Mielenterveyden edistämisen on tärkeää paitsi inhimillisistä, myös taloudellisista syistä. Mielenterveysongelmien, kuten muidenkin terveysongelmien, ennaltaehkäisy on helpompaa, humaanimpaa ja kustannustehokkaampaa kuin niiden hoitaminen. Siksi laadukkaita mielenterveyspalveluita pitää tarjota kaikille niitä tarvitseville. On paljon tilanteita, joissa mielenterveyspalvelut ovat paras tapa vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin, mutta jaksamista ja mielenterveyttä voidaan tukea myös muilla tavoin, kuten tarjoamalla konkreettista apua erilaisissa elämäntilanteissa.
Mielenterveysongelmia voi tulla missä elämänvaiheessa tahansa, mutta erityisesti kuormittavat elämänvaiheet altistavat mielenterveysongelmille. Näihin kuormittaviin tilanteisiin tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tyypillinen kuormittava vaihe elämässä voi, kaikessa ihanuudessaankin, olla vauvan tulo perheeseen. Vauvan syntymä mullistaa elämän, eikä vauva-arjen raskauteen voi aina valmistautua. Hormonit voivat vaikuttavat mieleen tai vauva saattaa valvottaa ja vaatia jatkuvaa huomiota. Tällöin neuvolatyön merkitys korostuu.
Neuvola on parhaimmillaan perheen rinnallakulkija. Neuvolasta osataan ohjata oikean palvelun piiriin tai järjestetään tarvittaessa aika vaikkapa neuvolapsykologille matalalla kynnyksellä. On tärkeää, että neuvolan työntekijä tuntee perheen, ja että hänelle uskaltaa puhua myös erilaisista vaikeuksista. Neuvolan tuttuun työntekijään pitäisikin mielestäni saada yhteys hyvin matalalla kynnyksellä. Itse koen hankalana ja yhteydenottokynnystä nostavana tekijänä neuvoloiden yhtenäiseen, ajanvaraus- ja neuvontapuhelinpalveluun siirtymisen, kun aiemmin omalle työntekijälle pystyi jopa lähettämään tekstiviestin vaikka keskellä yötä (ja tunnustan itsekin näin eräänä epätoivoisena aamuyönä imetyksen kanssa tuskaillessani tehneeni).
Eräs monia lapsiperheitä kuormittava ongelma ovat nukkumisongelmat. Jos riittävää tukiverkkoa ei ole, vanhemmalle ei jää välttämättä aikaa palautua tai nukkua. Ja kun valvomista on jatkunut tarpeeksi kauan, ei uni välttämättä enää tule vanhemmallekaan. Olin itse neljä vuotta sitten tällaisessa tilanteessa. Vaikka myös puolisoni ja läheiseni hoitivat esikoistani, krooninen väsymys ja jatkuva valppaana oleminen veivät voimat. Tuolloin sain apua Tampereen lapsiperheiden kotipalvelusta, josta ihana hoitaja kävi pari kertaa hoitamassa vauvaa. Vaikka en tarvinnutkaan apua tuolloin enempää, pelkkä tietoisuus palvelun olemassaolosta auttoi. Tätäkin palvelua tulisi mielestäni kehittää entistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan, sillä tällä hetkellä kriteereissä painottuvat jo olemassa olevat vaikeudet. Kaupungin tulisi kehittää myös varsinaisiin uniongelmiin vastaavia palveluita.
Aina jaksamista ja arkea tukevat palvelut eivät riitä, vaan on paljon tilanteita, joissa mielenterveyspalvelut ovat paras tapa vaikuttaa ihmisen ja hänen perheensä hyvinvointiin. Mielenterveyspalveluiden erityisenä piirteenä näyttäisi olevan, että palveluita pitäisi osata etsiä, hakea ja jonottaa silloin, kun voimavarat ovat muutenkin vähissä. Väsynyt tai vaikka vain lievistäkin mielenterveysongelmista kärsivä vanhempi voi kerätä monta päivää voimia ja rohkeutta ottaa yhteyttä terveydenhoitopalveluihin. Silloin on tärkeää, että apua saa jo ensimmäisellä yhteydenotolla. Apua tulee saada myös riittävän nopeasti ja avun tulee keskittyä syiden, ei ongelmien hoitoon. Panostus mielenterveysongelmien hoitoon on panostus tulevaisuuteen. Hyvinvoiva vanhempi tarkoittaa myös paremmin voivia lapsia.
Mirja Salmijärvi
Arkkitehti
Tampereen Vihreiden kuntavaaliehdokas