Miksi Vihreät?

Pohditko liittymistä Vihreisiin tai osallistumista paikalliseen toimintaan? Tutustu muutamien tamperelaisvihreiden tarinoihin siitä, mikä innosti heidät lähtemään mukaan toimintaan.

Lassi Nuutinen, erilaisuuden kunnioittaminen ongelmanratkaisun avaintekijänä

Jos pidän vihreää oksaa sydämelläni, laulava lintu kyllä tulee.
– Kiinalainen sananlasku

Lassi-NuutinenLiityin juuri kuun alussa Tampereen Vihreisiin. Ajankohdasta voi päätellä sen, mikä sai minut heräämään yhteiskunnalliseen keskusteluun mukaan ja Vihreiden jäseneksi. Osallistuin ”Meillä on Unelma”-mielenosoitukseen, jossa tajusin kuinka jokainen meistä yksilöinä on vastuussa siitä, mitä joukkona teemme. Vaikutamme toisiin ihmisiin, vaikka olisimme passiivisia, koska kukaan meistä ei ole erillinen saari. Me olemme yhdessä, halusimme tai emme. Tarvitsemme toisiamme ja erityisesti erilaisuutta. Oma elämänasenteemme on se, mistä kaikki lopulta kumpuaa. Asenne on ennen ajatuksia, sanoja ja tekoja. Vaikuttaminen voi olla passiivisen lisäksi myös aktiivista, jolloin se mahdollisesti kattaa kokonaisvaltaisesti kaiken aina asenteista tekoihin.

Miksi tarvitsemme erilaisuutta? Kautta aikojen erilaisuus on ollut se voimavara, joka on luonut uusia väyliä. Uudet väylät ovat avanneet kaikille uusia näkökulmia ja ilman uusia näkökulmia, emme kykene ratkaisemaan ongelmiamme. Elämää ei ole stabiilissa tilassa ja siksi tarvitaan liikettä, joka suuntautuu vanhojen urien ulkopuolelle. Sellainen liike on elämän virtaa. Minäkin astuin nyt johonkin uuteen, kun astuin Vihreisiin vaikuttamisen polulle.

Tuomo Pekkanen, aineenopettaja ja nettisäätäjä: Osallistumalla on helppoa olla hyödyksi muille

Alunperin lähdin mukaan Vihreisiin vaimoni kanssa logiikalla ”maksanpa vain jäsenmaksua ja tuen toimintaa siten”. Sitten tuli käytyä ensimmäisessä tilaisuudessa (olikohan jokin syyskokous tms.) ja sitä kautta tuli tutustuttua sen hetken hallitukseen.

Mentäessä ajassa eteenpäin olen partioinut vaalien alla torilla, jakanut flaiereita, toiminut kaksi vuotta Tavin taloudenhoitajana ja tällä hetkellä olen yksi nettisivujen ylläpitäjistä. Välissä ehdin mennä ehdolle kunnallisvaaleissa ja saada sen verran kannatusta että olen toiminut Vihreiden mandaatilla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtokunnassa.

Mutta miksi Vihreät? Koska haluan jättää jälkeeni paremman Tampereen, Suomen ja maapallon nuoremmille sukupolville. Olen kokenut että Vihreissä on ollut helppoa lähestyä niin puolueen puheenjohtajaa kuin vaikka paikallista kansanedustajaa ja ylipäätänsäkin sopivan rento ja avoin meininki on sopinut minun pirtaani. Mukaan toimintaan lähteminen oli helppoa ja pystyn tekemään asioita joissa tunnen olevani hyödyksi sekä Tampereelle että Vihreille. Eikä haittaa että tekeminen on (pääosin) kivaa!

Aksu Piippo, kulttuurialan sekatyömies: Vihreissä arvostetaan näkemyksiä, ei titteleitä

Innostuin liittymään Tampereen Vihreisiin samana päivänä, kun Tarja Cronberg valittiin puolueen puheenjohtajaksi vuonna 2005. Olin aiemmin vierastanut puolueen Helsinki-keskeistä kuvaa. Aiemmin olin toiminut opiskelijapolitiikassa, toki vihreässä ryhmässä. Vihreä tieni vei Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajaksi ja sitä kautta ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin vuonna 2007.

Vihreissä minua on yhä uudestaan positiivisella tavalla hämmästyttänyt hierarkian tai hienostelevan protokollan puuttuminen. Toimiessani ylioppilaskunnan puheenjohtajana kansanedustaja Oras Tynkkynen otti minuun yhteyttä ja pyysi lounaalle kysyäkseen kantojani ajankohtaisiin asioihin opiskelijapolitiikassa. Olin valtavan otettu, kun kansanedustaja kuunteli minua oikeasti ja arvosti mielipiteitäni.

Johanna Roihuvuo, yliopistoprekaari: Huomasin, että ajatukseni ja arvoni ovat politiikkaa

Johanna-pikkukuva Olen kasvanut maalla perheessä, jossa politiikasta ei koskaan puhuttu sanaakaan. Minut kasvatettiin kotona kierrättämään, kunnioittamaan muita ihmisiä, pitämään huolta heikommista sekä olemaan avoin ja rehellinen. Myöhemmin lähdin opiskelemaan yliopistoon, jossa ajauduin järjestöaktiiviksi ja sitoutumattomana opiskelijapolitiikkaan. Siellä eri poliittisten edustajien kanssa toimiessani huomasin, että vaikka tulin juttuun kaikkien kanssa, ajatukseni ja arvoni osuivat parhaiten yhteen yhden ryhmän kanssa – Vihreiden. Tajusin myös, että kuka tahansa voi tarttua epäkohtiin ja tehdä niille jotain, ja että valtaosa minua kiinnostavista asioista päätetään juuri politiikassa. Tuttu suostutteli minut liittymään puolueeseen ja myöhemmin lähdin ehdolle kunnallisvaaleihin, edustajaksi kaupungin luottamustehtäviin sekä aktiiviksi paikalliseen yhdistystoimintaan.

Upeinta ja koukuttavinta on ollut tavata mielenkiintoisia ihmisiä, keskustella asioista heidän kanssaan ja oppia koko ajan lisää. En osannut kuvitella, että illanvietot, sunnuntaipyöräilyt ja väittelyt ihailemieni vaikuttajien kanssa voisivat olla yhtäkkiä ihan arkipäiväisiä asioita. Suurimpana yllätyksenä tuli, miten pienen porukan harteilla asiat lopulta lepäävät. Vihreät ovat Tampereella näkyneet, kuuluneet ja saaneet aikaan niin paljon, että kuvittelin asioiden taustalle paljon suuremman ja ammattimaisemman organisaation. Todellisuus oli, että jokaista pienintäkin tekoa todella tarvitaan ja että kenen tahansa on mahdollista tarttua ja päätyä vaativinkiin haasteisiin ja tehtäviin. Tuntuu uskomattomalta ajatella, miten paljon voisimme saada aikaan, jos meitä olisi vielä nykyistä enemmän.

Tammelantori