesta Euroopassa syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään puolet ja vuoteen 2030 mennessä 70 prosenttia.
Uudelleen valmisteltavana olevassa kiertotalouspaketissaan EU-komissio edellyttää Euroopassa
syntyvän yhdyskuntajätteen kierrätysasteen merkittävää lisäystä. Vuonna 2013 yhdyskuntajätteistä
kierrätettiin Suomessa vain kolmannes; siten Suomi on vielä kaukana EU:n ja valtakunnallisen jätesuunnitelman asettamasta 50 %:n kierrätystavoitteesta.
Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä. Sitrankin mukaan EU:n ja Suomen päämääränä tulisi olla kiertotalous, josta jäte suunnitellaan lähes kokonaan pois: raaka-aineet kiertävät, uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla ja tuotteet ovat sellaisia, että ne voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen. Kiertotaloudessa resurssit säilytetään taloudessa silloinkin, kun tuote on saavuttanut käyttöikänsä lopun. Sitra on arvellut kiertotalouden olevan Suomelle 1,5–2,5 miljardin euron arvonlisäyksen mahdollisuus. – Kierrätyksessä puolestaan keskitytään löytämään käyttötarkoituksia jo syntyneelle jätteelle. Kun raaka-ainetta ei hukata, saamme uutta vauhtia talouteen ja näin myös lisää työpaikkoja.
Aiempaan laadukkaampaan jätteiden lajitteluun haastaa myös Tammervoiman hyötyvoimalaitoksessa 1.1.2016 alkava, kierrätykseen soveltumattoman sekajätteen polttaminen. Jätteen joukosta pitäisi saada hyötykäyttöön kierrätettyä mm. polttoprosessia haittaava,
poltettaessa lämpöä tuottamaton metalli, lasi ja matalaenerginen biojäte. Poltosta saatava lämpö tulee kattamaan 12–15 prosenttia Tampereen sähkön ja lämmön energiantarpeesta. Ensi vuoden alussa tulee myös voimaan orgaanisille jätteille kaatopaikkakielto.Järjestetty jätehuolto ja riittävä kansalaisneuvonta ja -ohjaus mahdollistavat kaikkien osallistumisen ympäristöstä huolehtimiseen.
Julkisen sektorin tulee luoda kannustava toimintaympäristö kiertotaloudelle ja pyrkiä omissa toiminnoissaan kierrättämiseen. Kiertotalous edellyttää myös kaupungin hankintojen ja tilojen käytön tarkastelua tästä näkökulmasta. Kaupungin on mahdollistettava laitostensa tuottamien jätteiden vähentämisen ohella nykyistä parempi jätteiden lajittelu niissä ja asianmukainen kuljetus eteenpäin. Jätehuollon toteutumista on seurattava riittävän usein tapahtuvilla katselmuksilla.
Tampereen Vihreät edellyttää, että kaupungin laitoksissa toimiville 260 ekotukihenkilölle luodaan asianmukaiset puitteet toimia.
Jos kaupungin omien laitosten jätehuolto saadaan toimimaan hyvin, kaupunki voi edellyttää asiallista jätehuoltoa myös yrityksiltä, joilta se ostaa palveluja. Kaupungin rooli on näyttää esimerkkiä kotitalouksille ja yrityksille.
Tampereen Vihreät esittää, että
Tampere ottaisi edelläkävijän roolin kiertotalouden, kierrätyksen ja jätteiden oikean lajittelun
edistäjänä. Määrätietoisella toiminnalla on odotettavissa kaupungille kustannussäästöjä,
mainehyötyä sekä paikallisille yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalousliiketoiminnassa.
Tarastenjärvelle suunniteltu kiertotalouteen ja materiaalivirtojen hallintaan keskittyvä Tampereen
ja Kangasalan yhteinen työpaikka-aluesuunnitelma on hyvä, konkreettinen avaus asiassa.