Jokainen lapsi on oma yksilönsä, jonka psyykkiseen ja fyysiseen kehittymiseen vaikuttavat monet tärkeät tekijät. Näitä tekijöitä ovat läheiset ihmissuhteet niin kotona, varhaiskasvatuksessa kuin koulussa, mielekkäät harrastukset sekä yhteiskunnan vallitsevat olosuhteet.
Varsinkin lapsuusiän perheellä on suuri merkitys lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Kaikkien perheiden voimavarat eivät kuitenkaan välttämättä riitä turvaamaan yksin lapsen riittävää psyykkistä kehitystä, vaan näissä tilanteissa yksikin turvallinen aikuinen varhaiskasvatuksessa tai koulussa voi olla lapselle se merkittävin kasvun tuki. Tämän vuoksi poliittisen toiminnan tulee turvata muun muassa riittävät ja laadukkaat resurssit kasvatushenkilöstön osalta.
Lapselle turvallinen aikuinen voi olla ryhmissä avustava henkilökin. Varhaiskasvatuksen ja koulun lisäksi myös vapaa-ajan harrastukset luovat tärkeän ympäristön mielenterveyden tukemiselle ja edistämiselle. Poliittisilla päätöksillä voimmekin vaikuttaa yhteiskunnan puolelta paljon myös lasten ja nuorten hyvän mielenterveyden kehittymiseen.
Meidän tulee huolehtia siitä, että jokainen perhe saa tarvitsemansa neuvolapalvelut jo odotusaikana ja perheet kohdataan neuvolassa yksilöllisesti erilaiset tuen tarpeet huomioiden. Meidän tulee tarjota perheille mahdollisuutta lapsiperheiden kotipalveluiden pariin, mikäli perhe kohtaa arjessaan haasteita. Meidän tulee varmistaa, että varhaiskasvattajilla on mahdollisuus kohdata lapset omina yksilöinä ja että kasvattajilla on mahdollisuus tarjota lapsille heidän tarvitsemaansa tukea, pitämällä ryhmäkoot tarpeeksi pieninä sekä huolehtimalla siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus oman varhaiskasvatuksen erityisopettajan tukeen, niin päiväkodin arjessa kuin kotonakin.
Pidetään huolta siitä, että luokkakoot pysyvät ikäryhmään sopivina ja kouluissa on tukea saatavilla niin kuraattorilta kuin mielenterveyteen erikoistuneilta sairaanhoitajilta. Varmistetaan päätöksillämme kunnissa, että jokaisella lapsella on mieleinen harrastus, josta ammentaa lisää voimia arkeen. Päätöksillämme voimme vaikuttaa myös siihen, kuinka portaaton, nopea ja matalalla kynnyksellä toteutettu mielenterveyspalvelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa estää lasten, nuorten ja perheiden tilanteiden pahentumista ja ongelmien kertautumista.
Myös ammattilaiset tarvitsevat reittejä ohjata perheitä mielenterveyspalveluiden pariin silloin, kun omat keinot eivät enää riitä. Tämän lisäksi kasvatushenkilöstölle tulee tarjota tunne- ja turvataitoja vahvistavia koulutuksia, jotta positiivinen kasvatus olisi luonnollinen osa lasten ja nuorten arkea. Mielenterveys ei ole lopulta lapselle ja nuorelle muuta kuin kuuntelevat korvat, hymyilevät kasvot, lohduttava silitys ja ennen kaikkea syli, johon kiivetä tai hartiat johon nojata.
Anna Moilanen
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, lähihoitaja
Tampereen Vihreiden kuntavaaliehdokas