Vihreän valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa
12.11.2007
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, pormestari, hyvät valtuutetut.
Olemme historian äärellä. Ensimmäinen pormestarimallin budjetti on tänään valtuustokäsittelyssä. Ensimmäinen. Timo P:n ykkönen…
On tullut aika hieman katsoa mennyttä vuotta ja siihen liittyneitä tapahtumia. On myös aika katsoa tulevaisuutta, koska siellä meidän maalimme siintävät.
Viime syksyn pormestarivaalien jälkimainingeissa tapahtui Tampereen kannalta jotain merkittävää. Vuosikymmeniä kestänyt vallanjaollinen kaksipuoluejärjestelmä sai oman päätöspisteensä. Pormestarin valintaan osaltaan vaikuttaneet vihreät, sitoutumattomat, keskusta ja kristillisdemokraatit muodostivat kokoomuksen kanssa ryhmä 40:n – XL:n. Nyt syntyi ensimmäisen kerran tilanne, jossa paitsioon taklatut saivat myös jotain välineitä pelikentälle. Ensimmäistä kertaa näistä ryhmistä valittiin ihmisiä varapuheenjohtajiksi, puheenjohtajiksi, kaupunginhallituksen edustajiksi. Ensimmäistä kertaa tuo 30% valtuustosta sai äänelleen kantopintaa.
Täytyy sanoa, että poikittaista mailaa on avioeron toisen osapuolen suunnalta riittänyt, mutta pystyssä seistään. Mietin pitkään, että miksi lyödä vihreitä – eikö avioerossa yleisesti syytetä toisiaan? Tajusin, että XL-koalitiossa vihreät istuvat tietyllä tavoin niillä jakkaroilla, joiden selkänojaan oli vuosikymmeniä kirjoitettu sosiaalidemokraatit. Me olemme luontaisesti valinneet tämän koalition vasemmistosiiven osan ja siksi olemme…vaarallisia, vaikkakin pieniä – vielä.
XL:n yhteistyö on ollut hienoa aikaa. Uusi toimintakulttuuri on vaatinut meiltä kaikilta uhrauksia niin puolueryhmittyminä, kuin yksittäisinä valtuutettuinakin. Samaa mieltä olemme ohjelmamme mukaisista linjauksista. Samaa mieltä olemme Tampereen kehittämisestä. Me emme noudata kokoomuksen kunnallispoliittista ohjelmaa, vaan meillä on oma XL-ohjelmamme. Tästä syystä yksityiskohdissa päämäärämme ovat erilaisia, mutta olemme avoimen, keskustelevan ilmapiirin vallitessa löytäneet kompromisseja, jotka ovat jopa alkuperäisiä ajatuksia parempia. Tästä kaikesta avoimesta toiminnasta annan sydämestäni täyden tunnustuksen kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajalle, Riitta Koskiselle. Hän ymmärtää jopa puisto-osaston ongelmia.
Tampereen kaupunki siirtyi kokonaisuudessaan tilaaja-tuottaja-malliin kuluneen vuoden alusta. Tilaajien ja tuottajien raja on vielä monesti epäselvä. Mikä kuuluu kellekin ja miksi. Apulaispormestarien tehtävä tilaajapuolen lautakuntien johtajina on myös mielestäni epäselvä. Riitta Koskinen puhui opposition apulaispormestareista. Pauli Ruoholahden mielestä oppositiota ei ole, mutta seuraavassa lauseessa hän jo puhui hallitusohjelmasta. Erikoista. Mielestäni merkittävin kysyttävä kysymys on, pitäisikö apulaispormestarien sitoutua pormestarin ohjelmaan? Pitäisikö apulaispormestarien sitoutua enemmistön kannattamaan ohjelmaan? Pääsääntöisesti kyllä. Siinä, näin talvisesti ajateltuna, asiapolitiikka luistaisi ja kitka vähenisi. Tämä on varmasti tärkeä esille tuleva asia, kun keväällä keskustelemme uusista johtosäännöistä. Millään muotoa en ole kaventamassa demokratiaa, päinvastoin. Mielestäni edelleen apulaispormestarit pitäisi valita yhdessä pykälässä demokratian laajentamiseksi. Kysymys on pelisäännöistä. Kenen asialla apulaispormestarit ovat? Tällä hetkellä he mielestäni ovat vielä puolueidensa äänitorvia, mutta toivoakseni tulevaisuudessa LXVII-ohjelman puolestapuhujina. Se on Tampereelle iso, tärkeä ja pitkä askel.Mielestäni syntynyt budjettisopu kaikkien ryhmien kesken oli oiva osoitus yhteisen tahtotason löytymisestä. Näitä hetkiä on toivoakseni tulevaisuudessa entistä enemmän.
