Hyytävä vaihtoehto rantatien tunnelille

Rantaväylän tunnelin vastustajien Aamulehdessä viime aikoina esittelemien vaihtoehtojen tahallisena tai tahattomana tarkoituksena näyttää olevan, että Näsijärven ranta ei enää kelpaa muuhun kuin henkilöautoliikenteen alustaksi.

Hyytävin ehdotus on tähän mennessä tullut Kyösti Suovalta (AL 15.8.2009), joka luulee ratkaisevansa liikenneongelmat rakentamalla uusia teitä ja leventämällä nykyisiä. Suovan ehdottama Järvitie jättää Santalahden ja Onkiniemen asuinalueet ja Särkänniemen huvipuiston kahden suuren liikenneväylän väliin.

Suova käyttää perusteluina mm. ”päästöjen jakautumista laajalle alueelle”, ja tunnelin energiankulutuksen säästymistä. Nämä ovat ilmeisesti jotain ympäristöargumentteja. Järvitie on kuitenkin sellainen investointi autoliikenteen sujuvuuden edistämiseksi, jolla saadaan vain lisää teitä. Järvitie kerää ennen pitkää liikennettä yli oman kapasiteettinsa, kuten kaikki hyvätasoiset väylät tapaavat tehdä. Ja taasko levennetään?

Suunnitelmansa meluhaittoihin Suova suhtautuu kepeästi: tunnelin ilmastointilaitteiden ja tunnelista tulevien autojen melu aiheuttavat kuulemma suuremman haitan kuin koko järven päälle nostetun Järvitien liikenne. Väitteen todenperäisyydestä voi hankkia esimakua menemällä nykyisen rantaväylän varteen kuuntelemaan liikennemelun tasoa.

Vesa Knuuttila taas ehdottaa käynnistämässään verkkoadressissa (http://www.adressit.com/ei-tunneli) rannan kaavoittamisesta virkistys- ja puistoalueiksi ja joukkoliikenteen kehittämistä. Samassa adressissa pari riviä alempana vaaditaan rantaväylälle rakennettavaksi lisäkaistoja, ramppeja ja alikulkuja. Onkohan adressi varmasti yhden henkilön laatima? Tien leventäminen varmistaa sen, että virkistys- ja puistoalueet rannassa ovat yhtä tyhjän kanssa. Kuka haluaa virkistäytyä kuusikaistaisen tien varressa?

Aamulehdessä (21.8.2009) Knuuttila ei puhu enää mitään virkistysalueista ja joukkoliikenteestä, vaan mainostaa ns. Lehtosen mallia. Mallista käy Knuuttilan kirjoituksessa selville lähinnä se, että liikenneongelmat ratkaistaan tietä korottamalla ja liikennevaloja poistamalla. Hän nimittää ympäristöystävällisyydeksi sitä, että autoliikenteellä on Lehtosen mallissa entistä esteettömämpi kulku maan pinnalla.

Rantaväylä-liikkeessä näyttää olevan liikaa ihmisiä, jotka haluavat ”ratkaista” rantaväylän tilanteen 60- ja 70-luvuilta peräisin olevilla teidenleventämis- ja rakentamisideoilla. Tunnelia he vastustavat mm. sillä perusteella, että rahat ovat poissa Koukkuniemen vanhainkodista. Mutta teiden leventäminen, ramppien ja siltojen rakentelu tai jopa kokonaan uusien teiden rakentaminen – jotka Tampere kustantaa yksin – eivät jostain syystä maksaisi mitään?

Rantaväylän tunneli ei todellakaan ole ihmeratkaisu Tampereen liikennekysymyksiin. Tunneli lähinnä pelastaa Näsijärven rantaa muuhun käyttöön kuin tiealustaksi. Tampereen seutu tarvitsee lisäksi lähivuosina suuria panostuksia joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen. Jos Rantaväylä-liikkeen aktiivit todella haluaisivat nykyaikaisia vaihtoehtoja tunnelille, he puhuisivat Aamulehdessäkin esimerkiksi massiivisista investoinneista raideliikenteeseen ja ruuhkamaksuista, eivät tyytyisi vihjailemaan jotain epämääräistä ”joukkoliikenteen kehittämisestä”.

On onnetonta, jos tienleventäjät jäävät näkyvimmäksi osaksi Rantaväylä-liikettä. Tampereen keskustan tapauksessa heidän logiikkansa aiheuttaa ennen pitkää sen, että Tampereen keskusta on yksi suuri moottoritie, jolla kelpaa ajella. Minne, se jää vähän arvoitukseksi.

Otto Auranen

Hyytävä vaihtoehto rantatien tunnelille

Viimeisimmät artikkelit