Tampereen henkilöstökassa on perustettu 1924. Se hoitaa jäsentensä maksupalvelutehtäviä ja talletuksia. Palveluajatuksena on antaa jäsenille edullinen maksupalvelu, kilpailukykyinen korko ja hyvä palvelu. Se toimii itsekannattavuusperiaatteella eli kustannukset katetaan asiakkailta perityillä korkokatteilla.
Asiakas voi olla kaupunkikonsernin palveluksessa oleva tai palveluksesta eläkkeelle jäänyt henkilö. Nykyisin asiakkaita on noin 7500. Päivittäin asiakaspalvelutapahtumia palvelupisteessä noin 150 ja tilitapahtumia yli 700. Siellä työskentelee viisi työntekijää.
Palvelut koostuvat tällä hetkellä maksupalvelutilistä, 12 kk:n määräaikaisesta talletustilistä ja ilmaisesta laskujen maksupalvelusta. Tileillä on alkuvuoden 2012 aikana ollut varoja keskimäärin noin 39 milj. Tällä hetkellä maksetaan tileille vuotuista korkoa maksupalvelutileille 0,2 prosenttia ja talletuksille 1,3 prosenttia.
Henkilöstökassan toimintaympäristössä on tapahtumassa muutoksia, minkä vuoksi kassan tulevaisuutta on selvitetty. Käytössä oleva kassaohjelmisto on vanhentunut sekä teknisenä ratkaisuna että hyvin niukan palveluvalikoiman mahdollistavana ohjelmistona. Henkilöstökassan asiakaskunta on voimakkaasti painottunut eläkeläisiin ja varttuneempiin työikäisiin (yli 70 % on yli 50-vuotiaita). Alle 40-vuotiaista kassan jäsenistä alle neljännes käyttää perinteistä maksupalvelua. Myös henkilöstökassan työntekijöitä jää eläkkeelle lähivuosina.
Vuonna 2010 tehtiin henkilöstökassan asiakastyytyväisyystutkimus ja konsulttiselvitys henkilöstökassan tulevaisuuden vaihtoehdoista. Näitä molempia on hyödynnetty toiminnan tulevaisuuden arvioinnissa.
Asiakkaat olivat tyytyväisiä henkilöstön ammattitaidosta ja palvelusta sekä toiveissa oli internetin nykyistä laajempi hyödyntäminen asioinnissa. Konsulttiselvityksessä selvitettiin toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltuja ratkaisuja henkilöstökassan tulevaisuudelle ja selvityksessä suositeltiin toiminnan lakkauttamista.
Tulevaisuudessa olisi uuteen kassaohjelmistoon ja palveluvalikoiman uudistamiseen investoitava arviolta 195 000 euroa. Tämä mahdollistaisi henkilöstökassan toiminnan jatkon teknisesti ja laajentaisi henkilöstökassan palveluita verkkopankkimaiseen suuntaan. Kustannustason nousu tulee kattaa uusilla palvelumaksuilla, joiksi ennusteissa on laskettu 1,00 euroa per palvelupisteellä maksettu lasku. Asiakkaan itse verkkopalvelussa syöttämä lasku olisi ilmainen. Tilien korkomarginaalit säilyvät ennallaan, jolloin toiminnan vuotuiset kokonaistuotot nousisivat investoinnin edellyttämälle noin 300 000 euron tasolle. Näin tuottojen kerryttämiseen osallistuvat sekä tallettaja- että maksupalveluasiakkaat.
Palveluiden kustannustaso asiakkaille olisi investoinnin jälkeen laskujen maksupalveluissa ja maksupalvelutilin korossa samaa tasoa pankkien kanssa ja määräaikaisen talletustilin korkoehdossa selvästi pankkeja heikompi Asiakaskyselyn mukaan lähes 40 prosenttia maksupalvelua nyt käyttävistä asiakkaista aikoo uuden palvelumaksun johdosta vähentää maksupalvelun käyttöä, jolloin jouduttaisiin maksupalvelua korottamaan. Tuolloin kilpailukyky heikkenisi edelleen ja riski lisääntyvästä asiakaskadosta kasvaisi. Tällöin henkilöstökassan toiminnassa ei enää toteudu omakustannusperiaate, vaan osa kuluista jää kaupungin maksettavaksi. Tämä on vaikeasti perusteltavissa tamperelaisille veronmaksajille.
