Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen puhe tunneliaddressin luovutustilaisuudessa

RANTAVÄYLÄN TUNNELIN KANSANÄÄNESTYSADRESSIN LUOVUTUS

12.8.2009

IRENE ROIVAINEN,

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja:

Ensiksikin haluan kiittää Rantaväylä – liikettä tämän adressin keräämisestä. Edustuksellisen demokratian ohella tarvitsemme myös suoraa demokratiaa ja kansalaismielipiteen kuulemista. Kuntalain mukaan valtuuston on ”viipymättä päätettävä”, toimitetaanko kansanäänestys, mikäli 5% äänestysikäisistä asukkaista sitä vaatii. Valtuuston harkintaan siis jää, järjestääkö se kansanäänestyksen. Lain mukaan kunnallinen kansanäänestys on neuvoa-antava, päätösvalta asiassa säilyy valtuustolla.

Tämä on lähihistoriassa toinen kerta, kun Tampereella vaaditaan kansanäänestystä. Kymmenen vuotta sitten v. 1999 kerättiin lähes 10 000 (9646) nimeä käsittänyt adressi Koskenniskan sillan rakentamista vastaan. Kansanäänestysesitys kaatui valtuustossa selvin luvuin (48–19). Ehkä on hyvä palauttaa mieliin sekin, että nämä kaksi asiaa liittyvät toisiinsa myös liikenteellisesti: Koskenniskan siltaa ei lopulta rakennettu, koska Rantaväylän tunnelihanke teki sen tarpeettomaksi.

On syytä kerrata, miten tässä asiassa päätöksenteko on kulkenut ja missä vaiheessa nyt ollaan. Rantaväylän kehittämistä on valmisteltu jo pitkään, noin 10 vuoden aikana. Suunnitteluprosessin aikana on myös käyty kahdet kunnallisvaalit, joissa tunneli on ollut keskeinen teema.

Kaupunginvaltuusto on kolmeen kertaan suurella enemmistöllä linjannut, että Rantaväylää kehitetään ns. pitkän tunnelivaihtoehdon pohjalta. Alun perin pitkästä tunnelista päätettiin keskustan liikenneosayleiskaavassa 18.tammikuuta 2006. Silloin päätös syntyi äänin 53 – 14. Jos ajatellaan, mikä olisi sopiva hetki neuvoa-antavalle kunnallisella kansanäänestykselle tällaisessa asiassa, se olisi mielestäni ollut ennen tuota valtuuston päätöstä, sillä silloin oli selvitetty laajasti vaihtoehtoisia linjauksia, kuten tien leventämistä, kansiratkaisua ja eritasoliittymiä Mustalahteen ja Onkiniemeen.

Yleiskaavan hyväksymisen jälkeen pormestarin asettama työryhmä selvitti tunnelin rakentamisen edellytyksiä ja kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen tunnelin suunnittelun aloittamisesta 15.8.2007 äänin 61 – 3.

Kolmannen kerran valtuusto päätti asiasta 26. marraskuuta 2008 äänin 54 – 8 hyväksyessään Rantaväylän tunnelin rahoitusta koskevan sopimuksen valtion kanssa.

Täytyy myös ottaa huomioon, että Rantaväylän tunneli on Tiehallinnon ja alueen kuntien tekemän kehittämisselvityksen mukainen ratkaisu ja hanketta toteutetaan yhteistyössä Tiehallinnon kanssa. Rantaväylä on osa valtatie 12:ta, joka on valtion tie, joten kaupunki ei voi yksinään ratkaista, miten sitä kehitetään.

Kaupunkilaiset ovat voineet ja voivat yhä vaikuttaa tähän asiaan monin tavoin. Parhaillaan on nähtävillä tunnelin ja sen liittymien asemakaavaehdotus perjantaihin 14.8. saakka Frenckellissä. Siitä voivat kaikki halukkaat antaa mielipiteitä. Kaupunginvaltuusto päättää asemakaavasta aikanaan. Myös tunnelin rahoitus tulee valtuuston päätettäväksi budjetin yhteydessä.

Valmisteilla on myös Ranta-Tampellan uuden asuinalueen asemakaava. Sen laaja selvitysaineisto on kaikkien luettavissa netissä kaupungin sivuilla. Aikanaan asemakaavaluonnos tulee myös nähtäville ja valtuuston päätettäväksi.

Mielestäni tämä asia on edennyt demokraattisesti ja näen tämän kansanäänestysaloitteenkin yhtenä osana demokratiaa. Päätösvalta asiassa on kuitenkin kuntalain mukaan valtuustolla, joka varmasti perehtyy asiaan tarkasti ja ottaa huomioon asiaan liittyvät moninaiset näkökannat.

Kiitän adressin kerääjiä aktiivisuudesta ja vien tämän ehdotuksen kansanäänestyksestä valtuuston käsiteltäväksi.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen puhe tunneliaddressin luovutustilaisuudessa

Viimeisimmät artikkelit