Hervanta on tavallisen pienen suomalaiskaupungin kokoinen Tampereen tytärkaupunki, jonka koulutuspalveluita ollaan nyt purkamassa. Ehdotettu Hervannan lukion lakkauttaminen ei kosketa vain Hervantaa, vaan myös Hallilaa, Lukonmäkeä ja Kaukajärvellä asuvia sekä niitä, jotka matkustavat pitkänkin matkan matemaattispainotteiseen lukioon, johon pääsee kohtuullisella keskiarvolla.
Esitetty lukioverkoston supistaminen saattaa olla kapeasta taloudellisesta näkökulmasta perusteltua, mutta kovin pieniksi säästöt vaikuttavat Hervannan osalta jäävän lakkauttamisen aiheuttamien haittojen rinnalla. Keskustelua on käytävä kokonaisvaltaisemmin, myös yhteiskunnallisista, sosiaalis- ja koulutuspoliittisista näkökulmista.
Lukioverkon supistamisesityksessä on selkeästi mainittu ”eräille asuinalueille” mahdollisesti aiheutuvat imagohaitat. Tällä varmasti viitataan Hervannan maineen heikentymiseen, jos palveluverkkoa koulutuksen osalta siellä puretaan. Hervannassa on vuosien varrella toteutettu kymmenien miljoonien arvosta erilaisia kehittämishankkeita, joilla palveluja on kehitetty ja yhteisöllisyyttä lisätty. Asukkaat ovatkin tyytyväisiä palvelujen saatavuuteen. Myös hyvät koulutuspalvelut ovat osa tätä palveluverkostoa.
Lukioverkon supistamisesityksessä mainitaan myös koulutusta keskittämällä saavutettavat synergiaedut eri oppilaitosten välillä. Nämä edut saavutetaan jopa paremmin Hervannan lukion säilyttämisellä, sillä Hervannassa on mitä parhaat edellytykset kehittää edelleen yhteistyötä Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen ammattiopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun välillä. Jo nyt Hervannan lukion opiskelijat suorittavat insinööritason matematiikan kursseja ja koulu tekee yhteistyötä esim. Nokia Mobile Phonesin kanssa. Tällaista yhteistyötä pitäisi arvostaa ja voimallisesti kehittää edelleen.
Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on jo useamman vuoden ajan oltu huolestuneita siitä kuinka vähän maahanmuuttajataustaisia nuoria pääsee korkeakoulutuksen piiriin. Hervannan lukiossa maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on 12-13 %. Hervannan lukiossa on erityisosaamista maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa työskentelyyn. Pystytäänkö takaamaan keskustan suurten lukioiden vetovoimaisuus maahanmuuttajanuorten keskuudessa?
Keskeinen tekijä lakkautusehdotuksessa näyttääkin olevan, eivät suinkaan saavutettavat säästöt opetustarjonnassa, vaan muutaman vuoden päässä odottava perusteellinen remontti lukiorakennuksessa. Halutaanko rakennus siis vain jättää Tilakeskuksen harteille? Tilakeskuksella ei liene valmiina uutta vuokralaista tämän tyyppiselle, peruskorjausta odottavalle koulurakennukselle? Jo tällä hetkellä Tilakeskuksen hallinnassa olevat Tarjanteen ja Pallopuiston päiväkodit ovat tyhjillään vailla käyttöä. On erittäin huolestuttavaa jos kaupunki ei investoi Hervannan julkisten rakennusten kunnossapitoon ja peruskorjauksiin, vaan jättää tilat tyhjilleen rapistumaan.
Hervanta on kasvava alue. Uudet jo hyväksytyt kaavat kasvattavat asukasmäärää edelleen jo ennen Vuoreksenkin valmistumista. Myös Vuores tulee turvaamaan Hervannan palveluihin ennen kuin alueen omat palvelut ovat valmiita. Tähän mennee varovasti arvioituna kymmenen vuotta. Hervanta ansaitsee oman lukion ja lukiorakennukselle laadukkaan peruskorjauksen. Suomen hyvät Pisa-tulokset edellyttävät hyvien koulukäytäntöjen säilyttämistä.
puheenjohtaja Päivi Sinkkonen
Tampereen Vihreä kunnallisjärjestö