Tampereen vihreät järjestivät tutustumisreissun Tahmelassa sijaitsevalle Pispalan palstaviljelyalueelle, sekä juttelemaan Pispala-Tahmelan palstaviljelijäin yhdistyksen, Kurpitsaliike ry:n edustajien kanssa.
Tahmelan ryytimaat sijaitsevat Pyhäjärven rannalla Pispalanharjun eteläpuolella suojassa olevalla rehevällä lehdolla. Kyseinen alue on ollut viljelykäytössä jo satoja vuosia.
Kurpitsaliikkeen puheenjohtaja Kati Lehtinen toivotti vieraat tervetulleeksi sisältä juuri remontin alla olevan Kurpitsatalon kahviossa omasta sadosta tehdyn omenapiirakan ja lämpimän kahvin/teen äärellä.
Kurpitsaliikkeen historia ja nykytilanne
Yhdistyksen hallituksen jäsen Veikko Niskavuori aloitti tilaisuuden kertomalla yhdistyksen historiasta, nykytilasta ja tulevaisuudesta.
Kurpitsaliike syntyi n. 10 vuotta sitten uusitun yleiskaavan aikoihin vastustamaan asuinalueen pystytystä ryytimaan alueelle. Vaikka alue onkin osittain kaavoitettu täydennysrakennusalueeksi, sille ei kuitenkaan ole vielä rakennettu mitään. Kurpitsaliikkeen perustivat Pispalan asukkaat yhdessä Tahmelassa viljelevien sekä alueen virkistyskäytön säilyttämisen kannattajat. Jäseniä liikkeellä on noin 250.
Kurpitsaliikkeen tukikohtana ja varastona, sekä toiminnan keskuksena käyttämä Kurpitsatalo on saatu Tampereen kaupungilta ilmaiseksi käyttöön sillä ehdolla, että yhdistys hoitaa itse sen ylläpidon. Talo oli pitkään purku-uhan alla mutta se on saatu sieltä pois kaupungin ja etenkin vapaaehtoistyön avulla.
Kurpitsaliike toimii pitkälti vapaaehtoisvoimin ja parin-kolmen työelämävalmennuksen kautta työllistetyn avulla. Tukea liike on saanut Tampereen kaupungilta ja erinäisistä projekteista, sekä oman sadon myymisestä Kurpitsatalolla viikonloppuisin tai vaikkapa Kauppahallissa. Talon korjaukseen yhdistys on saanut tukea kaupungin rakennusperinnön hoitoavustuksen muodossa. Kaiken kaikkiaan toiminnan ylläpito on halpaa ja hommaa voidaan pyörittää pienillä kustannuksilla.
Tahmelan ryytimaiden kaavoitustilanne
Tälläkin hetkellä on meneillään 2007 vuonna aloitettu Pispalan alueen asemakaavan uudistus, joka Niskavuoren mukaan tulee tiukentamaan rakennusmääräyksiä ja toivottavasti suojelisi myös palstat nykykäyttöön, eikä niille rakennettaisi lisää asuinrakennuksia. Kaavoituksen uudistus on nyt siinä vaiheessa, että odotetaan ”tarkempia selvityksiä” siitä voiko alueelle edes rakentaa uusia asuintaloja vai ei. Tunnelma on siis odottava, mutta toiveikas.
Yhdistys on yrittänyt parhaansa mukaan vaikuttaa päättäjiin ja kaavoitukseen siten, että palstaviljely voisi jatkua Tahmelassa ja että vanhaa yleiskaavaa ei toteutettaisi vanhan suunnitelman mukaan. Tähän mennessä kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen suunnalta on tullut vain hyväksyntää, mutta mitään todellisia lupauksia ei ole annettu. Itse kaavoitus alkaisi viljelypalstojen alueen osalta aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella ja Niskavuori toivookin, että alue saisi Y-tontin leiman ja näin alue säästyisi asuinrakennuksilta.
Palstaviljely Tahmelassa
Ennen itse palstoille tutustumista yhdistyksen kolmas edustaja Ritva Pietarinen kertoi mm. KaOs – osallistamisprojektista sekä palstaviljelystä yleisesti. KaOs-projektin osana tehtiin vuoden 2008 aikana kysely palstaviljelijöille, jossa kävi hyvin selväksi miten monenlaisella tavalla palstaviljely vaikuttaa kaupunkilaisten
arkeen. Kyselyssä vastanneet kommentoivat Pietarisen mukaan viljelyn mm. käyvän fyysisestä kuntoilusta, olevan mielenterveyden edistäjänä ja voimia antavana toimintana, ilon lisääjänä ja kesämökkeilyn korvikkeena. Eikä itse kasvatettu satokaan ole ollenkaan huono asia.
Palstan Tahmelasta haluava joutuu kuitenkin jonottamaan parikin vuotta, sillä halukkaita on reilusti enemmän kuin mitä palstoja vuosittain vapautuu. Palstan hinta on n. 20 euroa vuodessa per aari.
Palstoja hallinnoi 4H, joka vuokraa palstoja ja käy tarkistamassa että palstoja oikeasti jopa viljellään. Kurpitsaliikkeen edustajat kuitenkin harmittelivat sitä, ettei 4H:lla oikein riitä resurssit vuokrauksen pyörittämiseen, sillä hyvin monta palstaa meinaa jäädä viljelemättä ja kasvavatkin vain heinää. Pietarinen toivoi myös, että 4H:lla olisi hieman lisää resursseja edellisen lisäksi myös palstaviljelijöiden neuvontaankin. Toisaalta 4H hallinnoi kaikkia Tampereen viljelypalstoja ja tämä on maat omistavalle Tampereen kaupungille tietenkin vuokraustoimintaa yksinkertaistava asia.
Viljelypalstojen käytön ja hallinnoimisen osalta siis olisi vielä hieman kehittämisen ja tehostamisen varaa. Liike itse koittaa omalla toiminnallaan auttamaan viljelijöitä mm. yhteisten työkalujen, varastotilan ja viljelyluentojen muodossa sekä tietenkin järjestämällä tilaisuuksia, joissa mahdollisen yli jäävän sadon voi myydä.
Myös itse kurpitsatalon voi vuokrata vaikkapa syntymäpäiväjuhlia varten.
Tutustuminen itse palstan antimiin
Lopuksi pääsimme tutustumaan yhdistyksen omalle kolmen aarin alueelle, joka on projektivaroin kehitetty sellaiseksi, että ihmiset voivat vapaasti ulkoillessaan tulla katselemaan ja kulkemaan viljelysten läpi. Palstoilla kasvoikin kaikenlaisia yrttejä, vihanneksia, juureksia, kurpitsoja ja muita hieman harvinaisempia ruokakasveja, sillä Pietarisen mukaan on mielekkäämpää kasvattaa hieman ”tavallisuudesta poikkeavia” kasveja, joita ei löydy niin helposti lähikaupan hyllyiltä.
Itse kasvimaa oli jo tyhjentynyt syksyn edetessä, sekä sen takia, että edellisenä viikonloppuna oli ollut sadonkorjuujuhla. Siitä huolimatta palsta tuotti edelleen satoa ja saimme kasattua korillisen kotimaisia, värikkäitä ja herkullisia kasviksia kotiin viemisiksi!
Lue lisää palstaviljelystä ja kurpitsaliikkeestä täältä: http://www.pispala.fi/kurpitsa
Tiina ja Tuomo Pekkanen