Säännöllinen liikunta ja fyysinen aktiivisuus lapsuudessa edistävät kehon liikkumisen ja koordinaation perustaitoja, tiedollista kehitystä ja mielenterveyttä. Liikunta lapsena ennaltaehkäisee nuoruus- ja aikuisiän ylipainoa ja liikalihavuutta. Tiedetään, että lapsuuden liikkumattomuus jatkuu usein myös myöhemmällä iällä, jolloin riskinä liikkumattomasta elämäntavasta ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, liikalihavuus sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Lasten tuki- ja liikuntaelin vaivojen syynä ovat usein vähäinen liikkuminen ja koulujen työskentelypisteiden fyysinen epäsopivuus. Tuki- ja liikuntaelinten kipujen yleistyminen lapsilla on huolestuttavaa, koska ne voivat kasvattaa liikkumattomuutta entisestään.

Kansainvälinen lasten ja nuorten liikunnan allianssi, jossa on mukana tutkijoita ja terveysammattilaisia eri puolilta maailmaa julkaisi Global Matrix -vertailun. Sen mukaan Suomen yläkoululaisista vain viidennes liikkuu suositusten verran.  Tuki- ja liikuntaelinten kipujen yleistyminen lapsilla ja nuorilla on huolestuttavaa, koska ne voivat kasvattaa liikkumattomuutta entisestään.

Fysioterapeuttien ammattitaitoon kuuluu tunnistaa riskitekijöitä vähäiseen liikkumiseen, kannustaa yksilöä fyysiseen aktiivisuuteen, ennaltaehkäistä lapsilla yleistyviä tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä edistää koululaisten ergonomiaympäristöä. Koulujärjestelmä hyötyisi fysioterapeuteista, koska heillä on asiantuntijuutta arvioida ja tukea lasten motoristen taitojen kehitystä sekä näin edistää liikkumisen kautta tapahtuvaa oppimista.

Suomessa on kokeiluja, joissa fysioterapeutti on osana kouluterveydenhuoltoa. Esimerkiksi Saarijärvellä fysioterapeutti puuttuu jo aikaisessa vaiheessa koululaisten tuki- ja liikuntaelinvaivoihin. Työnkuvaan kuuluu mm. ryhtitarkastukset, tule-oireisten vastaanotto, liikuntaneuvonta ja yksilöllisten harjoitusohjeiden laadinta. Saarijärvellä kouluissa on hyödynnetty fysioterapeutin asiantuntemusta myös opetuksessa muun muassa ryhtitunteja pitämällä. Kangasalla toimii myös oma fysioterapeutti kouluterveydenhuollossa, joka pitää vastaanottoa keskitetysti keskusterveysasemalla. Ongelmiin päästään nopeasti käsiksi matalalla kynnyksellä ja yhteistyö vanhempien kanssa on tiiviimpää.

Tampereella tällä hetkellä terveydenhoitaja tekee pääsääntöisesti ryhtitarkastukset ja niiden perusteella oppilas saa lähetteen oman alueensa fysioterapeutille poliklinikalle.

Koululaisten ongelmiin keskittynyt fysioterapeutti olisi ajan hermolla kouluikäisten ongelmissa, voisi joustavasti käydä ohjaamassa kouluilla ryhmiä, hoitaa yksilöasiakkaita ja viedä kehitystyötä kouluissa eteenpäin ergonomian ja liikkuvan koulun saralla. Mitä enemmän älylaitteet tulevat osaksi koulumaailmaa, ergonomiaan ja monipuolisen kehonkäytön merkitys lisääntyy. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisy on luultavimmin niiden hoitoa edullisempaa.

Näillä perusteilla esitämme, että Tampereen kaupunki selvittää muiden kuntien käytäntöjä fysioterapeuttien osalta kouluterveydenhuollossa ja ryhtyy selvityksen pohjalta toimiin ottaakseen Tampereelle sopivan mallin käyttöön, millä fysioterapeutit tuodaan osaksi kouluterveydenhuoltoa.

Tampereen vihreä valtuustoryhmä

Lisätietoja: Jaakko Mustakallio / 045 652 0589 / jaakko.mustakallio(a)vihreat.fi