Tampereen Vihreiden 30-vuotista taivalta juhlistettiin lauantaina 22.9.2018 juhlaseminaarin ja iltajuhlan merkeissä. Päivällä järjestetyssä juhlaseminaarissa käsiteltiin vihreiden historiaa sekä nykypäivää niin valtakunnallisesti kuin Tampereenkin näkökulmasta.

Tampereen Vihreiden puheenjohtaja Tuomo Pekkanen avasi tilaisuuden. Tämän jälkeen kansanedustaja Olli-Poika Parviainen kertoi avauspuheenvuorossaan olleensa mukana jo 15 vuotta vihreiden toiminnassa. Hän kuvasi, millaisena on näyttäytynyt vihreiden toiminta Tampereella ja muuallakin, miten vihreät ovat edenneet ja mitä saaneet aikaan – sekä miten tulevaisuudessa edetään. Parviainen puhui myös vihreiden äänestäjistä ja heidän ominaispiirteistään. ”Tampere on paikka, joka on hyvin tyypillinen Vihreiden kasvualusta eli korkeakoulukaupunki ja kasvukeskus, teollisuuskaupunki, joka on joutunut käymään läpi monia rakennemuutoksia ja kaupunki, joka on satsannut voimakkaasti uusiin aloihin. Näistä usein kumpuaa Vihreiden kannattajapooli – kuten myös esimerkiksi elävästä kulttuurielämästä josta Tampere tunnetaan valtakunnallisesti.”

Avauspuheenvuoron jälkeen Tampereen apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki ja Turun kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jukka Vornanen kuvailivat ensin valtuustoryhmien koon kehittymistä niin Tampereella kuin Turussa sekä valtuustoryhmän kasvun muutoksia toimintaan. Eräs esimerkki muutoksista oli moniäänisyyden kasvu: moniäänisyys on kasvanut ja kasvamassa lisää, mutta tätä ei nähdä välttämättä ollenkaan huonona asiana. Puheenvuoro kirvoitti keskustelua myös muiden kaupunkien valtuustoryhmien edustajilta.

Vihreiden valtakunnalliseen historiaan johdatteli Vihreän Sivistysliiton pääsihteeri Ville Ylikahri heti kahvitauon jälkeen. Ylikahri on toimittanut Sari Aaltosen kirjoittaman Vaihtoehtopuolue -kirjan, joka on ensimmäinen kattava historiatutkimus suomalaisen vihreän puolueen synnystä. Ylikahrin esityksessä tuleekin selväksi, että vihreiden 80-lukua leimaa erilaiset vaihtoehtoiset liikkeet: ravintola Kasvis, Koijärvi, pienlehdet, ekoyhteisöt ja maalle muuttaminen. Näistä vaihtoehtoisista liikkeistä muodostuu lopulta vihreä puolue.

Kansanedustaja Pekka Haavisto kertoi vihreän toiminnan alkuajoista Tampereella. ”Sekä Helsingissä että Tampereella Vihreät nousi nimenomaan kaupunkikulttuurin puolustajina, vanhan rakennuskannan puolustajina, kaupungin viihtyisyyden puolustajina.” Haavisto pitääkin rakennussuojelukysymyksiä tärkeänä kimmokkeena vihreiden nousuun. Tampereella tällaisiin kysymyksiin liittyivät esimerkiksi Kauppahallin ja virastotalon valtaaminen, Verkatehtaan tuhoutuminen sekä Tampellan ja Finlaysonin kaavakysymys. Haavisto uskookin, että äänestäjien ja kaupunkilaisten mielestä rakennussuojelukysymykset olivat vähintään yhtä merkittäviä kuin vihreisiin perinteisemmin liitettävä ympäristön suojelu.

Juhlaseminaarin lopuksi vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Stenhäll kertoi vihreästä kaupunkivisiosta, jossa hahmotellaan ajatusta siitä, millainen vihreä kaupunkien tulevaisuus olisi niin Tampereella kuin muuallakin. Hän kuvaa esimerkiksi Tampereen tilannetta sillä, että monesti vihreät ovat olleet viitisen vuotta aikaa edellä monissa ideoissa. Vihreässä kaupunkivisiossa tuleekin ideoiden lisäksi arvioida kehityksen suuntaa, jonne ollaan menossa. Suurten kaupunkien rooli tulee joka tapauksessa soten uudistuksen myötä muuttumaan.

Tampereja vihreiden kaupunkien tulevaisuus, minne halutaan viedä. Viitisen vuotta aikaa edellä

Voit katsoa livelähetysten tallenteet Tampereen vihreiden Facebook-sivulta!
Osa 1: Olli-Poika Parviainen, Anna-Kaisa Heinämäki ja Jukka Vornanen
Osa 2: Ville Ylikahri, Pekka Haavisto, Jaakko Stenhäll