Kaupungin henkilöstön ja eläkeläisten omien raha-asioiden hoitamiselle löytyy runsaasti kohtuuhintaisia ja helposti käytettäviä vaihtoehtoja. Asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan noin 90 prosentilla kassan asiakkailla on jo valmiiksi pankkisuhde olemassa.
Viime vuosina henkilöstökassan asiakasvarojen määrä on vaihdellut 40–55 milj. euron välillä. Julkisen sektorin rahoituksen turvaaminen ei missään oloissa saa perustua yksityishenkilöiden tai omien työntekijöiden talletusmahdollisuuksiin, joten perustelu kassan varojen käyttämisestä vararahastona ei ole realistista.
Henkilöstökassan henkilökunnan osittainen eläkkeelle siirtyminen tulee mahdollistamaan toiminnan lakkauttamisen lähitulevaisuudessa ilman kysymystä henkilöstön jatkosijoittumisesta. Nykyisellä kassaohjelmistolla voidaan toimia 1–2 vuotta, jona aikana luonnollinen ajankohta toiminnan lakkauttamiselle on olemassa. Henkilöstökassan toiminnan lakkauttaminen tulee olemaan laaja prosessi ja siihen tulee kulumaan aikaa ja kassan jäsenille on tiedotettava riittävästi asiasta ja millaisia vaikutuksia päätöksellä tulee olemaan.
Kaupunginhallituksen pohjaesityksessä esitettiin Tampereen kaupungin henkilöstökassan toiminnan lakkaavan viimeistään kesäkuussa 2014.
Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen perusteli blogissaan palvelun olevan monille vanhemmille työntekijöille hyvä ja tarpeellinen, lähinnä siksi että toistaiseksi kassa ei peri palvelumaksuja samaan tapaan kuin pankit ja kassassa saa palvelua konttorissa mitä ei tällä hetkellä enää tavallisista pankeista löydy. Tärkeitä asioita nämäkin, mutta ilman palvelumaksuja ei itsekannattavuusperiaatteella tämä systeemi pitkään pyörisi, ja veronmaksajien ei mielestäni kuulu tukea tällaista toimintaa. Lisäksi juuri kassan jäsenet halusivat verkkopalvelujen kehittämistä.
Asiaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa 30.4.2012, jolloin allekirjoittanut esitti asian pöydälle jättämistä lisätietojen hankkimista varten, ja siihen päädyttiin yksimielisesti. 7.5.2012 asia oli uudelleen käsiteltävänä, ja KH päätyi äänestyksen jälkeen hyväksymään esityksen. Kaupunginhallituksen pohjaesitystä muutettiin siten, että päätökseen lisättiin se, että henkilöstökassan asiakkaille järjestetään kilpailutuksen kautta heille edullisin pankki, joka huolehtisi murrosvaiheesta. Se tosin on jokaisen jäsenen itse päätettävissä, haluaako jatkaa pankkipalveluja kilpailutetussa rahoituslaitoksessa. Lisäksi korostettiin tiedotuksen tärkeyttä ja päätöksen vaikutusten kertomista henkilöstökassan jäsenille.
Vihreiden kaupunginhallitusryhmä päätyi puoltamaan muutettua pohjaesitystä erityisesti seuraavin perustein:
1) Pankkitoiminta ei ole kaupungin ydintoimintaa
2) Kaupunkilaisten veroeuroja ei pidä käyttää toiminnan tukemiseen
3) Selvitysten perusteella uusia asiakkaita ei pelkällä palvelutiskitoiminnalla saada lisättyä, ja jos palvelumaksuja joudutaan nostamaan, nykyistäkin harvempi henkilöstökassan jäsen käyttäisi palveluja.
4) Jo nyt suurimmalla osalla kassan jäsenistä on käytössä pankkisuhde
Seuraavaksi asiasta keskustellaan ja päätetään kaupunginvaltuustossa.
Vesa Eskola
kaupunginvaltuutettu
kaupunginhallituksen jäsen