Valtakunnan keskitasoa korkeampi työttömyysaste ja etenkin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys näkyvät toimeentulo-ongelmina Tampereen kaupungin sosiaaliasemilla. Tilastollisia tiedonantoja Akseli 1/2010 –raportista käy ilmi, että toimeentulotukea sai Tampereella vuoden 2009 aikana 14 454 ruokakuntaa, joissa oli yhteensä 19 627 henkilöä.
Asiakkaiden määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna 13,4 prosenttia. Toimeentulotuen saajien määrä lähestyy 20 000 asiakkaan rajaa, joka ylitettiin edellisen kerran minitaantuman aikaan vuosina 2002–2004. Edellisen laman jälkimainingeissa vuonna 1997 toimeentulotuen saajien määrä nousi ennätyksellisen korkealle, 22 400 tamperelaiseen. Nykytilanteessa erityisen huolestuttavana nähdään uusien asiakkaiden määrän kasvu, mikä viime vuonna oli 42 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008. Kaupunki maksoi toimeentulotukea viime vuonna nettona 27,5 miljoonaa euroa, mikä on 4,2 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2008.
Kun Tampereen kaupunginvaltuusto ensi keskiviikkona päättää mm. muutoksista talousarvioon, uskon, että se suhtautuu myönteisesti esitykseen suunnata 16,3 miljoonaa euroa toimintamenojen 22,65 miljoonan euron kokonaispotista Terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin ja toimeentulotukimenoihin.
Syytä onkin, sillä Sosiaaliasiamiehen selvitys viime vuodelta muistuttaa kaikkia Tampereen seudun kuntia siitä, että Toimeentulotukilaissa säädetty käsittelyaika ei ole suositus vaan velvoittava lain vaatimus, josta kunnissa on huolehdittava. Selvitys muistuttaa myös Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksesta, että kunnat varaisivat 3,3 % toimeentulotukeen käytettävistä määrärahoista ehkäisevään toimeentulotukeen. Tähän asti yksikään Tampereen seudun kunta ei myöntänyt ehkäisevää toimeentulotukea suositusten mukaisesti.
Tilanne ei korjaannu muutoin kuin euroja lisäämällä. Tämän lisäksi päättäjien on tärkeää ymmärtää, mitä köyhyys merkitsee kuntalaisen arjessa. Tätä on Tampereella pyritty selvittämäänkin. Valtuuston esityslistalla olevassa Strategiaraportissa tuloskortin 3 tavoitteeksi on kirjattu ”Köyhyysselvityksessä esiin nousseiden toimenpiteiden toteuttaminen”. Vuosi sitten opiskelijatyönä toteutettu selvitys on saanut jatkoa tutkimushankkeesta, jota toteutan virkatyönä yhdessä kollegoideni Satu Ylisen ja Jari Heinosen sekä opiskelijoiden kanssa. Sosiaalityön tutkimuksen laitoksen ja Tampereen kaupungin yhteistyöhankkeessa köyhyyttä tarkastellaan kolmen kuntalaisryhmän näkökulmasta: yksinelävien miesten, ikäihmisten ja yksinhuoltajanaisten kokemuksena.
Ensi viikolla pääsen osallistumaan myös Köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen teemavuoden merkeissä Budapestissa järjestettävään Eurocities Social Affairs Forumiin ja erityisesti poliitikoille suunnattuun pyöreän pöydän keskusteluun alueellisesta eriytymisestä.
Vaikka köyhyys ei poistu raportteja laatimalla ja keskustelemalla, on siihen puuttuminen helpompaa, kun asia on nostettu agendalle ja julkiseen keskusteluun.
Irene Roivainen
Tampereen kaupunginvaltuuston pj.