Sitten hieman toisiin asioihin.
Vihreät ovat koko vuoden pyrkineet vaikuttamaan muutamaan teemaan, jotka ovat tässä budjetissa saaneet ansaittua huomiota osakseen. Viime vuoden budjetissa jo esitettiin sitä, että uusia omaishoidon sopimuksia on saatava tehtyä. Vihreistä sopimusmäärän lisääminen on ensisijainen tavoite. Vapaapäivät tulevat sitten myöhemmin. Moni omaishoitaja on tehnyt pitkän päivätyön parisuhteessa toisiansa katsellen, joten ei se parisuhde enää lomailemalla parane, taloudellisella tuella kylläkin.
Tunnen itsekin pari tapausta, joissa toinen aviopuoliso on sairastunut viimeisen kahden vuoden aikana. Heidän omalääkärinsä on vastannut kysymykseen ”Olisiko tähän mahdollista nyt sitten hakea omaishoidon tukea” siten, että prosessi on kallis eikä kaupungilla ole varaa. Tämä siis tarkoittaa sitä, että hakemusten määrä on lisääntyvä ensivuonna.
Omaishoidon kohdalla se, että kaikki kriteerit täyttävät otetaan mukaan on tärkeää. Sekä lasten- että aikuisten kohdalla. Myöhemmin sitoutumattomat tulevat tuon asian XL:n suulla esittämään myös alle 21-vuotiaiden puolelle. Tärkeää vihreiden mielestä on myös, että kriteerit omaishoidon tuen jakamisen osalta eivät nykyisestään nouse. Syksyllä keskustelussa käväisi myös Kelan mahdollinen mukaanotto omaishoidon tuen kustannuksien jakajana. Kannatan tätä ja toivonkin että kansanedustajame, jotka täällä runsaslukuisena paikalla tänään ovat, vievät asiaa eteenpäin.
Pyöräilijät vastaan jalankulkijat. Siinä ryhmät jotka on vuoden aikana pyritty mediassa saamaan toisiansa vastaan ja suhteellisen hyvin vielä siinä onnistuen. Tampere on edelleen kevyen liikenteen kehitysmaa. Paikka jossa pyöräilijät ja jalankulkijat työnnetään samaan karsinaan sen enempää kaistoja erottelematta. Olisiko nyt jo aika selkeästi värittää väylät, jotta sopu saataisiin aikaan? Vihreiden tulevaisuuden tavoitteena on nostaa kevyen liikenteen väylät ykköskategoriaan myös talvisin. Tämä siis tarkoittaa sitä, että nuo väylät hoidetaan samalla intensiteetillä, kuin ykkösväylät ajoneuvoliikenteessä. Oulussa näin tehdään jo. Siksi kevyt liikenne on siellä talvisin huomattavasti meitä yleisempää pohjoisemmista leveysasteista huolimatta.
Budjettisopimuksessa lisäsimme 300.000 euroa keskustan kevyen liikenteen väylien parantamiseen. Se on mielestäni vähintä mitä asialle voidaan tehdä. Toinen asia on kattavan suunnitelman päivittäminen kevyen liikenteen osalta jota myöhemmin tulen esittämään.
Joukkoliikenne Tampereella on vuosia kärvistellyt vähenevien käyttäjien kourissa. Edellisessä budjetissa käyttäjämäärien kasvu asetettiin yhdeksi mittareista jolla joukkoliikennettä seurataan. Valtuusto antoi vielä lisärahan palvelutarjonnan parantamiseen. Nyt voimme ilahtuneena todeta, että muutosta on tapahtunut. Käyttäjämäärät ovat kasvaneet. Vihreiden mielestä on ainoa oikea suunta osoittaa jälleen lisää rahaa vuorotiheyden ja käyttäjämäärien kasvattamiseen, sekä lippujenhintojen pitämiseen samalla tasolla. Tulevaisuudessa toivomme että Tase 2025:n mukaiset kehityssuunnat joukkoliikenteen muodoissa mm. raideliikenteen osalta saavat nykyisen voimakkaasti autoistuvan liikenteemme muuttumaan sujuvaksi joukkoliikennependelöinniksi. Kannattaa muistaa, että liikenteen kasvu on ollut koko 2000-luvun voimakkainta Suomessa juuri Tampereella. Tähän on johtanut naapurikuntien voimakas kasvu ilman sitä tukevaa joukkoliikennejärjestelmää. Kannattaakin miettiä pitäisikö meidän ottaa mallia vaikkapa Tanskasta, jossa ensimmäistäkään aluetta ei kaavoiteta, jos sieltä on yli 600 metriä lähimmälle joukkoliikenteen pysäkille.
