Tavin säännöt

Tampereen vihreiden säännöt (PDF)

Tampereen vihreät ry.

Säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Tampereen vihreät ry ja sen kotipaikka on Tampere.

Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.

Yhdistys on myös jäsenenä puoluetta Pirkanmaan vaalipiirissä edustavassa Pirkanmaan vihreä liitto ry:ssä, jota kutsutaan näissä säännöissä piirijärjestöksi.

Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä kunnallisjärjestö.

2. Tarkoitus ja toimintamuodot

Kunnallisjärjestön tarkoituksena on

1. edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta;

2. tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta Tampereen alueella;

3. yhdistää Tampereen asukkaita, joilla on vihreä arvomaailma;

4. edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi kunnallisjärjestö

1. toimii puolueen ja piirijärjestön paikallisyhdistyksenä puoluehallituksen vahvistamalla toimialueella;

2. asettaa kunnallisvaaleissa ehdokkaat puolueen listoille toimialueellaan;

3. vastaa puolueen kunnallisvaalikampanjasta toimialueellaan ja osallistuu vaalityön tekemiseen muissa toimialueellaan käytävissä vaaleissa;

4. tekee aloitteita ja kannanottoja;

5. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;

6. järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia;

7. järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa;

8. seuraa ja tukee puolueen valtuustoryhmän toimintaa;

9. tukee jäsenyhdistystensä toimintaa sekä koordinoi kunnallisjärjestön ja jäsenyhdistysten välistä yhteistyötä.

Toimintansa tukemiseksi kunnallisjärjestö voi:

1. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;

2. omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta;

3. järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä

4. harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy kunnallisjärjestön tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

3. Jäsenet

Kunnallisjärjestön varsinaisia jäseniä ovat yhdistysjäsenet ja henkilöjäsenet.

Yhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä Tampereen alueella toimiva rekisteröity yhdistys,

1. jonka jäsenet ovat 15 vuotta täyttäneitä Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa;

2. joka haluaa osallistua puolueen ja kunnallisjärjestön toimintaan;

3. joka hyväksyy puolueen ja kunnallisjärjestön tarkoituksen ja säännöt ja

4. joka on hyväksytty puolueen jäseneksi.

Kunnallisjärjestön yhdistysjäseniä kutsutaan näissä säännöissä jäsenyhdistyksiksi. Jäsenyhdistykset hyväksyy hakemuksesta kunnallisjärjestön kokous.

Kunnallisjärjestön henkilöjäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy kunnallisjärjestön tarkoituksen ja säännöt ja on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa.

Kunnallisjärjestön jäsen ei voi olla jäsenenä johonkin muuhun puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä.

Henkilöjäsenet hyväksyy hakemuksesta kunnallisjärjestön hallitus.

Kunnallisjärjestön kokous voi päätöksellään kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt kunnallisjärjestön tarkoituksen toteuttamista tai jolle kunnallisjärjestö muutoin haluaa osoittaa kunnioitustaan.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta kunnallisjärjestön kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Kunnallisjärjestön kokous voi erottaa jäsenyhdistyksen kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä kahdessa perättäisessä kokouksessa, jos jäsenyhdistys

1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on kunnallisjärjestöön liittymällä sitoutunut tai

2. on menettelyllään kunnallisjärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut kunnallisjärjestöä tai puoluetta tai

3. ei täytä laissa tai näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenyhdistys, joka on erotettu puolueesta, on erotettava myös kunnallisjärjestöstä.

Kunnallisjärjestön kokous voi erottaa henkilöjäsenen tai kunniajäsenen kunnallisjärjestöstä, jos jäsen

1. on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on kunnallisjärjestöön liittymällä sitoutunut tai

2. on menettelyllään kunnallisjärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut kunnallisjärjestöä tai puoluetta tai

3. ei täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai

4. asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi kunnallisjärjestöstä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna.

5. Jäsenmaksut

Kunnallisjärjestö voi periä jäsenyhdistyksiltään vuotuista jäsenmaksua. Jäsenmaksun suuruudesta päättää kunnallisjärjestön syyskokous.

Kunnallisjärjestön henkilöjäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta jäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.

Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu kunnallisjärjestölle että kunnallisjärjestön jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä.

Kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksusta.

Puoluekokous päättää vuosittain:

– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden;

– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta kunnallisjärjestölle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.

6. Hallitus

Kunnallisjärjestön asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu ensimmäinen ja toinen puheenjohtaja, kuudesta kahdeksaan varsinaista jäsentä, sekä ensisijaisuusjärjestyksessä kahdesta neljään varajäsentä. Puheenjohtajia kutsutaan kunnallisjärjestön ensimmäiseksi ja toiseksi puheenjohtajaksi. Vaalikelpoisia hallitukseen ovat kunnallisjärjestön ja jäsenyhdistysten henkilöjäsenet. Hallituksen jäsenten määrästä päättää kunnallisjärjestön syyskokous.

Kunnallisjärjestön syyskokous valitsee hallituksen ensimmäisen ja toisen puheenjohtajan sekä varsinaiset jäsenet kahdeksi (2) sekä varajäsenet yhdeksi (1) kalenterivuodeksi kerrallaan. Erovuorossa on vuosittain yksi puheenjohtaja ja puolet hallituksen jäsenistä. Ensimmäisellä kerralla erovuoro ratkaistaan arpomalla. Sama henkilö voidaan valita hallituksen puheenjohtajaksi enintään kahdeksi toimikaudeksi peräkkäin.

Hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan.

Hallitus kokoontuu ensimmäisen puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt toisen puheenjohtajan kutsusta, kun puheenjohtaja katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, jompikumpi puheenjohtajista mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaminen

Kunnallisjärjestön nimen kirjoittaa jompikumpi kunnallisjärjestön puheenjohtajista.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Kunnallisjärjestön tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee luovuttaa tilintarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Kunnallisjärjestön kokoukset

Kunnallisjärjestö pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Kunnallisjärjestön kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun kunnallisjärjestön kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun yksikin kunnallisjärjestön jäsenyhdistys tai vähintään kymmenesosa (1/10) kunnallisjärjestön äänioikeutetuista henkilöjäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kahdenkymmenen (20) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

10. Kunnallisjärjestön kokousten koollekutsuminen

Kunnallisjärjestön kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenyhdistyksille ja henkilöjäsenille vähintään seitsemän (7) vuorokautta ennen kokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.

Kokouksessa käsiteltävät asiat on mainittava kokouskutsussa.

11. Päätöksenteko kunnallisjärjestön kokouksessa

Äänivaltaa kunnallisjärjestön kokouksessa käyttävät kunnallisjärjestön varsinaiset jäsenet.

Yhdistysjäsenten äänivalta

Yhdistysjäsenen äänivalta määräytyy sen henkilöjäsenmäärän mukaan. Yhdistysjäsen saa

yhden äänen jokaista alkavaa viittä (5) henkilöjäsentään kohden.

Jokaisella yhdistysjäsenellä on oikeus lähettää kunnallisjärjestön kokoukseen niin monta äänivaltaista edustajaa kuin sillä on henkilöjäsenmääränsä perusteella ääniä. Yksi äänivaltainen edustaja voi käyttää kokouksessa vain yhtä ääntä.

Äänivaltaisiin edustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä lasketaan sen mukaan, kuinka monesta jäsenyhdistyksen henkilöjäsenestä on edellisen kalenterivuoden loppuun mennessä maksettu puolueelle menevä jäsenmaksuosuus.

Henkilöjäsenten äänivalta

Jokaisellahenkilöjäsenellä on kunnallisjärjestön kokouksessa kullakin yksi ääni.

Kunnallisjärjestön kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Vaalit

A) Kun valittavia henkilöitä on yksi, käytetään seuraavassa kuvattua siirtoäänivaalitapaa:

1. Äänestäjä merkitsee asetetut ehdokkaat äänestyslippuun haluamassaan järjestyksessä: parhaaksi katsomansa ehdokkaan ensimmäiseksi, toiseksi parhaaksi katsomansa ehdokkaan toiseksi jne. Äänestäjä voi halutessaan merkitä äänestyslippuun myös vähemmän nimiä kuin vaalissa on ehdokkaita.

2. Jokainen äänestyslippu lasketaan ääneksi sille ehdokkaalle, joka on merkitty lipussa ykköseksi.

3. Jos joku ehdokkaista on saanut ehdottoman enemmistön eli yli puolet annetuista ykkösäänistä, on tämä voittanut vaalin.

4. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ehdotonta enemmistöä äänistä, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas.

5. Jokainen tämän karsitun ehdokkaan saama äänestyslippu siirretään ääneksi sille ehdokkaalle joka on merkittynä lipussa toiselle sijalle

6. Jos joku ehdokkaista on nyt saanut yli puolet annetuista äänistä, hän on voittanut vaalin.

7. Jos kukaan ehdokkaista ei edelleenkään ole saanut enemmistöä äänistä, karsitaan pois jäljellä olevista ehdokkaista vähiten ääniä saanut. Jokainen tämän karsitun ehdokkaan äänestyslippu siirretään ääneksi lipussa seuraavana olevalle ei-karsitulle ehdokkaalle. Tämä toistetaan niin monta kertaa, että joku jäljellä olevista ehdokkaista on saanut ehdottoman enemmistön äänistä.

8. Jos ehdokkaat laskennan jossain vaiheessa päätyvät tasatilanteeseen, määritellään heidän keskinäinen järjestyksensä kuten kohdassa C määritellään

9. Jos karsittavan ehdokkaan äänestyslipun perusteella ei voida päätellä, kenelle ääni tulisi siirtää, jaetaan ylijäämä kyseisen äänestyslipun osalta tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken, siten kuin kohdassa B “Ylijäämän siirto” kuvataan.

B) Kun valittavia henkilöitä on enemmän kuin yksi, käytetään tässä ja kohdassa C kuvattua siirtoäänivaalitapaa. Siirtoäänivaali etenee vaiheittain seuraavasti:

1. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun haluamansa määrän nimiä suosituimmuusjärjestyksessä.

Valittaessa toimielintä, jossa varsinaisilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet, ehdokkaat asetetaan varsinainen-vara-pareina.

2. Läpimenokynnys

Lasketaan hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä ja sen perusteella läpimenokynnys seuraavasti: läpimenokynnys = hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä/(täytettävien paikkojen lukumäärä + 1), kahden desimaalin tarkkuudella ylöspäin pyöristäen.

3. Ääntenlaskennan ensimmäinen vaihe

Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ehdokkaan ykkösäänet eli äänestysliput, joissa ehdokas on merkittynä ensimmäiselle sijalle. Ehdokkaat, joiden ykkösäänien määrä on sama tai suurempi kuin läpimenokynnys, tulevat valituiksi.

4. Ylijäämän siirto

Jos ääntenlaskennan ensimmäisen vaiheen jälkeen on paikkoja täyttämättä, siirretään valittujen henkilöiden äänistä syntynyttä ylijäämää.

Ylijäämä

Siirtyvä ylijäämä määritetään siten, että ehdokkaan kaikista ääntenlaskennan suoritetuista vaiheista saamasta kokonaisäänimäärästä vähennetään läpimenokynnys. Ylijäämän siirto aloitetaan suurimman äänimäärän saavuttaneesta ehdokkaasta.

Tarkasteltavat äänestysliput

Mikäli ylijäämää esiintyy ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa, tarkastellaan kaikkia ehdokkaan hyväksi ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa luettuja äänestyslippuja.

Jos ylijäämää ilmenee ääntenlaskun myöhemmässä vaiheessa johtuen toisen ylijäämän siirrosta tai ehdokkaan tai ehdokkaiden karsimisesta, tarkastellaan vain sitä viimeistä joukkoa äänestyslipukkeita, jotka ovat kaikki samanarvoisia ja jotka aiheuttivat kyseisen ylijäämän.

Siirtoarvo

Yksittäisen äänestyslipun perusteella siirtyvä ylijäämä eli äänestyslipun siirtoarvo määritetään siten, että ylijäämä jaetaan tarkastelun kohteena olevien äänestyslippujen kokonaismäärällä. Siirtoarvo määritellään kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

Äänten siirtäminen

Äänestyslippuihin merkityn suosituimmuusjärjestyksen mukaisesti äänestysliput siirretään äänestyslipussa seuraavana olevan ehdokkaan hyväksi. Mikäli äänestyslipussa seuraavaksi merkitty ehdokas on jo tullut valituksi tai karsituksi, siirretään äänestysliput tätä seuraavalle jne. Jokainen siirtyvä äänestyslippu kasvattaa ehdokkaan äänimäärää äänestyslipun siirtoarvon verran.

Mikäli äänestyslipun perusteella ei ylijäämää voida siirtää, jaetaan ylijäämä kyseisen äänestyslipun osalta tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

5. Karsinta

Jos siirrettävää ylijäämää ei enää ole ja täytettäviä paikkoja on jäljellä, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas, ja kaikki tämän äänet siirretään täydellä siirtoarvollaan muille ehdokkaille, kuten kohdassa “Ylijäämän siirto” määrätään.

Jos tämän jälkeen kukaan ehdokkaista ei ole ylittänyt läpimenokynnystä, karsitaan seuraavaksi vähiten ääniä saanut ehdokas.

6. Jos ehdokkaat laskennan jossain vaiheessa päätyvät tasatilanteeseen, määritellään heidän keskinäinen järjestyksensä kuten kohdassa C määritellään

7. Tätä prosessia jatketaan, kunnes kaikki täytettävät paikat on täytetty.

C) Ehdokkaiden keskinäinen järjestys tasatilanteessa

Mikäli yhdellä tai useammalla ehdokkaalla on sama äänimäärä tilanteessa, jolloin valituksi tulleita ensimmäisellä kierroksella on enemmän kuin täytettäviä paikkoja tai ensimmäisen kierroksen ylijäämää jaettaessa tai karsintatilanteessa silloin, kun ehdokkaiden hyväksi ei ole siirtynyt ylijäämää määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys heidän saavuttamiensa kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.

Ehdokkaiden päätyessä ylijäämää siirrettäessä tai karsintatilanteessa samaan äänimäärään silloin, kun heidän hyväkseen on siirtynyt ääniä määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys ääntenlaskennan aikaisemman vaiheen perusteella silloin, kun ehdokkailla vielä oli eri äänimäärä. Jos ehdokkaiden äänimäärät kaikissa ääntenlaskun vaiheissa ovat olleet samat määräytyy heidän keskinäinen järjestyksensä alkuperäisten kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.

12. Kunnallisjärjestön kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat

Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös kunnallisjärjestön kokouksessa:

1. ehdokkaiden asettaminen kunnallisvaaleihin;

2. kunnallisjärjestön ehdokkaiden nimeäminen eduskuntavaalien ehdokasasetteluun;

3. kunnallisjärjestön äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen;

4. ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri).

Kunnallisjärjestön kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle.

13. Varsinaiset kokoukset

Kunnallisjärjestön kevätkokouksen tehtävänä on:

1. käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastuskertomus;

2. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;

3. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Kunnallisjärjestön syyskokouksen tehtävänä on:

1. hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle;

2. päättää hallituksen jäsenten lukumäärä seuraavalle kalenterivuodelle;

3. valita hallituksen puheenjohtajat 6. pykälän mukaisesti;

4. valita hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet 6. pykälän mukaisesti;

5. valita yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat;

6. käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli kunnallisjärjestön jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai kunnallisjärjestön purkamisesta. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan puolueen hyväksyntä.

Kunnallisjärjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat piirijärjestön käytettäväksi kunnallisjärjestön tarkoituksen edistämiseen.

15. Saavutetut jäsenoikeudet

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.