Tampereen vihreät haluavat parantaa kaupunkilaisten (ja muiden kiinnostuneiden) mahdollisuuksia tutustua kaupungin talouteen. Olemmekin irrottaneet kaupungin menot ja tulot vuoden 2011 tilinpäätöksestä. Byrokratiakielen läpitunkemasta pdf-dokumentista kansalainenhan ei saa ensinäkemältä edes suuruusluokkia irti.
Tilinpäätöksen rakentumistavan vuoksi osa luvuista on moniselitteisiä (johtuen mm. kaupungin konsernirakenteesta), mutta erien suuruusluokka ja järjestys pitäisi olla kohdallaan. Jos löydät luvuista ilmeisiä virheitä, ole hyvä ja kerro, missä on menty vikaan. Virheet ja puutteet niin talousdatan tulkinnassa kuin tekstissäkin ovat allekirjoittaneen vastuulla.
Kaupungin menot 2011
Saman infografiikan löydät myös isompana Tableaun sivuilta. Kuplan koko kertoo prosenttiosuuden kaupungin kokonaismenoista, ja sijoittuminen akselistolla puolestaan suurusluokan – lisätietoja kuplasta saat klikkaamalla.
Kuvaa katsomalla on ilmeistä, että suurin osa kaikesta siitä, mitä pidämme tärkeänä hyvinvointivaltiossa, tuotetaan ja rahoitetaan omassa kunnassamme. Kaupungin menoista suurin osa meneekin terveyden ja toimintakyvyn ylläpitoon. Sairaalapalvelut ja ikäihmisten palvelut vievät tästä puolestaan valtaosan. Kaikkein pienin erä ryhmässä on ennalta-ehkäisy (1,7 mEUR). Pieni kupla herättää myös kysymyksen siitä, voitaisiinko paremmalla ennaltaehkäisyllä saada edes osa kalliista sairaalapäivistä katoamaan?
Seuraavaksi eniten, eli suunnilleen neljäsosan, vievät lasten ja nuorten palvelut. Niistä suurin osa menee koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Kaikkein pienin laatikko ovat lasten ja nuorten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut (eli skeittirampit, nuorisotilat ja vaikka kaupungin kesäleirit). Jos lapsiin ja nuoriin kulutetaan budjetista kuitenkin melkein 300 miljoonaa euroa, voisi kuvitella, että heillä olisi sanansa sanottavana ”perinteisten” nuorisoaiheiden lisäksi, kuten skeittiramppien sijoittelun tai nuorisotilan varustevalikoiman lisäksi.
Viimeinen neljäsosa meneekin sitten kaikkeen muuhun, ja yleensä siihen mistä kaikki riidat nousevat: elinkeinotoimintaan, kulttuurin ja liikunnan tukemiseen, konsernihallintoon, pelastustoimeen tai vaikka joukkoliikenteeseen. Kiistely vaikkapa korkeakulttuurin tukemisesta (tai into bänditilojen hävittämiseen) vaikuttaa kummalliselta kun euromäärät suhteuttaa suurempiin menoeriin. Populistin on helppo valittaa byrokratian massiivisuudesta tai tietohallinnon kalleudesta, mutta fiksumpi yrittää säästää kaikkialta sieltä, missä lautakunnilla on mahdollisuus vaikuttaa isoimpiin menoeriin. Tätä valaisi osaltaan vihreä apulaispormestari Olli-Poika Parviainen blogissaan.
Kaupungin tulot 2011
Saman infografiikan löydät myös isompana Tableaun sivuilta.
Tulopuolen osalta asia on Tampereen kaltaisessa kaupungissa selvä: maksamme itse kaiken veroissa ja maksuissa. Kunnallisveron jälkeen toiseksi suurimpana kohtana on tosin valtionosuudet, mutta näiden hohtoa monimutkainen verontasausjärjestelmä vähentää: suhteellisen hyvätuloisten veronmaksajien Tampere tukee osaltaan köyhempiä kuntia, mutta saa sitten valtionosuuksia peruspalvelujen tuottamiseen. Oman osansa tuovat epävarman taloustilanteen takia vähenevä yhteisövero ja kiinteään varallisuuteen kohdistuva kiinteistövero. Tämän lisäksi kaupunki myy tonttimaata, kerää asiakasmaksuja niin sairaaloissa kuin busseissakin.
Anna ehdotuksesi: Miten Tampereen rahaongelmat korjataan?
Otsikoissa olleet Tampereen rahaongelmat kohdistuvat lähinnä kahteen kipukohtaan: toimintamenot kasvavat enemmän kuin on ajalteltu samalla kun erityisesti yhteisöverot laskevat enemmän kuin on osattu odottaa.
Mistä pitäisi säästää ja mitä tuloja tulisi saada lisää? Tampereen vihreiden kantaan voit myös vaikuttaa: ehdota omaa näkemystäsi Tampereen vihreiden kunnallisvaaliohjelmaan.