Tilaaja ja tuottaja menevät joukkoliikenteessäkin sekaisin. Mehän tilaamme vuoroja, emme käyttäjiä. Siksi mittaristosta on pudotettu pois käyttäjämäärä. Tosin vuoromäärä ei taas kertoisi meille sitä, kuinka paljon käyttäjiä linjoilla on. Tästä huomaamme, että käyttäjämäärä on meille työvälineenä hyvin tärkeä. Asiakaspalaute ei kerro koko totuutta, etenkään kun me suomalaiset emme ole kovin tottuneita käyttämään kiitos-sanaa. Saati sitten että kiittäisimme kirjallisessa muodossa. Meidän suomalaisten kiitos on se, että jos kaikki on hyvin, emme sano mitään. Valittaa me kyllä osaamme. Kirjallisestikin.
Tämän käyttäjämäärän seurannan työvälineenä tulen vielä puheeni lopuksi esittämään yhdeksi joukkoliikenteemme mittareista.
Ilmastonmuutoksesta keskusteleminen on ollut voimakasta koko vuoden. Hallituksen linjaus tukea vähäpäästöisyyttä liikenteessä on varmasti oikeansuuntainen ratkaisu. Oikea ja hieno ratkaisu on myös kaupungin lentoveron käyttöönotto. Liikenteen lisäksi myös normaaliin elinympäristöömme liittyvät kestävät ratkaisut ovat tarpeen. Uuden tekniikan led-valot ovat jo nyt näkyvissä Tampereen valoviikoilla. Muutaman vuoden sisällä niiden käyttö tulee yleistymään niin koti- kuin julkiseenkin valaisuun. Energiansäästöhyöty on kiistaton ja suuntausta on siksi kaikin tavoin tuettava.
Myös rakentamisessa muutoksen tuulet on otettava vakavasti. Mahdollisuutta matalaenergiarakentamiseen on tarkasteltava tulevaisuuden rakentamisena. Jo nykyisellä teknologialla olisi mahdollisuus tuottaa asuinrakennuksia, joissa pystyttäisiin säästämään 70 % nykyisestä energiankäytöstä. Siksi vihreät ovat voimakkaasti ajaneet uuden matalaenergia-alueen pilottihanketta. Tuo hanke voitaisiin toteuttaa jo Vuoreksessa ja viimeistään Nurmi-Sorilan kaavoituksen yhteydessä. Hankkeeseen osoitettiin budjettisovun yhteydessä myös taloudellista tukea.
Näistä kahdesta hankkeesta voidaan hyvin saada uuden teknologian vetureita Tampereelle. Kehityksen kärjessä kulkemisesta voi saada myös laajamittaista taloudellista hyötyä. Vientituotteena Low Energy -osaaminen on tulevaisuutta. Tulevaisuutta jossa kannattaa olla kehityksen kärjessä.
Lopuksi. Onneksi olkoon Tampere United. Tupla on erinomainen suoritus. Myös nuoret palloilijamme tarvitsevat kenttiä. Heidän vastuulleen jäävät tulevaisuuden mestaruudet.
Muutama vuosi sitten puhuttiin Iidesjärven pallopuistosta. Hurjimmissa visioissa järven etelärantaan oli saatu ängettyä 20 jalkapallokenttää. Iidesjärvelle ja sen seudulle tuo olisi ollut liikaa. Lintujärvenä Iidesjärvi on poikkeuksellisen tärkeä. Siksi alueen kehittämisessä pitää ottaa huomioon supusointu luonnon kanssa. Vanhana kaatopaikkana tuo alue ei kuitenkaan voi enää olla. Uudentyyppisen peli- ja harrastepuiston saaminen ulkoilureitteineen voisi olla ratkaisu. Siitä voitaisiin saada todellinen vapaa-ajan keidas erilaisine kenttineen ja lenkkipolkuineen. Keskustan läheisyys olisi tässä tapauksessa hyödyksi. Kentälle ei tarvitsisi ajaa autolla vaan sen tavoitettavuus muilla keinoin olisi mahdollista.
Perttu Pesä
Tampereen Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja